Jatka Tarinaa

Sandra astui ulos taksista ja käveli Aprilin ovea kohti. '' Kaverit menkää piiloon'' April huudahti. Kaikki piiloutuivat ja April avasi Sandralle oven. ''Hei Sandra miten sinulla on sujunut'' April hymyili täyttä tekohymyä. ''Ihan hyvinhän minulla...Kuka tuo on!?'' April kääntyi katsomaan lattialle. Voi ei tajuton leonardo unohdettiin lattialle!

''aa hän tota noin hän on minun ööö JUOPUNUT SERKKUNI'' April huudahti. Don melkein naurahti piilossaan. ''Serkku? luulin olevani ainoa serkkusi joka tulisi viettämään kesää... miksi hänellä on tuo outo asu?'' Sandra kysäisi. ''Hän oli naamiaisissa '' April sanoi ja nauroi. Sandra vilkaisi Leonardoa. '' Nostan hänet sohvalle'' April sanoi ja siirsi leon sohvalle. '' Jospa tekisin ruokaa'' Hän jatkoi. ''Mitä on ruokana?'' Sandra naurahti.

Hevosen maksaa ja sammakon reisiä!! April huudahti.
Sandra yökkäsija juoksi yläkertaan snaoen että tekee itse ruuan.
April kutsui kilpikonnat vimeään Leon pois ja menemään omana kotiinsa.
näin kilpikonnat tekivätkin ja jokadullahe repesivät että kyllä Leonardo on juopunut, todellakin.

mike nauroi ihan kippurassa ja don nojasi nauraessaan bohonsa. "mikä vitsi, minä....voi räkä!" don sanoi ja näytti siltä kuin etsisi jotain. "mitä nyt?" raf kysyi pyyhkien silmiän nauramisesta. "unohdin kassini aprillillle." "viekää te leo kotiin niin minä haen sen" raf sanoi, ja hetkessä hän oli jo loikannut aprillin ikkuna laudalle ja mennyt ikkunasta sisään. Raf huomasi kassin sohvan vieressä ja oli juuri tarttumaisillaan siihen, kun hänen silmä kulmassaan ehti vain vilahtaa musta karva kasa ja samassa hän tunsi pienien pikkien iskeytyvän hänen jalkaansa. raf huudahti ja raviti jalkaansa jossa roikkui pieni pörröinen koira joka murisi ja ärisi. "täälläkö ne naamiaiset oli" kysyi olohuoneen ovelle saapunet sandra. myös april oli saapunut keittiön suulle. aprillin ilme oli hieman kireä, sandra näytti hämmentyneeltä ja raf taas oli vaivaantunut. " onko teillä ollut joku erityinen teema, kun kaikki ovat olleet jättiläis kilpikonnia? ja kuka tuo muuten on ja mitä se tekee täällä?" "tuota... hän on sen edellisen serkku. hän vain juhli vähän maltillisemmin" april hymyili väkinäisesti. "jostain syystä mä en usko" sandra sanoi tiukasti.

"tuota..minulla olisi hieman kiire..." raf yritti hivuttaa koiraa jalastaan, mutta se vain tarrasi hampaansa lujempaa kiinni rafin jalkaan. "minä luulen että tuo on se sinun poikaystäväsi" sandra sanoi yhtäkkiä iloisesti. aprillin leuka oli pudota sijoiltaan ja rafkin oli jäänyt tuijotamaan sandraa. "ja sinä et kertonut sitä minulle, koska olet ollut niin umpi humalassa niistä naamiasistasistasi, että unohdit sen." april ja raf tuijottivat sandraa ymmällään. " mutta nyt kun olen tässä, voin hyvin nähdä poika frendisikasvot" sandra lähti kohti rafia. april oli lamaantunut paikalleen. raf yritti pakoon, mutta ei päässyt mihinkään kun koira roikkui jalassa. sandra hymyili ja ojensi kätensä riisuakseen rafilta "maskin"

april sai yhtäkkiä liikettä jalkoihinsa ja kiskaisi sandraa taakseppäin. liike oli niin yllättävä että sandra tarttui kaatuessaan vaistomaisesti ensimmäiseen esineeseen mikä osui häneen käteensä.

pahaksi onneksi se mihin hän tarttui oli rafin huivi ja riuhtaisi sen kaatuessan mukanaan. santra jäi äimistyneenä katsomaan rafia ja samassa hän huomasi ensimmäisen kerran rafin jalan missä, santran koira edelleen koikkui. " ei...ei riekaleita..." hän änkytti, "miksi puku ei irronnut kun kaaduin.....?" santra oli jäykistynyt.

"koska se ei ollu puku!" raf sanoi jo hieman tympääntyneenä ja veti koiraa jalastaan. Santran silmät olivat lautasen kokoiset. " se yks ei tainnu olla sun juopu serkkus?" santra katsoi kysyvästi aprilia. (pliiis, jatkakaa tätä tarinaa. on kauheen tylsää kirjottaa yksin)

"Ehei se ollut laps rakas", April vastasi ja raijasi Sandran tuolille istumaan.
Hän selitti kaiken aivan poskettoman hauskalla luonnoitsija tavalla Rafinsäestäessä vieressä ja Sandra katsoi heitäö kun puulla päähän lyötynä.
"Eli tuo on siis oikea?", Sandra kysyy osoitten Rafia kohden.
"Jep ja sinä tiedät kaiken ; D", Raf sanoi ja löi Sandran tajuttomaksi.
"Mitä saabia sinä teet snekin vihrulainen?!", April huusi ja Raf sleitti että olisi paljon kivempi jos tämä luulisi uneksineensa. Ja näin myös tapahtui....

Kun raf pääsi takaisin kotiin oli jo leonardo virkonnut. Hän heilutti päätään ja katseli ympäriinsä. Don haki vettä leolle. ''Voitko jo paremmin Leo?'' Hän kysyi. Leo kääntyi katsomaan donia. '' Kyllä mutta... kuka sinä olet? '' Leo sanoi hämmentyneenä. '' Oletko lyönyt pääsi vai vitsailetko huvin vuoksi? '' Don kysyi ja nauroi, mutta leo ei nauranut, ei tippaakaan. '' en todellakaan tajua sinua '' Leo sanoi. '' kysyn nimeäsi ja sinä vastaat kysymykseeni kysymyksellä, minun nimeni on Leo ja en tiedä miksi sinulla on tuollainen outo asu enkä jää sitä selvittämään '' Leo sanoi ja tönäisi Donin syrjään, otti miekkansa ja juoksi ulos. '' Mikäs leolle tuli '' mikey kysyi ihmeissään. '' en tiedä mutta minusta tuntuu että hän hankkii ongelmia neiti ''olen uusi silppuri ja tapan leonardon koska olen liian mahta!'' Kanssa, ilman muistiaan'' Don sanoi. Mikey oli hetken hiljaa. ''meinasitko karaita?'' ''Jep''

Samaan aikaan Leo hyppeli kadulla ja huusi;
"Olen appelsiiini!!" ja hyppeli kuperkeikkaa. Leo näki pienen tytön joka lauloi;
"On plinsessa luusu linnassa, linnassa, linnassa. On paahan noilan pauloissa, paulkoiss, pauloissa!" Leo yhtyi tähän mukaan ja pian koko kaupunki raikui kilometrins säteellä. Samaan aikaan Karai katseli katolta jam ietti miten voisi tappaa Leonardon, ja hän päätti hypätä ätmän eteen.
Karai: Leonardo tulin tappamaan sinut!!
Leo: Mutta enhän minä ole Leo vaan Plinsessa!!
Karai: Mitä helv..?
Tyttö: On pahan noidan pauloissa!!*osoittaa Karaita ja katsoo Leota kohden* Nyt sinä olet pauloissa!!
Leo: Voi ei!! Missä prinssini!?! *laskee tytön ja halaa tätä itku kurkussa*
Tyttö: Ei hätää, minä autan!! Olen plinssi lohkea!!
Leo: Pelastajani!!
Karai pällistelee menoa hetken aikaa ja sitten kysyy Leonardolta kaikkea mitä Leo ei siinä mielentilassa ymmärrä...

" Kuule leonardo, jos et kohta lopeta tuota typerää pelleilyä, teurastan sinut siihen paikkaan" karai oli niin vihainen että hänen korvistaan nousi savua. leo uikutti tyttöä vasten ja tyttö näytti karaille pitkää nenää. " jos tinä et lopeta luota uhtailua, niin minä kätken selkkuni tänne. Hän kätkee koilansa kimpuuti." "No, käske ihmeessä," karai sanoi jo hieman huvittuneena. " mutta vauhtia sitten, sillä olen varannut kosmetologin kuudeksi ja minun pitäisi ehtiä tappaa leo ennen sitä." tyttö kaivoi radio puhelimen esiiin ja puhui siihen. " haloo, plintti kuttuu koila tyttöö, talvitten apua, tule pian. kuitti" " kutti", kuulu toisesta päästä. " vaaaauhtia" karai sanooi. hän oli istunut maahan piirteli tikku ukkoja.hän vilkaisi leoa päin , mutta tätä tuskin mäkyi tytön takaa. ainoastaan valtava parkuna paljasti, missä leo oli. samassa alkoi kuulua askelia. tyttö käännähti ja huusi tulleelle;" sandla, tuo noita kiutaa plintettaa ja minua." sandran katse siirtyi hämmästenyynä leosta karaihin ja karain katse siirtyi sandrasta tämän vieressä olevaan pieneen koiraan. " häähää, tuo piskitsikö muka päihittäisi minut," karai huusi ja alkoi nauraa aivan kippurassa. mutta siinä samassa tuo pieni koira suuttui ja hyppäsi kohti karaita hampaat irvessä. " Ääääääkk!" rabies koira, karai alkoi huutaa ja juoksi paikalta pää kolmantena jalkana. " Sankali!" leo ja tyttö huusivat yhtä aikaa ja ryntäsivät halaamaan sandraa.

Sandra katsoo hölmistyneenä kahta halaajaa ja sitten karjaiseek u nviimein tajuaa että Leo on siinä. Sandra riuhtaisee serkkunsa ja itsensä Leosta irti ja alkaa vetämään "Mikä-piru-sinä-olet-ja-mitäsinä-teet-serkulleni" settiä. Mutta pikkuinen riuhtaisi itsensä Sadrasta ja sanoo;
"Sandra ilkeä, Plinlessa Ellan kaveli!!"
Sandra: Mutta hän on mutantti!! Hän ei ole ihminen!
Ella: No toti lakkaus ei aina vaadi samaa lajia olevia!
Sandra: Mitä?!
Ella: Plinlessa mennään meille ja piletään teekuttut.
Leo: Ihanaa!! *nostaa Ellan harteilleen ja lähtee hänen osoittamaan suuntaan*
Sandra: Nyt kyllä....
Sandra lähtee Aprillin luo ja alkaa taas huutamaan sitä samaa settiä vastuusta ja mutanteista, että April säikähtää.

"april, se oli siellä ja mä kans, ja Netta puri sitä yhtä kun mun piti antaa kuonoon mut sit mä en voinut kun mä jäädyin, kun ella sano et se oli sen kaveri että se vie plinsessan teelle, vaikka se ei oo ihminen!" sandra sanoi hengästyneenä. april katsoi häntä silmät teevadin kokoisina. "sandra, en ymmärtänyt tavuakaan." hän sanoi. "aloita alusta SELKEÄSTI." sandra veti henkeä ja kertoi kuinka ella oli pyytänyt hänet lyömään karaita kuonoon, mutta netta oli tehnyt sen hänen puolestaan ja lopulta hän oli tajunnut että se toinen mutantti. kun sandra lopetti, april lysähti sohvalle. "voi kökkö, nyt me ollaan ihan lirissä." april sanoi. " kui?" sandra katsoi aprillia kysyvästi mutta samalla tiukasti. "no, ensinnäkin sä tiedät totuuden nyt ja aina samoin se pikku tyttö. toiseks leolta on selvastikkin menny muisti ja se on tosi huono juttu. "ööö..." sandra sanoi mirttivästi. "entä ny?" "pitää kutsuu pojat" april sanoi ja oli tarttumaisillaan puhelimeen, kun ikkunasta kuului; " april oletko nähnyt leo..." donin ääni pysähtyi kuin seinään ja jäi tuijottamaan sandraan ja sandra tuijotti takaisin. " montako niitä oikein on!?!" sandra huusi, kun raf tuuppasi miken ja donin ikkunasta sisään. " me kolme plus se yksi seinä hullu" raf sanoi päästessään itsekkin huoneeseen. "niin että ootteko nähny sitä?" " meni teekutsuille plinssinsä kanssa" sandra sanoi silmäillen jokaista vuorotellen.

Raf: Anteeksi... Toistatko?
Sandra kertoi saman litannian Aprillin säestäessä vieressä ja koko kilppari sakki oli kauhuissaan.
Sandra: No mitäs tehdään.
Mikey: Jopa minä tiedän vastauksen... Näytä tietä sinne serkullesi, senkin suorituspaineinen potta [<---Alà Lalli Leipäjuusto]
Sandra lähti hieman närkästyneenä näyttämän tietä ja kaikki seurasivat perässä...

NYT JUMANKAUTA JOTKUT MUUTKIN TÄTÄ KIRJOTTAMAAN VAIKKA EI YHTÄÄN HUVITTAIS!!

heidän tullessaan ellan ovelle he kuulivat asunnon sisältä hihitystä ja naurua, ja pysähtyivät ovelle. "ottaako plintetta litää teetä" kysyi ella sisällä "kyllä kiitos" sanoi toinen ääni, joka kuului selvästi leolle. "plintettan pitää olla lyystämättä teetään" kuului taas ellan ääni. " anteeksi.." kuului leon nyyhkyttävä ääni oven takaa. "älä tule. minä opetan tinua, niin että tinuta tulee koko maan hietoin neiti ja päätet linttin kantta naimitiin.." "kohta minä oksennan" sanoi raf ja seuraavassa hetkessä hän oli tuupannut oven auki (sandralla oli ollut avain) ja harpannut sisään...

NYT IHAN OIKEESTI PISTÄKÄÄ NE AIVONYSTYRÄT LIIKKEELLE!!!!

Leo vilkaisi kaikki yksitellen. ''Tule plintetta noi on pahoja tyyppejä'' Ella sanoi ja osoitti heitä. ''jep ne ylittää tuhota meidän toti lakkauden!!'' Leo huudahti ja nappasi Ellan Harteilleen. ''paetaan plintetta!'' Ella huudahti ja samassa he hyppäsivät ulos ikkunasta. Kaikki jäivät katsomaan ihmeissään. ''hei oletteko te varmoja että leo tarttee apua, siis sehän tosi ilonen ton Ellan kaa'' Mikey sanoi. '' ja arvaa kun pahat tyypit tajuu että se MAHTAVA leonardo luuleekin itteään prinsessaksi! nehän yrittää heti hyötyy tilanteesta!'' Don sanoi. '' Eikös hänen seurassaan ole prinssi rohkea'' Raf sanoi nauraen mutta lopetti kun näki Donin mulkaisevan häntä.

Mikey: Njääh. Miten ne siitä vois hyötyä?
Don: No ne ensin 'palvoo' sitä ja sitten ne salamurhaa sen ja prissi rohkean.
Sandra: EIIIII!!!
Don: Siinäs kuulit....


No nyt ei tullu enempää mutta x)

" no,sitte....pätkä, mihin ne on saattanu mennä?" raf sanoi tarkoittaen sandraa " sitä pariskuntaa kun ei täältä ikkunasta katsottuna enää näy"
sandra näytti rafille kieltä, mutta alkoi miettiä. yhtäkkiä hän alkoi nauraa aivan hysteerisesti. " tota...halutaanko me edes tietää?" mike kysyi epäluuloisena.

''Tiedän jo miksi hän nauraa...MIKEY'' Don huusi. Mikey oli kutittanut Sandraa. ''Älä nyt viitsi olla tollanen. sähän oot kohta yhtä vakava kuin se leo hemmo. yritin vain keventää tunnelmaa'' mikey sanoi ja lopetti. Pian Sandra rupesi kumminkin taas nauraa. '' MIKEY!! '' raf ja don huusivat. ''en ollu mä nyt'' Mikey sanoi ja heilutti käsiään. Sandra lopetti nauramisen. ''anteeksi kun taidan tietää nyt minne he menivät, katsokaas Ella rakastaa erästä mestaa hyvin paljon.*muualla* ''oli hyvä itea tulla huvipuittoon '' Leo sanoi karusellissä. ''jepjep tää on toti hyvä paikka '' Ella sanoi hymyillen

Sandran johdolla kaikki suuntasivat kohti huvipuistoaa, missä he näkivätkin ensimmäisenä Leon istumassa karusellissa Ellan kanssa. Kaikilta loksahti leuka auki. "Leo, mitä himputtia sä siellä teet!?" kysyi Raph ja oli jo aikeissa hakea isoveljensä. April huomasi kuitenki jotain. "Pojat, katsokaa!!" hän huudahti ja osoitti sormellaan karusellin ohjauskoppiin, jossa hääräsi parhaillaan jalkaninja...

"voi itku, tääkin vielä" don huusi, kun karusellin vauhti alkoi kiihtyä pelottavaa vauhtia. "yyyääää! ei ole etää kivaa" ella leo huusivat kuorossa. "raf, hoitele sä toi ninja, me pelastetaan noi kaks" don huusi juostessaan. "miten ihmeessä me muuten saadan toi leo takas maan pinnalle. auttaisko jos iskisin sitä oikeen kunnolla" raf huusi nauraen. "mulla on parempi idea, ootteko kuullu tarinan prinsessa ruususesta? siinä prinssi herätti prinsesan suudelmalla..." sandra huusi miken takaa. " hetki pieni...meinaatko et jonkun MEISTÄ pitäs pussata leooo? miks ihmeessä?" raf tuijotti sandraa silmät ymmyrkäisenä. " koska leo on ellan pauloissa, koska luulee olevansa prinsessa, joten ellan onkin se noita, vaikka noi kaks luulee muuta, eli jonkun teistä pitää olla prinssi joten....

X-Leo!! Sinä yaoi hullujen hullu >D Yritä tässä nyt ylläpitää kaunista ja viatonta ympäristöä XDDD

anteeksi, en voi oikein jatkaa sillä pienimmät saattaisivat kärsiä--- sori

öhöm oothan säkin tykänny poikaxpoika parituksista joten varaa valittaa XD

''Ei käy! ei sitten millään!!'' mikey huusi. '' sandra pitää olla toinen keino! ensinäkin me ollaan veljeksii ja sekin on POIKA '' don sanoi. ''Haluatteko te pelastaa veljenne vai ette!'' sandra huudahti. samalla kun nuo tappelivat rafia hakattiin, koska jalkaninjoja oli enemmän. '' vähän apua täällä!?'' Raf huusi. '' ja kaiken lisäksi...'' don jatkoi puhumista. kukaan ei siis kuunnellut. Raph tönäistiin karuselliin...samaan vaunuun missä leo ja ella olivat... ja suoraan leon päälle. Leo avasi silmänsä ja kauhistui aivan kuten rafikin. '' MITÄ SINÄ TEET!!!'' Leo huusi ja tönäisi rafin pois päältään. Hän kääntyi vilkaisemaan, muita kaikki olivat hölmistyneen näkösiä. '' Mitä täällä on oikein meneillään? ja onko raph seonnut päästään!'' Leo Huusi täyttä kurkkua. '' plintettan ei pitäiti huutaa'' Ella sanoi. Leo kivettyi ja käänsi päänsä ellan suuntaan. '' että m...mi...minkä!?''

Harmi, ettei kaikki tykänny ideasta

"plintetta ei taa pilailla!!!" ella huusi vuorostaa ja alkoi itkeä. Leo oli aivan ymmälään, eikä osannut sanoa mitää. "pitäisikö hänelle kertoa?" mike kysyi. "kyllä hän tajuaa sen itsekkin jossain vaiheessa" raf sanoi kireällä äänellä. "meillä taitaa olla tällä hetkellä isompiakin ongelmia" ninjat olivat nimittäin pyytäneet lisä joukkoja ja niiden kärjessä oli....