Turtles tarinoita

Hiano tarina oli (Y)

Eli tässä on pätkä mun "tarinastani". Kirjotan siis novelliversioita 2003-sarjasta, ja tää on alku "Silppuri Iskee Takaisin" osa kakkosesta. Alkaa siis suoraan siitä, mihin ykkösosa jäi: Leo on lentänyt Aprilin ikkunan läpi ja kertonut muille, että Silppuri on palannut.

”Mitä?” April huudahti. ”Mitä hän sanoi?”
Donatello tuki tajuttoman veljensä päätä ja yritti hätäisesti päätellä tämän haavojen vakavuutta. Hän näki välittömästi, että tilanne oli paha: Leonardon rinta, pää ja kädet olivat pahasti mustelmilla ja naarmuilla. Hänen vasemmassa kädessään oli suuri viilto, joka vuosi verta, ja hänen vatsassaan, kylkiluiden alapuolella, oli syvä pistohaava. Oikea silmä oli muurautunut umpeen ja suupielestä valui verinoro. Oikea käsi oli vääntynyt luonnottomaan asentoon: se oli murtunut.
”Hän sanoi...”, Don aloitti.
”Hän sanoi, että Silppuri on palannut”, henkäisi Michelangelo, joka yritti parhaillaan tyrehdyttää veljensä kädessä olevan viiltohaavan verenvuotoa säärisuojuksestaan repimällään nauhalla.
”Se ei ole mahdollista!” huusi Rafael. Hän oli perääntynyt seinää vasten ja tuijotti kalvenneena tajutonta veljeään. ”Ei voi olla! Me pudotimme Silppurin katolta. Hän jäi vesitornin alle! Ei siitä iskusta voi ihminen selvitä hengissä!”
”Mietitään sitä myöhemmin!” Don huudahti. Hän joutui ponnistelemaan kovasti estääkseen käsiään tärisemästä, kun hän tutki syvää reikää veljensä vatsassa. ”Tämä on paha... April, hae ensiaputarpeita!”
April näytti Rafaelin tavoin jähmettyneen paikoilleen. Hänen vihreät silmänsä kiilsivät kauhusta. Hän ei liikahtanutkaan.
”April!”
Hän pudisti päätään. ”Juu... Juu, totta kai!” Hän ryntäsi kylpyhuoneeseen.
”Donatello, selviääkö hän?” mestari Tikku kysyi. Hänen äänensä oli vakaa – tosin se tuntui pakotetulta.
Don pudisti päätään. ”En tiedä. Hän tarvitsee kunnon hoitoa. Emme voi jäädä tänne.”
April palasi huoneeseen mukanaan ensiapulaukku. ”Tässä.” Hän ojensi laukun Donatellolle. ”Minun autoni on talon takana. Voimme ajaa sillä pois. Mutta minne?”
Kilpikonnat ja Tikku katsoivat toisiaan. Kenelläkään ei ollut aavistustakaan.
”Silti, meidän on mentävä NYT!” Rafael huusi. ”Olemme maalitauluja täällä.”
”Hei!” Mikey huudahti. ”Ehkä Casey voi auttaa. Pian, soittakaa hänelle.”
April alkoi kaivaa puhelinta taskustaan, mutta Tikku pysäytti hänet. Hänen katseensa oli naulittuna ikkunasta ulos. ”Liian myöhäistä. He ovat jo täällä. Varokaa! Pois ikkunoiden luota!”
Tikku veti Aprilin suojaan, Donatello ja Michelangelo nostivat kätensä kasvojensa peitoksi ja Rafael asetti itsensä kilveksi tajuttoman Leonardon eteen, kun olohuoneen ikkunat räjähtivät sisään. Sirpaleryöpyn mukana lattialle laskeutui kolme jalkaninjaa, jotka kohottivat miekkansa taisteluun. Samassa myös keittiön ikkunat särkyivät kahden ninjan loikatessa sisään.
Mikey, Don ja Raf vetivät omat aseensa esiin. Viisi jalkaninjaa lähestyi heitä miekat tanassa ja samalla uusi joukko ninjoja syöksyi ikkunoista. Heidät oli väijytetty.
”Hoitakaa Leo ulos täältä!” Rafael huusi ja loikkasi hyökkääviä ninjoja vastaan Donatello kintereillään. April ja Tikku kantoivat Leonardon sohvan taakse Michelangelon suojatessa. Lisää ninjoja vyöryi asuntoon ja Raf ja Don huomasivat pian taistelevansa ylivoimaista ninjamäärää vastaan.
”Michelangelo, auta veljiäsi”, mestari Tikku käski. ”Me pärjäämme kyllä.”
Mikey nyökkäsi ja loikkasi sohvan takaa taisteluun. Ninjat kävivät saman tien päälle ja Mikey löi, potki ja iski nunchakuillaan heitä vastaan. Samalla hän näki veljiensä taistelua. Hän näki Donatellon potkaisevan ninjan tajuttomaksi ja iskevän sitten toista sauvallaan. Sivummalla Rafael iski ja sivalsi kaikkea liikkuvaa kuin villipeto. Vihollinen yritti iskeä häntä miekallaan, mutta hän nappasi terän sainsa poimuihin ja sivalsi, jolloin miekka kirposi ninjan otteesta, viuhui ilman halki, iskeytyi kiinni seinään ja jäi siihen värisemään.
Mikey jäi hetkeksi ihailemaan näkyä, jolloin eräs jalkaninja pääsi hiipimään hänen taakseen. Ninja potkaisi hänet maahan ja kohotti sitten miekkansa iskuun.
”Ei!” mestari Tikku huusi ja hyppäsi. Hän loikkasi ilman halki ja iski jalkansa ninjan mahaan, jolloin tämä taipui kaksinkerroin ja tuupertui lattialle. Tikku kumartui ja auttoi poikansa jaloilleen.
”Mestari Tikku – varo!” kuului samassa Aprilin kirkaisu.
Tikku käänsi päätään ja näki ikkunoiden luona joukon Jalan jousiampujia, jotka tähtäsivät häntä ja Michelangeloa tappavilla nuolillaan. Joukon ensimmäisen silmät kapenivat viiruiksi ja hän laukaisi.
Salamaa nopeammin Tikku työnsi Mikeyn pois ja kohotti sitten kätensä – ja nappasi kurkkuaan kohti kiitävän nuolen varresta kiinni.
Napsauttaessaan nuolen kahtia Tikku kuuli niin jalkaninjojen, Aprilin kuin poikiensakin epäuskoiset henkäykset. Mutta kaikki toipuivat järkytyksestä nopeasti ja taistelu jatkui. Kun muut jousiampujat kohottivat jousensa, Tikku kierähti takaisin sohvan taakse ja huusi pojilleen: ”Riittää! Rafael, Donatello: suojatkaa selusta!
Michelangelo, auta Aprilia siirtämään veljenne alakertaan ja pois liikkeestä!”
Kun Tikku pyyhälsi takaisin taisteluun, April ja Mikey nostivat Leon nojaamaan sohvaa vasten. Liike sai hänet sävähtämään kivusta ja ruskeat silmät avautuivat uupuneesti raolleen. Katse oli etäinen ja sekava ja sen takana tavallisesti palava terävyys oli hiipunut.
Rahisten Leo veti henkeä. Hän näytti tajuavan olevansa keskellä taistelua, sillä hän ojensi murjottuja käsiään ja kysyi heikosti: ”Miekkani... Missä... ovat miekkani?”
Mikey tarttui veljeään kädestä. ”Rauhassa vaan, Leo. Me viemme sinut pois täältä.” Yhdessä Aprilin kanssa hän nosti Leon varovasti seisomaan. Mikey kietoi veljensä oikean käden Aprilin olalle ja vasemman omalleen, ja vaivalloisesti he lähtivät kantamaan voimatonta kilpikonnaa kohti ovea.
Puolimatkassa Mikey joutui jättämään Aprilin ja veljensä, kun joukko jalkaninjoja syöksyi miekat tanassa heitä kohti. Yksin jäänyt April yritti astua, horjahti ja oli kaatua. ”Leo, nojaa minuun”, hän sanoi.
Leo katsoi naista kärsivin silmin. ”April, jätä minut”, hän pyysi. ”Jätä minut ja pakene jos pystyt. Taistelu on meidän, ei sinun. Jos sinulle –”
”Ei minun vai?” Aprilin päättäväinen katse oli terästä. ”Leo kuule, olemme perhe. Minä en jättäisi sinua. Mennään!”
April puoliksi kantoi, puoliksi raahasi Leon ovelle. Hän käänsi kahvaa ja avasi oven, jonka takana joukko jalkaninjoja odotti väijyksissä.
Aprilin huuto havahdutti Leonardon, jolle ympäristö ja aistit olivat yhtä hämärää puuroa. Hän nosti päätään ja huomasi edessä odottavan vaaran, kohotti nopeasti jalkansa ja potkaisi oven kiinni. Samassa maailma hämärtyi jälleen.
”Tarvitsen apua!” April huusi taakseen. Michelangelo, joka oli juuri saanut karistettua erittäin lihaksikkaan jalkaninjan yltään, nyökkäsi ja siirtyi ovelle. Hän riuhtaisi sen auki ja kävi nopeasti vihollislauman kimppuun.
”Raf, minä lähden!” Donatello huusi. Hän, Rafael ja Tikku perääntyivät hiljaa ovea kohti murskaava vihollinen edessään. Lattialla lojui jo tusina tajuttomia ninjoja, mutta niitä tuntui tulevan koko ajan lisää.
”Mene vaan, kyllä minä pärjään”, Raf murisi. Häntä ei pelottanut tippaakaan. Oli kuin hänen rohkeutensa ja vahvuutensa olisivat kasvaneet vihollismäärän myötä. Hän ei häviäisi. Ei tänään.
”Oletko varma, poikani!” Tikku kysyi.
Rafael nyökkäsi ja kohotti tikarinsa valmiusasentoon. Hän ei nähnyt, kuinka Tikku ja Don kääntyivät ja ryntäsivät käytävässä vallitsevaan taisteluun. Hän ei nähnyt, kuinka he kukistivat ninjat portaikosta ja auttoivat sitten Aprilia kantamaan Leonardon alakertaan. Hän näki vain vihollisen edessään. Vihollisen, joka oli rohjennut haavoittaa hänen veljeään ja hyökätä heidän piilopaikkaansa. Vihollisen, joka saisi maksaa.
Karjaisten kuin villieläin hän hyökkäsi vihollista päin.

Kommentoida/arvostella saa :DD

Täytyy sanoo et...tää oli ihan huippu! Ois mahtavaa nähdä tää teatteri tai leffa sovituksena

Ninjatar kirjoitti:Täytyy sanoo et...tää oli ihan huippu! Ois mahtavaa nähdä tää teatteri tai leffa sovituksena

Samaa mieltä! SAINW,olet hyvä tarinoitsija. Tätä tarinaa oli kiva lukea,kun samalla kuuntelin Samuli Edelmannin Juhlat alkakoon-kappaletta xD Tässä vaiheessa Mikey sanoisi:"Päheetä! Heitä vihree."

Wioly kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:Täytyy sanoo et...tää oli ihan huippu! Ois mahtavaa nähdä tää teatteri tai leffa sovituksena

Samaa mieltä! SAINW,olet hyvä tarinoitsija. Tätä tarinaa oli kiva lukea,kun samalla kuuntelin Samuli Edelmannin Juhlat alkakoon-kappaletta xD Tässä vaiheessa Mikey sanoisi:"Päheetä! Heitä vihree."

Kiitos!
*heittää vihreet ja kilvet yhteen*

Tiiättekö sen kokemuksen kun kirjottaa tosi hyvää tarinaa on pääsyt tosi hyvään vauhtiin on kirjottanut jo yli 50 riviä. Kaikki pyyhkiytyy pois

TurtlesPili kirjoitti:Tiiättekö sen kokemuksen kun kirjottaa tosi hyvää tarinaa on pääsyt tosi hyvään vauhtiin on kirjottanut jo yli 50 riviä. Kaikki pyyhkiytyy pois

Kirjailijan arkea, tuttu juttu
Siihenkin tottuu...

"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus"

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

[quote="TurtlesPili"]

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

[quote="TurtlesPili"]

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

[quote="Ninjatar"]

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

[quote="TurtlesPili"]

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

Ok

[quote="Ninjatar"]

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

Ok

Mutta tästä tulee lyhempi kun edellisestä

[quote="TurtlesPili"]

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

Ok

Mutta tästä tulee lyhempi kun edellisestä

Selvä juttu

[quote="Ninjatar"]

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

Ok

Mutta tästä tulee lyhempi kun edellisestä

Selvä juttu

Olis ollu melkein valmis tarina mutta kaikki pyyhkiyty pois joten en tee tarinaa tänää ja meen mökille huomenna 3-4 päiväks eikä siellä oo sähköjä eikä konetta jten saat oottaa aika monta päivää vielä että tulee jatkoo

[quote="TurtlesPili"]

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:

TurtlesPili kirjoitti:"Kauhujen valtikka osa 1 Leon kadotus" Kertokaa +/- asiat.

Kilpikonnat olivat omassa luolassaan tekemässä omia asioitaan. Leo oli lukemassa kirjaa muinais ajan Japanista. Don oli tekemässä Mikeyn rullalautaan korkeuslentoprototyyppiä. Mikey itse oli pelaamassa Videopeliä jonka nimi oli "Call Of Duty Mw 3" Raph oli hakkaamassa säkkiä. Mestari Tikku oli meditoimassa. Silloin Mikey päätti lopettaa pelaamisen ja hän meni kysymään Donilta "Onko rullalauta valmis?" "Ei ole vielä mutta eiköhän tämä kohta ole" vastasi Don. "Ok" vastasi Mikey ja meni jatkamaan Mw3 pelaamista. Silloin Casey tuli ja halusi tapella Raphin kanssa mutta Raph ei jaksanut. "No mikäs nyt on?" kysyi Casey. "Ei nyt vaan jaksa" vastasi Raph ja meni nukkumaan. "Ääh pelkuri" sanoi Casey hiljaisella äänellä. Raph kuuli sen ja heitti Sai-tikarin Caseyä kohti. Se lävisti Caseyn vatsan. "Omg Casey!!!" huusi Raph ja juoksi Caseyn luo. "HAHHAHAHAHAHAA" nauroi Casey ja otti Raphin Sai-tikarin uudesta panssaristaan ja heitti sen takaisin Raphille. "Menit lankaan hahahaha" nauroi Casey ja silloin he kaikki katosivat. He kaikki joutuivat johonkin sokkeloiseen paikkaan. Leo hyppäsi 2 metriä korkealle muurille ja alkoi tähystää. Hän näki vähän matkan päästä jonkin valtikan. He lähtivät yhtä matkaa menemään ja kun he olivat valtikan luona tuli äkillinen tuulen puuska. Se oli todella voimakas ja yhtäkkiä paikalle ilmestyi Drako. Hän otti valtikan ja heilautti sitä. Kaikki jähmettyivät hetkeksi ja sitten he kaikki katosivat. "Muhahhaahhaaahaaa" nauroi Drako ja teki pelottavan ilmeen. Sitten Leo löysi itsensä paikasta jossa oli todella paljon Jalka ninjoja. Hän alkoi taistella heitä vastaan. Leo ei osunut vaikka kuinka yritti koska ninjat olivat hologrammeja. Silloin paikalle tuli Leon ystävä Usagi. "Usagi?" kysyi leo ja meni hänen luokseen. "Mitä sinä täällä minun kotimaailmassani teet?" kysyi Usagi Leolta. "En minä tiedä jouduin jotenkin omituisesti Drako heilautti valtikkaa ja olin yhtäkkiä täällä." vastasi Leo ja kysyi heti perään "Miten pääsen täältä pois?" "Ei aavistustakaan mutta tiedän miten saatat päästä pois." vastasi Usagi. "Meidän pitää mennä Daimion luo samaan paikkaan missä pidetään taisteluyhteysturnaus ja voit pyytää häneltä apua päästäksesi pois täältä takaisin kotiisi." sanoi Usagi ja niin he lähtivät paikkaan jossa Usagi teki "loitsun" jolla he pääsivät Daimion luo. Kun he sitten olivat Daimion luona Leo sai tietää että hänen olisi voitettava taisteluyhteysturnaus Mestari-tasolla tai hän ei pääse ikinä pois. Leo suostui varmasti ja kuinka ollakkaan vastukset olivat äärimmäisen vaikeita. Leo katseli osanottajia ja hän näki: Hunnin, kaikki Eliittininjat, paljon pahoja vastustajia ja SILPPURIN. Häntä vastaan tuli ensimmäisenä Spider-Joe niminen heppu. Kun hän kuuli säännöt hän meinasi pyörtyä sillä pelit ovat sellaisia että vastustaja pitää tappaa ennen kuin pääsee jatkoon. Leo meni Spider-Joeta vastaan ja he aloittivat taistelun. Leo veti syvään henkeä ja hyökkäsi kohti Spider-joeta. JATKUU...

Kertokaa jos haluutte jatkoo tälle tarinalle

Tahtoo tietää miten tää jatkuu

Ok alotan kirjottamaan mutta saattaa kestää jonkin aikaa

Ok

Mutta tästä tulee lyhempi kun edellisestä

Selvä juttu

Olis ollu melkein valmis tarina mutta kaikki pyyhkiyty pois joten en tee tarinaa tänää ja meen mökille huomenna 3-4 päiväks eikä siellä oo sähköjä eikä konetta jten saat oottaa aika monta päivää vielä että tulee jatkoo

Auts

Tässä toinen novellipätkä, tällä kertaa jaksosta "Ikuinen". Ihan jakson alusta. Enjoy!

Sunnuntai-iltana aurinko laski värjäten taivaan oranssiksi ja levittäen viimeiset säteensä pilvien läpi New Yorkin katoille ja kaduille. Kaupunki oli oudon hiljainen. Oli kuin koko New York olisi hiljentynyt ihailemaan auringonlaskun taikaa, sen rauhallisuutta, sen hiljaisuutta. Aurinkoa, joka oli päivän ja kaikkien päivän tapahtumien johtaja. Mutta kuten kaikkien johtajien, senkin täytyi lähteä vaellukselle, matkustaa maailman ääriin, jolloin maailma hukkui yöhön ja päivän asukkaat pelkäsivät, että aurinko ei enää palaisikaan. Mutta aina se palasi, nousi joka aamu uudelleen, ja matka tuntemattomaan oli vain tehnyt siitä kauniimman, voimakkaammaan, paremman johtajan.
Mutta vaikka katutasolla vallitsikin rauha, pinnan alla kuohui.

”Minähän sanoin jo, että olen kunnossa!”
Leonardo väisti piston ja kiersi mestarinsa taakse tarkoituksenaan sivaltaa takaapäin miekka tämän kädestä, mutta tämä oli nopea ja torjui yritykset raivostuttavan helposti.
”Oletko varma?”
”Ei ole mitään ongelmaa! Miksi kysyt sitä koko ajan?”
Oli meneillään illan viimeinen harjoitustunti. Donatello ja Rafael tekivät lihaskuntoharjoituksia ja nostivat painoja, Michelangelo lymyili sohvalla lukien sarjakuvia Tikun määräämien meditaatiokääröjen sijaan ja Leonardo kaksintaisteli mestarinsa kanssa. Muut vilkuilivat heitä syrjäsilmin hivenen huolestuneina, sillä touhu näytti jo enemmän oikealta taistelulta kuin harjoitukselta. Tikku ja Leonardo pyörivät, syöksyivät ja väistelivät ja jokainen miekkojen kolahdus yhteen synnytti edellistä kovemman äänen. Vaikka muut näyttivät keskittyvän omiin toimiinsa, he kaikki kuuntelivat salaa keskustelua, jota oltiin käyty taistelun keskellä jo vartin ajan.
”En kysyisi, ellei minulla olisi siihen syytä”, Tikku sanoi ja hyppäsi sivuun poikansa poikkeuksellisen rajun hyökkäyksen tieltä. ”Kaikki tuo viha sisälläsi. Avaamaton pullo räjähtää auki, kun paine sen sisällä kasvaa liian suureksi. Olet jo kuukausia ollut itsepäinen, ailahteleva ja pahantuulinen.”
”Just joo!”
Seuraava miekkojen kalahdus oli jo aivan liian kova. Painonnostopenkillä Rafael laski painot käsistään ja vaihtoi huolestuneen katseen Donatellon kanssa. Molemmat kääntyivät katsomaan taistelua edes yrittämättä näyttää kiireiseltä. Michelangelokin näytti hylänneen sarjakuvansa ja keskittyvän nyt vain riidan seuraamiseen. Veljekset vaistosivat liiankin hyvin, että vaikka tällaiset riidat olivat yleistyneet viime aikoina, tällä kertaa jokin oli pielessä.
”Et ole ollut oma itsesi, Leonardo! Sinun on päästettävä irti sisälläsi vellovasta vihasta. Perheesi auttaa sinua. On tärkeää, että olemme avoimia toisillemme!” Tikku kohotti miekkansa pysäyttämään iskun, ja tällä kertaa hän joutui puolustautumaan tosissaan. Leonardo löi toisen kerran, ujutti miekkansa terän Tikun käden ja miekan väliin ja väänsi miekan mestarinsa kädestä. Katana lensi poispäin ja kalahti lattialle.
Veljet haukkoivat henkeään ja mestari Tikkukin näytti hivenen yllättyneeltä, mutta ilme Leonardon kasvoilla pysyi raivokkaana. ”Avoimia?” hän kysyi katkeralla äänellä. ”No hyvä on, ollaan sitten avoimia! Tämä oppitunti on syvältä! Opin tämän jo vuosia sitten! Vuosia sitten!”
Tikun silmät kapenivat ja katse oli tavattoman ankara. Hän tutkaili poikaansa hetken, kääntyi sitten ja kävi poimimassa miekkansa. ”Oppilas ei määrää, milloin asia on opittu!” Tikku loikkasi ilmaan ja iski, Leonardo torjui ja uusi taistelu alkoi, mutta tällä kertaa kumpikaan osapuoli ei enää edes teeskennellyt harjoittelevansa. ”Oppilaan paikka on kuunnella ja oppia! Asia ei ole opittu ennen kuin minä niin sanon!”
Raf, Don ja Mikey olivat tällä välin siirtyneet reunalle katsomaan. He kaikki olisivat halunneet mennä väliin ja pysäyttää nujakan ennen kuin jotain vakavaa sattuisi, mutta kukaan ei silti liikahtanutkaan. Jokin piti heitä paikallaan.
”Minusta tuntuu, että tuo avaamaton pullo räjähtää ihan justiinsa”, Michelangelo sanoi.
Leonardo karjaisi ja hyökkäsi jälleen Tikun kimppuun, joka perääntyi iskuja torjuen kohti seinää. Rafael tuhahti. ”Mikä kuumakalle!”
”Kappas, pata kattilaa soimaa”, Mikey huomautti.
”Mitä? Inhottavaa kun Leo muistuttaa minua itsestäni.”
Mikey pudisti päätään ja he seurasivat jälleen äänettöminä taistelua, joka oli raivonnut jo lähes 20 minuuttia.
”Minä osasin jo tämän läksyn!” Leo huusi raivoissaan ja tönäisi Tikun olkapäällään kauemmas. ”Ja eilisen läksyn! Ja sitä edellisen!” Hän iski, Tikku asetti miekkansa poikittain blokkaamaan terän. Leo painoi miekkaansa kaikin voimin vasten Tikun miekkaa niin että kipinät lensivät. ”Milloin sinä opetat minulle jotakin – mitä – en – jo – TIEDÄ?”
Veljet katsoivat, kuinka viimeisen, raivonkarjaisun kaltaisen sanan kohdalla Leonardo löi miekan mestarinsa käsistä, heilautti miekkansa laajassa kaaressa päänsä päälle tappavan raivoisa katse silmissään – ja sivalsi mestari Tikkua päähän.
”Ei!” muut parahtivat, mutta oli jo liian myöhäistä. Ilman särki miekan sivallus ja vanhan rotan tuskanhuuto. Se kaikki kävi niin äkkiä.
Tikku hoipui taaksepäin ja nosti kätensä otsalleen. Veri valui hänen sormiensa lomasta. Hän perääntyi askeleen, huojahti ja kaatui istualleen.
”Mestari Tikku!” Donatello, Michelangelo ja Rafael ryntäsivät mestarinsa luo. He eivät vieläkään voineet käsittää, mitä juuri tapahtui. Donatello ja Michelangelo nostivat mestarinsa pystyyn ja Don alkoi tutkia viiltoa hänen päässään. Rafael ryntäsi muiden ohi ja hyökkäsi veljensä kimppuun karjuen vain senttien päässä hänen naamastaan: ”Leo – mikä hel**tti sinua vaivaa?”
Leonardo katsoi raivosta kiehuvaa veljeään sekopäinen katse silmissään. Hänen silmänsä seisoivat kauhusta leveinä, hän huohotti ja hän puristi yhä kädessään miekkaa, jonka terästä tipahteli punaisia pisaroita maahan.
”Ei...” hän kähisi nähdessään veren noruvan maahan. Samassa hän tajusi, mitä oli tehnyt: kenen verta se oli.
Miekka putosi hänen kädestään.
”Mestari Tikku!” hän huusi ja kauhu tulvahti hänen lävitseen. Hän ryntäsi veljensä ohi, työnsi Mikeyn ja Donin sivuun ja pysähtyi mestarinsa eteen. ”Mestari – mestari olen pahoillani! En – en halunnut satuttaa sinua! Minä vain... menetin... itsehillintäni...”
Tikku katsoi poikaansa vakavana.
Leonardo laski katseensa.
Mitä hän olikaan tehnyt?

Jälleen kerran kommentoida/arvostella saa!

Tää oli oikeesti paras! Kohta sekoan kun on niin mahtava! Mä näen sen mielikuvissani,koko tarinan. SAINW,sinut pitäisi päästää tekemään Turtles-jaksoja...eieieiei. Sinut pitäisi päästää ohjaamaan ELOKUVA! Uusi TMNT-elokuva,käsikirjoittanut *SAINW:n nimi* ja sitten kattosin sitä silmät suurena ja liikutuksen kyyneleet silmäkulmassa,kun veri roiskuu. :'D meinaan,RAKASTAN tuota tarinaa. Iso huutomerkki.

Wioly kirjoitti:Tää oli oikeesti paras! Kohta sekoan kun on niin mahtava! Mä näen sen mielikuvissani,koko tarinan. SAINW,sinut pitäisi päästää tekemään Turtles-jaksoja...eieieiei. Sinut pitäisi päästää ohjaamaan ELOKUVA! Uusi TMNT-elokuva,käsikirjoittanut *SAINW:n nimi* ja sitten kattosin sitä silmät suurena ja liikutuksen kyyneleet silmäkulmassa,kun veri roiskuu. :'D meinaan,RAKASTAN tuota tarinaa. Iso huutomerkki.

Kiitos!! Voi olla, että mun leffani pyöris kuitenkin vähä liikaa Leon ja Leo/Karain ympärillä...
Tein muuten eilen tilin fanfiction.net:iin ja ajattelin, että pistän kokonaisten jaksojen novelliversioita sinne, jahka läksyiltäni ja harrastuksiltani kerkiän. Eli jos hyvin käy ja vaan haluaa, niin sieltä voi sitten tulevaisuudessa käydä lukemassa!
Saatan jopa kirjoittaa 8. tuotantokauden, jos ihmiset vaan tykkää...

SAINW kirjoitti:

Wioly kirjoitti:Tää oli oikeesti paras! Kohta sekoan kun on niin mahtava! Mä näen sen mielikuvissani,koko tarinan. SAINW,sinut pitäisi päästää tekemään Turtles-jaksoja...eieieiei. Sinut pitäisi päästää ohjaamaan ELOKUVA! Uusi TMNT-elokuva,käsikirjoittanut *SAINW:n nimi* ja sitten kattosin sitä silmät suurena ja liikutuksen kyyneleet silmäkulmassa,kun veri roiskuu. :'D meinaan,RAKASTAN tuota tarinaa. Iso huutomerkki.

Kiitos!! Voi olla, että mun leffani pyöris kuitenkin vähä liikaa Leon ja Leo/Karain ympärillä...
Tein muuten eilen tilin fanfiction.net:iin ja ajattelin, että pistän kokonaisten jaksojen novelliversioita sinne, jahka läksyiltäni ja harrastuksiltani kerkiän. Eli jos hyvin käy ja vaan haluaa, niin sieltä voi sitten tulevaisuudessa käydä lukemassa!
Saatan jopa kirjoittaa 8. tuotantokauden, jos ihmiset vaan tykkää...

Tää oli siis ihan huippu alotus. Sun pitäis tosiaan alkaa kirjottaa 8. kautta. En kyl o koskaan pitäny Ikuinen jaksosta tai oikeestaan 4 kauden alkupuolesta mut tää oli kyl huippu

Ninjatar kirjoitti:
Tää oli siis ihan huippu alotus. Sun pitäis tosiaan alkaa kirjottaa 8. kautta. En kyl o koskaan pitäny Ikuinen jaksosta tai oikeestaan 4 kauden alkupuolesta mut tää oli kyl huippu

Kiitos!
Oon jo alkanu luonnostella 8. kautta, mitä tapahtuu ja näin pois päin. Ja tänään menee fanficissa se 2 päivän odotusaika umpeen, eli saan alkaa postaamaan novelleja sinne.
Kolmos- ja neloskaudet on mun suosikkejani (koska Leo/Karai) Mikä neloskaudessa sitten tökkii?

SAINW kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:
Tää oli siis ihan huippu alotus. Sun pitäis tosiaan alkaa kirjottaa 8. kautta. En kyl o koskaan pitäny Ikuinen jaksosta tai oikeestaan 4 kauden alkupuolesta mut tää oli kyl huippu

Kiitos!
Oon jo alkanu luonnostella 8. kautta, mitä tapahtuu ja näin pois päin. Ja tänään menee fanficissa se 2 päivän odotusaika umpeen, eli saan alkaa postaamaan novelleja sinne.
Kolmos- ja neloskaudet on mun suosikkejani (koska Leo/Karai) Mikä neloskaudessa sitten tökkii?

Koska sinua ei päästetty kirjoittamaan? lol

SAINW kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:
Tää oli siis ihan huippu alotus. Sun pitäis tosiaan alkaa kirjottaa 8. kautta. En kyl o koskaan pitäny Ikuinen jaksosta tai oikeestaan 4 kauden alkupuolesta mut tää oli kyl huippu

Kiitos!
Oon jo alkanu luonnostella 8. kautta, mitä tapahtuu ja näin pois päin. Ja tänään menee fanficissa se 2 päivän odotusaika umpeen, eli saan alkaa postaamaan novelleja sinne.
Kolmos- ja neloskaudet on mun suosikkejani (koska Leo/Karai) Mikä neloskaudessa sitten tökkii?

No ehkä se kun Leo on niin Raphmainen

Ninjatar kirjoitti:

SAINW kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:
Tää oli siis ihan huippu alotus. Sun pitäis tosiaan alkaa kirjottaa 8. kautta. En kyl o koskaan pitäny Ikuinen jaksosta tai oikeestaan 4 kauden alkupuolesta mut tää oli kyl huippu

Kiitos!
Oon jo alkanu luonnostella 8. kautta, mitä tapahtuu ja näin pois päin. Ja tänään menee fanficissa se 2 päivän odotusaika umpeen, eli saan alkaa postaamaan novelleja sinne.
Kolmos- ja neloskaudet on mun suosikkejani (koska Leo/Karai) Mikä neloskaudessa sitten tökkii?

No ehkä se kun Leo on niin Raphmainen

Haha ite tykkään siitä! Siis kun tietää, että se ei ole pysyvää, niin siitä voi nauttia. Kerrankin oikein kunnon badass-Leo