Turtles tarinoita

Ninjatar kirjoitti:Jatkuu
Leo ja Usagi hiipivät sisään Hebin linnoitukseen. He tutkivat huoneita ja yrittivät löytää Tomoen. Lopulta he löysivät tyrmän. Tomoe oli polvillaan tyrmässä kädet kahleissa.
- Tomoe, Usagi kuiskasi.
Tomoe nosti katseensa ja hänen silmänsä alkoivat loistaa.
- Leonardo. Usagi. Luulin jo etten näkisi teitä enää, hän hihkaisi.
Usagi nosti sormen huulilleen.
- Ollaan hiljaa. Hoidamme sinut ulos ja häivymme, Leo sanoi ja aikoi juuri vetää miekkansa kun paikalle ilmestyi vartijoita.
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Leo ja Usagi vetivät miekkansa esiin. Yksi sotilaista tönäisi kahlehditun Genin heidän eteensä. Gen näytti nolota.
- Ne tainnutti mut, Gen sanoi.
Usagi tutki saartoa katsellaan. Hän pääsisi helposti pakoon jäniksenä mutta hän ei voinut jättää ystäviään pulaan. Hän vilkaisi Leoa ja nyökkäsi. Pojat laskivat miekkansa maahan ja antautuivat
Kommentoikaa pliis

Tmnt kirjoitti:Jatkan nyt, koska olen nyt pitänyt riittävästi/liikaa väliaikaa kirjoittamisesta…

Leon kurkkua kuivasi. Hän ei muistanut, milloin oli viimeksi juonut niinpä hän kysyi Tikulta: “Missä on vettä?” Raph jatkoi kääntäen katseensa Tikkuun päin: ”Niinpä. Suuni tuntuu ihan kuin sinne olisi laitettu kasa hiekkaa.” Mikey tuhahti vieressä: “Ehkäpä haukkasit hiekkaa samalla kun törmäsit siihen kiveen.”

Raph katsoi Mikeytä varoittavasti, mutta hillitsi itsensä. Nyt ei olisi oikea aika tapella ja varsinkaan Tikun nähden. Tikku vastasi ennen kuin he ehtivät sanoa tai tehdä mitään: “Tuolla on lammikko. Tänne virtaa sadevettä joten sen ei pitäisi hevillä loppua nyt kun on sade kausi, mutta ongelmia tulee kuivakautena kun vettä ei juuri tule.”

Leo nousi pystyyn ja sanoi määrätietoisesti: “Emme aio jäädä niin kauaksi aikaa.” Tikku vastasi: “Pako ei tule olemaan helppo. Kun tulin tänne täällä oli eräs toinenkin gepardi, joka yritti paeta, koska ei kestänyt tätä kidutusta enää. Hän sanoi, että “kuolen mieluummin kuin jään tänne” sitten hän lähti.” Tikku piti hetkellisen tauon ja sitten jatkoi: “Vähän ajan päästä kuulin huutoa ja sitten se lakkasi. En tiedä, mitä hänelle kävi, mutta se on varmaa, että matkalla on kaikenlaisia ansoja ja vaaroja, jotka tulisi selvittää ennen kuin pääsisi turvaan.”

Leo, Raph ja Mikey olivat pysyneet siihen asti hiljaa, mutta sitten Raph kysyi: “Miten sitten silppuri ja sen joukot pystyivät tuomaan meidät tänne ja MIKSI ne ylipäänsä pitivät meidät elossa kun olisivat yhtä hyvin voineet tappaakin meidät?” Tikku vastasi: “Kysymys kerrallaan. Eihän tässä vanhus pysy enää perässä, mutta kuitenkin Silppuri ja sen joukot tuntevat tämän luolan läpikotaisin. Jokaisen ansan jokaisen luolan ja silloin kun ne lähtevät ne kiertelevät koko paikan läpi varmistaakseen, että emme seuraisi niiden hajua ja löytäisi perille.”

Mikey kysy: “Mistä tiedät tämän kaiken?” Tikku vastasi: “Kun tulin tänne kuulin erään hyeenan sanovan “kierrelkää koko luolasto, jotta nuo eivät pääse jäljillemme.” Nyt sitten toiseen kysymykseen. Ne pitävät meitä täällä, koska haluavat alistaa kaikki gepardit valtansa alle, jotta ne voisivat käskeä ne pyydystämään kaikkia niitä eläimiä, joita ne eivät itse saisi kiinni ja, jotta voisivat valloittaa maailman.”

Leo kysy hieman järkyttyneenä: “Onko kukaan vielä liittynyt Silppuriin?” Tikku vastasi: “ Tähän asti vain yksi, Karai.”

HUHUH… jatkoa piisaa toivottavasti pian. heh ne unohti mennä juomaan         vähän venähti niiden keskustelu

TMNTfani! kirjoitti:Snow nousi hitaasti seisomaan. Hän näki, että kaikki katsoivat Raphia. Jokaisen silmissä näkyi kauhua. Jopa Ram piti suunsa kiinni ja katsoi Raphia hieman peloissaan. Kaikkein pelokkaimmat perääntyivät metsään päin, mutta Ram käski heidät takaisin.

Raph karjaisi. Hänen häntänsä oli noussut pystyyn ja joka karva oli pystyssä. Hänen silmänsä olivat pelkät viirut ja ne loistivat punaisina. Raph tuijotti koiria. Snow sai ajatuksen. Hän huusi: "Kaikki, ketkä pelkäävät liikaa, paetkaa! Nyt ei ole liian myöhäistä!" Muutama koira otti muutaman juoksuaskeleen, mutta Ram hyppäsi heidän eteensä tönäisten heitä tylysti. Ram huusi takaisin: "Älä sinä tyttö uhkaile meitä!" Snow sanoi: "En minä uhkaile! Yritän vain pienentää uhrien määrää."

Raph oli jo kävelemässä heitä päin. Snow sanoi ripeästi: "Älä ole tyhmä Ram. Kun sudenveri pääsee valloilleen, sitä ei pysäytä mikään." Ram tuhahti. Hän sanoi: "Minä tiedän, mitä sudenveri saa aikaan, kun Se herää." Hän kääntyi Raphiin päin. Hän huusi: "Joka koira hyökkäykseen!"  Koiria lähti vyörymään Raphin suuntaan. Snow huusi: "Ei! Älkää tapattako itseänne turhaan!"

Snow pystyi vain katsomaan sivusta. Raph oli repinyt jo yhden koiran tassun irti. Toiselta hän oli varastanut ensin hännän ja sitten elämän. Nyt hän oli ruskean koiran kimpussa. Hänellä oli tiukka ote koiran kurkusta. Koira oli kauhuissaan. Hän vaikeroi: "A-armoa..." Sitten Raph kiskaisi päänsä nopeasti ylös repien koiran kurkun auki. Verta roiskui kaikkialle.

Muut koirat olivat jähmettyneet paikalleen. Kun Raph hyppäsi heitä päin, koirat väistivät ja juoksivat häntä koipien välissä pakoon metsään. Pian aukiolla oli enää Raph, Snow, Ram ja muutama hänen alaisensa. Snow sanoi: "Joko nyt ymmärrät, mitä tarkoitin?" Ram ei vastannut. Sen sijaan hän kääntyi ja lähti metsään alaiset perässään.

Raph lähti säntäämään perään, mutta Snow hyppäsi hänen eteensä. Hän sanoi rauhallisesti: "Rauhoitu. He ovat saaneet jo opetuksensa." Raph pysähtyi ja sulki silmänsä. Sitten, kun hän avasi silmänsä uudelleen, hän näytti taas normaalilta itseltään. Sitten yhtäkkiä Raph lysähti maahan ja hengitti raskaasti. Snow kysyi: "Onko kaikki hyvin?" Raph nosti käpälänsä päänsä päälle. Hän sanoi hiljaa: "Päähän sattuu. Mitä tapahtui?" Snow sanoi: "Kerron myöhemmin. Nyt meidän pitää lähteä."

Raph nousi ja käveli horjuen pois aukiolta. Snow käveli hänen perässään, mutta kääntyi vielä katsomaan veristä aukiota. Hän huokaisi ja otti Raphin kiinni. He pysähtyivät juomaan pienelle purolle. Snow kertoi koko tarinan Raphille. Raph kysyi: "En kai minä purrut sinuakin?" Nyt vasta Snow tunsi kivun niskassaan. Snow pudisti päätään ja sanoi: "Se vain tuli siitä, kun ne koirat heittivät minut. Sinun kannattaisi peseytyä. Olet aika verinen."

Raph nyökkäsi ja hyppäsi veteen. Vesi muuttui hailakanpunaiseksi, kun Raph kieriskeli siinä. Kun Raph nousi takaisin ylös ja ravisteli kaikki vedet pois turkistaan, Snow pudottautui matalaksi hänen eteensä. Raph kysyi: "Mitä sinä teet?" Yhtäkkiä Snow hyppäsi Raphin päälle ja he tömähtivät kylmään veteen. He kieriskelivät matalassa vedessä vähän aikaa ja sitten Raph nousi seisomaan ja hyppäsi pois vedestä. Hän sanoi hytisten: "Vesi on vähän turhan kylmää tähän aikaan vuodesta." Snow nousi ylös vedestä ja ravisteli vedet pois turkistaan. Hän sanoi: "Eiköhän lähdetä? Alkaa tulla jo myöhä."

Yhä vettä valuen Snow ja Raph kävelivät metsätietä pitkin. Sitten äkkiä Raph säpsähti ja sanoi hätääntyneesti: "Unohdimme Mikeyn! Meidän on pakko palata äkkiä!" Sitten Raph syöksähti nopeaan juoksuun. Snow kiiruhti hänen peräänsä, kunnes he saapuivat suuren pellon eteen. Raph ja Snow juoksivat loivaa rinnettä alas ja he kiitivät pellon poikki. Snown märkään turkkiin tarttui jyviä ja korsia. Kun he lopulta pääsivät pois heinäpellosta, Snown turkki oli täynnä jyviä ja hän muistutti nyt enemmän vaalea kuin mustavalkoista sutta. He kuitenkin jatkoivat eteen päin.

Kun he saapuivat suuren jyrkänteen juurelle, Snow oli ihan puhki. Heidän pitäisi nousta vielä ylös ja kulkea jonkin matkaa päästäkseen perille. Snow ehdotti: "Käytetään sitä reittiä, mitä minä kuljin päästäkseni tänne alas." Raph nyökkäsi ja seurasi Snowta jyrkästi nousevaan rinteeseen. He kapusivat sitä pitkin ja pian he seisoivat jyrkänteen huipulla. Raph ei jäänyt ihastelemaan maisemia vaan hän juoksi suoraan metsään hengästynyt Snow kintereillään.

Kun he pääsivät luolan suulle, Raph pysähtyi äkisti ja Snow törmäsi häneen. Raph istui paikallaan haistellen ilmaa. Snow haistoi myös ilmaa. Haisi, kuin jokin olisi kuolemassa. Tai joku! Raph ja Snow katsoivat toisiaan hetken ajan hiukan kauhuissaan. Sitten he hyppäsivät yhdessä luolaan. Luola näytti samanlaiselta kuin lähtiessä, mutta ilmassa leijui kuoleman hajua.

Sammaleiden päällä makasi vaalea karvakasa. Raph ehti jo vinkaista, kun Mikey nosti päänsä ja sanoi: "Terve. Missäs te kaksi olette luuhanneet?"

Riittää nyt tällä kertaa. Jatkan niin pian kun mahdollista. Toivottavasti huomenna. Ja kyllä, Mikey selviyty.

Ninjatar kirjoitti:

Tmnt kirjoitti:Jatkan nyt, koska olen nyt pitänyt riittävästi/liikaa väliaikaa kirjoittamisesta…

Leon kurkkua kuivasi. Hän ei muistanut, milloin oli viimeksi juonut niinpä hän kysyi Tikulta: “Missä on vettä?” Raph jatkoi kääntäen katseensa Tikkuun päin: ”Niinpä. Suuni tuntuu ihan kuin sinne olisi laitettu kasa hiekkaa.” Mikey tuhahti vieressä: “Ehkäpä haukkasit hiekkaa samalla kun törmäsit siihen kiveen.”

Raph katsoi Mikeytä varoittavasti, mutta hillitsi itsensä. Nyt ei olisi oikea aika tapella ja varsinkaan Tikun nähden. Tikku vastasi ennen kuin he ehtivät sanoa tai tehdä mitään: “Tuolla on lammikko. Tänne virtaa sadevettä joten sen ei pitäisi hevillä loppua nyt kun on sade kausi, mutta ongelmia tulee kuivakautena kun vettä ei juuri tule.”

Leo nousi pystyyn ja sanoi määrätietoisesti: “Emme aio jäädä niin kauaksi aikaa.” Tikku vastasi: “Pako ei tule olemaan helppo. Kun tulin tänne täällä oli eräs toinenkin gepardi, joka yritti paeta, koska ei kestänyt tätä kidutusta enää. Hän sanoi, että “kuolen mieluummin kuin jään tänne” sitten hän lähti.” Tikku piti hetkellisen tauon ja sitten jatkoi: “Vähän ajan päästä kuulin huutoa ja sitten se lakkasi. En tiedä, mitä hänelle kävi, mutta se on varmaa, että matkalla on kaikenlaisia ansoja ja vaaroja, jotka tulisi selvittää ennen kuin pääsisi turvaan.”

Leo, Raph ja Mikey olivat pysyneet siihen asti hiljaa, mutta sitten Raph kysyi: “Miten sitten silppuri ja sen joukot pystyivät tuomaan meidät tänne ja MIKSI ne ylipäänsä pitivät meidät elossa kun olisivat yhtä hyvin voineet tappaakin meidät?” Tikku vastasi: “Kysymys kerrallaan. Eihän tässä vanhus pysy enää perässä, mutta kuitenkin Silppuri ja sen joukot tuntevat tämän luolan läpikotaisin. Jokaisen ansan jokaisen luolan ja silloin kun ne lähtevät ne kiertelevät koko paikan läpi varmistaakseen, että emme seuraisi niiden hajua ja löytäisi perille.”

Mikey kysy: “Mistä tiedät tämän kaiken?” Tikku vastasi: “Kun tulin tänne kuulin erään hyeenan sanovan “kierrelkää koko luolasto, jotta nuo eivät pääse jäljillemme.” Nyt sitten toiseen kysymykseen. Ne pitävät meitä täällä, koska haluavat alistaa kaikki gepardit valtansa alle, jotta ne voisivat käskeä ne pyydystämään kaikkia niitä eläimiä, joita ne eivät itse saisi kiinni ja, jotta voisivat valloittaa maailman.”

Leo kysy hieman järkyttyneenä: “Onko kukaan vielä liittynyt Silppuriin?” Tikku vastasi: “ Tähän asti vain yksi, Karai.”

HUHUH… jatkoa piisaa toivottavasti pian. heh ne unohti mennä juomaan         vähän venähti niiden keskustelu

Jaahah nyt kuvioihin astuu Karai . Jatka ja äkkiä

Ninjatar kirjoitti:

Tmnt kirjoitti:Jatkan nyt, koska olen nyt pitänyt riittävästi/liikaa väliaikaa kirjoittamisesta…

Leon kurkkua kuivasi. Hän ei muistanut, milloin oli viimeksi juonut niinpä hän kysyi Tikulta: “Missä on vettä?” Raph jatkoi kääntäen katseensa Tikkuun päin: ”Niinpä. Suuni tuntuu ihan kuin sinne olisi laitettu kasa hiekkaa.” Mikey tuhahti vieressä: “Ehkäpä haukkasit hiekkaa samalla kun törmäsit siihen kiveen.”

Raph katsoi Mikeytä varoittavasti, mutta hillitsi itsensä. Nyt ei olisi oikea aika tapella ja varsinkaan Tikun nähden. Tikku vastasi ennen kuin he ehtivät sanoa tai tehdä mitään: “Tuolla on lammikko. Tänne virtaa sadevettä joten sen ei pitäisi hevillä loppua nyt kun on sade kausi, mutta ongelmia tulee kuivakautena kun vettä ei juuri tule.”

Leo nousi pystyyn ja sanoi määrätietoisesti: “Emme aio jäädä niin kauaksi aikaa.” Tikku vastasi: “Pako ei tule olemaan helppo. Kun tulin tänne täällä oli eräs toinenkin gepardi, joka yritti paeta, koska ei kestänyt tätä kidutusta enää. Hän sanoi, että “kuolen mieluummin kuin jään tänne” sitten hän lähti.” Tikku piti hetkellisen tauon ja sitten jatkoi: “Vähän ajan päästä kuulin huutoa ja sitten se lakkasi. En tiedä, mitä hänelle kävi, mutta se on varmaa, että matkalla on kaikenlaisia ansoja ja vaaroja, jotka tulisi selvittää ennen kuin pääsisi turvaan.”

Leo, Raph ja Mikey olivat pysyneet siihen asti hiljaa, mutta sitten Raph kysyi: “Miten sitten silppuri ja sen joukot pystyivät tuomaan meidät tänne ja MIKSI ne ylipäänsä pitivät meidät elossa kun olisivat yhtä hyvin voineet tappaakin meidät?” Tikku vastasi: “Kysymys kerrallaan. Eihän tässä vanhus pysy enää perässä, mutta kuitenkin Silppuri ja sen joukot tuntevat tämän luolan läpikotaisin. Jokaisen ansan jokaisen luolan ja silloin kun ne lähtevät ne kiertelevät koko paikan läpi varmistaakseen, että emme seuraisi niiden hajua ja löytäisi perille.”

Mikey kysy: “Mistä tiedät tämän kaiken?” Tikku vastasi: “Kun tulin tänne kuulin erään hyeenan sanovan “kierrelkää koko luolasto, jotta nuo eivät pääse jäljillemme.” Nyt sitten toiseen kysymykseen. Ne pitävät meitä täällä, koska haluavat alistaa kaikki gepardit valtansa alle, jotta ne voisivat käskeä ne pyydystämään kaikkia niitä eläimiä, joita ne eivät itse saisi kiinni ja, jotta voisivat valloittaa maailman.”

Leo kysy hieman järkyttyneenä: “Onko kukaan vielä liittynyt Silppuriin?” Tikku vastasi: “ Tähän asti vain yksi, Karai.”

HUHUH… jatkoa piisaa toivottavasti pian. heh ne unohti mennä juomaan         vähän venähti niiden keskustelu

Jaahah nyt kuvioihin astuu Karai . Jatka ja äkkiä

Ninjatar kirjoitti:Jatkuu
Usagi leikkasi nopealla liikkeellä Leon ja Genin ranteita pitelevät köydet ja hyökkäsi sitten kohti Tomoeta piteleviä sotialita. Gen loikkasi jaloilleen ja nappasi yhdeltä sotilaalta miekan. Samoin teki myös Leo. Hebi oli seurannut hetken nelikon kamppailua sotilaita vastaan kun hän keskittit katseensa Usagiin, Geniin ja Tomoeen. Kolmikko jähmettyi paikalleen. Leo katsoi ystäviään kauhistuneena ja käänsi katseensa Hebiin.
- Mitä teit heille? hän karjaisi.
- Jähmetin heidät. Ja nyt on sinun vuorosi, Hebi sanoi virnistäen.
- Älä yhtään yritä sinä hyinen käärme, Leo ärähti.
Hebi laskeutui valtaistuimelta.
- Et tiedä kuinka käärmeissssssssäni olenkhaaan! Hebi sanoi ja muuttui samalla valtavaksi anakondaksi.
Leo tuijotti muutosta järkyttyneenä
Kommentoikaa

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Leo nosti miekkansa ja oli valmis taisteluun anakondaa vastaan. Hebi kohottautui Leon ylle ja sihisi. Leosta se kuulosti melkein naurulta. Hebi syöksyi kohti Leoa joka onnistui väistämään. Leo väisteli jonkin aikaa syöksyjä kunnes Hebi kietoutui hänen ympärilleen. Hebi nosti Leon kasvojensa korkeudelle ja keskitti katseensa Leon silmiin. Leo yritti väistää katseen mutta jäi sitten tuijottamaan Hebin kasvoja. Hän näki edessään Karain kasvot. Karai katsoi häntä surullisesti
- Auta minua Leo, Karai sanoi.
- Leonardo! Herää! Se on Hebin hypnoottinen katse! Usagi huusi.
Kommentoikaa pliis

Tmnt kirjoitti:Raph sanoi Tikulle ymmyrkäisesti: "Jaaa että kuka?" Tiku toisti: "Karai... Nuori, teidän ikäisenne, gepardi. Kuulemani mukaan hän liittyi Silppuriin jo pienenä pentuna ja siitä lähtien on hionnut taistelu taitojaan. Hän on itse oppinut ja häntä ei ole helppo voittaa." Mikey yhtyi keskusteluun: "Mistä tiedät tämän kaiken?" Tikku vastasi: "Koska hän oli yksi niistä, jotka alun perin toivat minut tänne."

Mikey vastasi: "No Se selitti kaiken." hän istuutui ja rupesi takajalallaan rapsuttamaan korvantaustaansa, joka oli ilmeisesti täynnä kirppuja. Yhtäkkiä Tikku havahtui kuin hänen niskaansa olisi heitetty jääkylmää vettä. Hän kysyi: "Tehän halusitte vettä? Sitä on täällä." Odottamatta vastausta tämä käännähti ympäri ja käveli kohti erästä luolaa.

Leo sanoi veljilleen: "Seurataan häntä. Ei tännekään viitsi jäädä munimaan." Hän lähti kävelemään sinne minne Tikku oli hetki sitten hävinnyt. Samaan aikaan Mikey puoliksi hyppäsi puoliksi nousi ja loikki Leon luokse ja sanoi: "Eihän gepardit muni." Raph oli tullut Mikeyn viereen ja sanoi: "Se oli sarkasmia, ääliö!" Raph antoi Mikeylle pienen korvapuustin ja kiihdytti edelle.

Mikey loikki Raphin luo ja pukki hyppäsi tämän pään päälle niin, että Raph kaatui. Raph huusi edessä loikkivalle Mikeylle: "Tee tuo vielä kerran niin käytän sinua raapimispuuna!" Mikey katsoi taakseen jäänyttä Raphia ja nauroi. Kun hän oikaisi katseensa hän näki edessään kiviseinämän. Mikeyllä oli sen verran vauhtia eikä hän pystynyt jarruttamaan, joten ei aikaakaan, kun pian kuului kolahdus.

Mikey huusi: "Au! Tuo sattui!" Leo oli tullut hänen viereensä ja sanoi: "Ja mitäs tästä opimme; katso aina eteenpäin." Kun Leo jatkoi matkaa, Mikey sanoi perään: "Haahaa! Tosi hauskaa. Katsotaan kuka seuraavaksi törmää seinään." Raph, joka käveli hänen viereensä sanoi: "Sanoistasi päätellen sinä." Hän lähti sanaakaan sanomatta ja vastausta odottamatta. Mikey nousi pystyyn, ravisteli itsensä ja lähti liikkumaan eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja hyppäsi jällen kerran Raphin päälle, mutta tällä kertaa tämä ei kaatunut tai horjunut.

Raph huusi jällen kerran nauravan Mikeyn perään: "Sinä senkin! Saan sinut kiinni!" Mikey katsoi taakseen, mutta tällä kertaa varmisti, että edessä ei tulisi vähään aikaan mitään, mihin voisi törmätä tai kaatua. Hän huusi peräänsä: "Unohditko, että olet meistä Se hitain?! Olen jo luolan perällä ennen kuin olet edes sen puolivälissä!" Lisääntyvä raivo sai Raphin kiihdyttämään.

Pian hän oli melkein Mikeyn hännässä kiinni. Raph loikkasi ilmaan varmana siitä, että saisi Mikeyn kynsiinsä. Mikey katsoi ylis ja virnisti. Hän teki nopeasti äkkikäännöksen pitkän häntänsä avulla. Raph ei ollut huomannutkaan, että edessä oli vettä. Ilmassa ei pystynyt kääntämään suuntaa, joten pian kuului suuri molskahdus ja Raph oli veden alla.

Mikey pysähtyi tassut maata viistäen ja katseli paikkaa, johon Raph oli hetki sitten molskahtanut. Pian Raph nousi räpiköiden takaisin pintaan, kun Raph noi hän huomasi, että vettä oli mahaan asti. Kun Raph kahlasi pintaan hän huomasi Tikun ja Leon vasta rannalla juomassa vierekkäin.

Raph sanoi Mikeylle, mutta ei silti irrottanut katsettaan Leosta ja Tikusta: "Veljekset, ku ilvekset." Mikey katsoi vastarantaan ja sanoi: "Niin..." Raph heilaitti tassuaan ja viskasi Mikey päälle vettä. Pian he olivat molemmat yltäpäältä märkiä. Mikey huusi: "Hei! Mitä tuo oli?!" Kun Raph nousi pois vedestä tämä sanoi: "Kosto äskeisestä."

Raph tarttui Mikeytä niskasta ja viskasi Mikeyn veteen ja Raph huusi perään: "Olet ehkä nopeampi, mutta minä ölen vahvempi!" Kuului molskahdus ja Mikey oli vedessä. Kului tuuskin sekuntiakaan, kun Mikey oli taas noussut pintaan. Hän huusi: "Ja mitä TUO oli olevinaan!" Raph sanoi: "Ai tuo? No sen tein pelkän huvin vuoksi."

Mikey oli kävelemässä Raphia hohti. Kun hän oli kosketus etäisyydellä hän tarrautui Raphin niskaan ja vet mukaansa veteen. He painivat siinä, kunnes Leo huusi: "Lopettakaa! Tuosta ei ole mitään hyötyä!" Raph ja Mikey lopettivat hetkeksi ja katsahtivat Leoon. Raph sanoi: "Älä nyt! Itsekin jankutat aina, kuinka tärkeää taistelu harjoittelu on! Ole iloinen siitä, että teemme sen KERRANKIN omasta tahdosta!" Leo kysyi kuitenkin: "Ettekö voisi tehdä sitä kuivaharjoitteluna?" Mikey nousi istumaan ja jankutti: "Siitä Mende silloin kaikki ilo, jos menemmd " kuiva harjoittelemaan"."

Mikey otti suullisen vettä ja sylkäisi sen Raphia päin niin, että tämä vimmastui uudelleen ja he batkoivat taisteluaan vedessä.

huh huh... EI ollu tarkotus tehä näin pitkää, mut EI siitä varmaan haittaakaan ole :]:]:]:]:]

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu .
Leo ei kuullut Usagin huutoa. Usagi onnistui jotenkin pääsemään vapaaksi jähmetyksestä ja syöksyi Hebiä kohti miekan kanssa. Hän iski miekan terän Hebin kylkeen. Käärme rääkäisi ja päästi irti Leosta. Leo putosi lattialle. Hebi kääntyi kohti Usagia.
Kommentoikaa pliis

TMNTfani! kirjoitti:Raph huokaisi ja sanoi: "Luulin jo että olit kuollut." Mikey nousi ylös. Hän kysyi: "Mistä sait tuollaista päähäsi?" Raph vastasi: "Koska täällä haisee kuolleelle." Mikey vastasi: "No minä Se en ainakaan ole." Raph ravisteli päätään ja sanoi: "Ei sen väliä. Mutta meidän on jatkettava matkaa." Mikey sanoi: "Nytkö heti?" Raph kääntyi ovelle päin ja kysyi: "Onko Se ongelma?" Mikey sanoi: "Ei tietenkään. Lähdetään heti, kun saan sen karvapallon hereille."

Mikey kääntyi ja hyppelehti luolan toiseen päähän. Raph hyppäsi ulos yhdellä loikalla ja hän jäi siihen istumaan. Snow asteli hiljaa hänen vierelleen sanoen: "En olekaan ennen nähnyt kaupunkia. Kuinka iso Se mahtaa olla?" Raph vastasi: "Se on valtava. Muuta siitä ei voisikaan sanoa." Snow uteli: "Mitä te syötte siellä?" Raph vastasi: "Enimmäkseen lintuja. Joskus metsänreunassa saattaa nähdä muutaman kanin."

Kun Mikey ja Klunk tulivat ulos, he aloittivat matkansa kohti kaupunkia. He pitivät muutaman lepo- ja ruokatauon ja sen jälkeen jatkoivat matkaa. Illan hämärtyessä he etsivät mukavan makuupaikan ja nukkuivat yön yli. Seuraavana aamuna he söivät vähäsen ja jatkoivat matkaa. Kun he lähestyivät kaupunkia, maisemat alkoivat muuttua tutummaksi.

Raph kulki uupuneen joukon edellä haistellen ilmaa. Niin paljon tuttuja tuoksuja... Olin jo unohtaa, millaiselta koti tuoksui.  He nousivat korkean kummun päälle ja katsoivat eteenpäin. Horisontissa näkyi jo muutama suurimmista rakennuksista. Raph ja Mikey tuijottivat toisiaan toiveikkaana. Raph sanoi: "Olemme perillä."

Raph ja muut kapusivat alas kummulta ja jatkoivat eteenpäin nopeaa vauhtia. Kun he tulivat tutun metsän reunaan, Raphin olisi tehnyt mieli juosta maapallon ympäri. Hän oli ollut 3 kk matkalla. Nyt Se päättyisi. Mikeykin näytti olevan hyvin innoissaan. Loppumatkan he hölkkäsivät eteenpäin.

Kun he jo saattoivat nähdä muutaman talon, Raph huomasi jotain kummallista. Hän hiljensi vauhtiaan ja jäi muista jälkeen. Hän haisteli maata ihmeissään. Jokin on pahasti pielessä.. Mikey oli astellut Raphin huomaamatta hänen vierelleen ja näytti yhtä kummastuneelta. Raph sanoi hiljaa: "Jokin on pielessä." Mikey nyökkäsi ja sanoi: "Niin, haistan sen myös. Se on niin heikko." Snow oli tullut heidän viereensä ja hän kysyi: "Mistä te nyt puhutte?" Raph vastasi: "Meidän reviirimme rajasta. Se kulkee tästä, mutta en haista hajumerkkejä. Leo on aina niin tarkka sen asian suhteen. Meidän on kiirehdittävä. Mennään."

Raph loikki joukon kärkeen ja juoksi kaupunkia kohti. Sitten jokin terävä osui Raphin jalkaan. Raph karjahti ja kaatui maahan. Hänen jalkansa vuoti verta. Raph nuoli sen nopeasti puhtaaksi. Hän nousi ja tarkkaili, mikä häneen oli osunut. Sitten hän näki jotain luonnotonta puskasta. Se oli läpinäkyvä ja siinä oli vähän Raphin verta. Lasia?

Muut saapuivat Raphin luokse. Mikey kysyi: "Mitä tapahtui?" Raph vastasi: "Lasi vain vähän raapaisi." Mikey kysyi ihmeissään: "Lasia? Mitä ihmettä?" Raph sanoi: "En tiedä. Mutta jatketaan matkaa varoen tästä lähtien." Raph nilkutti eteenpäin tällä kertaa katsoen, mihin astui.

Kun he saapuivat kaupungin reunaan, heitä odotti järkytys. Suuria rakennuksia oli romahtanut maan tasalle. Raph käveli eteenpäin sanattomana järkytyksestä. Hän katsoi taakseen ja näki saman järkytyksen ja kauhun. Raph sanoi kuivasti: "Jatketaan eteenpäin." Raph käveli sortuneen rakennuksen vierelle, joka tukki heidän tiensä. Raph kapusi sen huipulle ja odotti, että muut olivat tulleet hänen perässään. Raph etsi turvallisen reitin ja laskeutui sortuneen rakennuksen toiselle puolelle. Muut kompuroivat hänen perässään.

He kävelivät hiljaisilla tiellä, kunnes he näkivät edessään erään tietyn kujan. Kuja on täynnä romua. Raph katsoi murheellisena kujaa, joka oli joskus ollut hänen kotinsa. Raph käveli kujan eteen ja haistoi ilmaa. Vaimea mutta   tuttu tuoksu tulvahti hänen nenäänsä. Raph istuutui ja katsoi käpäliään.

Mikey ja Snow kävelivät Raphin luokse. Snow sanoi hiljaa: "Olen aina halunnut nähdä kaupungin, mutta en tällaisena." Mikey sanoi: "Ei ihme, että hajumerkit olivat hyvin vaimeat. He olivat lähteneet jo aikoja sitten." Raph ei vastannut. Hän nosti katseensa ja sanoi: "Ja juuri kun kuvittelin matkan loppuneen. Nythän Se vasta alkoikin!" Raph nousi ja käveli lähemmäs kujaa. Hän näki variksenraadon. Hän katsoi maata jalkojensa vieressä. Juuri hänen oikean jalan vieressä oli kuivuneesta verestä muodostunut tassunjälki. Raphia alkoi huolestuttaa.

Sitten kylmä tuuli puhalsi heidän ohitseen. Raph katsoi taivaalle ja näki harmaat pilvet, jotka peittivät taivaan. Tuuli yltyi yltymistään. Raphin piti siirtyä lähemmäs maata, jottei tuuli olisi vienyt häntä mukaansa. Sitten yhtäkkiä Se loppui. Sitten taivaalta alkoi tippua valkoista ainetta. Kun yksi hiutale laskeutui Raphin nenän päälle, Se suli ja muuttui vedeksi. Raph sanoi: "Lunta. Sitä tässä vielä kaivattiin." Mutta Klunk selvästi nautti lumesta. Hän hyppi niiden perään yrittäen pyydystää niitä.

Raph kääntyi takaisin kujan puoleen. Hän haisteli sitä kunnolla, jotta saisi kunnon vainun heistä. Raph löysi hyvin pienen ja vaimean jäljen, joka johti sinne, mistä he tulivatkin. Hän sanoi: "Tulkaa. Lähdetään pois täältä." Raph seurasi vaimeaa hajujälkeä keskittyen, ettei kadottaisi sitä. He kiipesivät romahtaneen rakennuksen yli, etsivät uudelleen hajujäljen ja jatkoivat sen seuraamista.

He saapuivat takaisin kaupungin ja metsän rajaan.Raph kulki edellä seuraten hajua. Muut seurasivat häntä kauempana. Raphin eteen tuli puska, johon oli tarttunut pieni karvatuppo oranssia karvaa. Raph tiesi, että karvat kuuluivat Leolle, joten he olivat oikealla polulla. Raph jatkoi matkaa.

Kun he olivat taivaltaneet pitkän matkan, Raph löysi jotain mielenkiintoista. Kuivuneessa mutalammikossa oli tassunjälki. Raph nuuhkaisi sitä ja Se tuoksui tutulle. Me olemme yhä oikealla polulla. Mutta kun Raph katsoi kuivunutta mutaa tarkemmin, hän huomasi Leon tassunjäljen vieressä puolet pienemmän jalanjäljen. Raph haistoi sitä, mutta Se ei tuoksunut tutulle. Miettimättä asiaa enempää hän kääntyi ja jatkoi matkaa.

Joukko pysähtyi suuren kiven luokse viettämään yönsä. Heti aamulla he söivät muutaman kanin ja jatkoivat matkaa. Yöllä satanut lumi vaikeutti jäljillä pysymistä, mutta Raph pysyi silti tiukasti jäljillä. Silloin, kun aurinko oli korkeimmillaan, joukko piti tauon ja söivät hieman. Sitten he jatkoivat matkaa taas. Mitä pidemmälle he kävelivät, sitä voimakkaammaksi hajujälki kasvoi.

He pysähtyivät hylätylle karhunpesälle nukkumaan. Jälleen kerran he heräsivät aikaisin aamulla, söivät ja jatkoivat taivallustaan. Nyt Raphin ei enää tarvinnut kulkea nenä kiinni maassa. Lunta oli satanut taas tön aikana, joten kaikki olivat täysin uuvuksissa, kun he lopulta pysähtyivät pitämään taikoa. Raph pyydysti Snown kanssa muutaman linnun ha jäniksen. He söivät ja jatkoivat matkaa.

Ilta alkoi lähestyä. Jokainen oli täysin puhki, kun he pääsivät suojaisaan paikkaan kaatuneen puun ja kiven väliin. Yöt olivat kylmiä, joten jokainen käpertyi tiukasti toisiaan vasten. Aamun sarastaessa Raph nousi ensimmäisenä ja lähti saalistamaan. Koska oli talvi, saalista oli hyvin vähän. Raph sai pyydystettyä pari luisevaa oravaa ja yhden linnun. Hän herätti muut ja he rupesivat syömään. Se ei täyttänyt vatsaa, mutta oli tyhjää parempi. Raph etsi taas hajujäljen ja johdatti joukon eteenpäin.

He olivat kulkeneet jo pitkän matkan. Haju oli jo niin voimakas, että sen saattoi haistaa koirakin, jonka nenä ei toimi. He pysähtyivät suuren puun luokse lepäämään. Mikey sanoi lysähdettyään maahan: "En tiedä, kauanko jaksan enää tällaista vauhtia." Raph huokaisi. Hänkin oli väsynyt, mutta hänen olisi vielä lähdettävä etsimään ruokaa.

Raph käveli metsään. Hän seurasi jäniksen jättämiä jälkiä kauas muusta porukasta. Sitten kani tuli näkyviin. Sen ruskea turkki oli muuttunut valkoiseksi, joten sitä oli vaikeampi nähdä. Raphin turkki sen sijaan oli pikimusta, joten hän paistoi lumesta kuin valkoinen kukka mudasta. Kun Raph oli päässyt tarpeeksi lähelle, hän hyppäsi. Kani ehti kuitenkin nähdä hänet, joten Se loikki pakoon. Raph seurasi sitä pitkän matkan, kunnes Se pääsi turvaan koloonsa.

Raph yritti saada kanin ulos sieltä, mutta turhaan. Hän sanoi turhautuneena: "Hittolainen! Siinä meni hyvä saalis hukkaan." Sitten joku sanoi: "Mitä sinä teet?" Raph säpsähti ja kierähti ympäri. Muutaman metrin päässä hänestä seisoi kaksi pentua katsellen häntä uteliaana. Toinen kysyi: "Kuka sinä olet?"

TMNTfani! kirjoitti:Raph ja pennut katsoivat hetken toisiaan. Sitten Raph kääntyi lähteäkseen, mutta vanhempi pennuista hyppäsi hänen häntänsä päälle ja tarttui siihen pienillä hampaillaan. Raph käänsi hitaasti päätään ja kysyi: "Mitäs tämä tarkoittaa?" Hänen hännässään roikkuva pentu ei vastannut, vaan Se käänsi päänsä ja huusi toiselle: "Tule nyt auttamaan!" Toinen pentu epäröi ja mutisi: "En oikein tiedä, veli. Isä suuttuu, jos löytää meidät yksin täältä näin läheltä rajaa."

Pentu irrotti ja valitti toiselle: "Sinustakin on tullut yksi pelkuri, kun Se varis hyökkäsi kimppuusi." Raph käytti tilaisuuden hyväksi ja hellästi potkaisi pentua. Pentu yllättyi ja lensi selälleen. Se nousi ja ravisteli lumet pois. Se sanoi: "Tuon saat maksaa!" Raph sanoi leikkisästi: "Niinkö? Anna tulla parasta sitten." Raph väisti helposti pennun kömpelöt hyökkäykset ja hän itse töni hellästi pois päin. Pentu alkoi väsymään nopeasti. Se kaatui maahan, ja Raph laski käpälänsä sen pään päälle. Raph sanoi: "Jos luovutat ihan suosiolla. Minulla on vielä voimia jäljillä." Pentu puhisi, muttei vastannut.

Sitten tuuli kääntyi ja toi mukanaan tuttua tuoksua Raphin sieraimiin. Hänen mielenkiintonsa heräsi heti ja hän nosti käpälänsä pois pennun päältä. Raphin käännyttyä pensaan puoleen, pentu tarttui hänen hännästään ja joutui raahattavaksi, kun Raph käveli eteenpäin. Raph ei välittänyt siitä, vaan käveli pensaan viereen. Sen takana on joku.

Sitten yhtäkkiä hän hyppäsi pensaan toiselle puolelle, saaden pennun irti hännästään. Raph ehti nähdä vilauksen vieraasta, kun hän laskeutui maahan. Kun hänen tassunsa olivat maassa, jokin hyppäsi hänen päällensä. Vieras painoi hänet maata vasten. Raph kynsi maata ja yritti päästä pois. Sitten hyökkääjä sanoi: "Olet yhä liian hidas." Raph jähmettyi.Tuo ääni... Sitten paino hänen päältään poistui ja Raph pääsi ylös. Hän ravisteli lumen turkiltaan ja katsoi eteensä. Hänen edessään seisoi Leo.

Leo sanoi: "Siitä on pitkä aika." Raph nyökkäsi. Hän kysyi: "Mikä ajoi teidät pois kaupungista? Minä kyllä näin, millainen kaupunki nykyään on, mutta kyllähän siellä pystyy asumaan." Leo huokaisi: "Niin, ehkä minä tai sinä, mutta neljä nuorta pentua ei." Raph kysyi ihmeissään: "Hetkinen nyt vain. 'neljä nuorta pentua'?" Leo käveli hänen viereensä ja sanoi: "Niin. Ja minä olen heidän isänsä."

Raphin silmät avautuivat yhtä suuriksi kuin pöllöllä ja hän jäi sanattomaksi. Hetken päästä hän sanoi: "No sitten ne kaksi pentua tuolla pensaan takana on sinun." Leo säpsähti ja sanoi: "Sielläkö ne kaksi piileskelevät?" Hän hyppäsi pensaan yli Raph kannoillaan. Heidän edessään istui kaksi pentua katsellen käpäliään. Leo sanoi kireästi: "Miksi te kaksi teette täällä yksin? Nimenomaan kielsin teitä lähtemästä yksin ulos. Roi, sinä olet vanhin, joten sinun tulisi näyttää nuoremmille sisaruksillesi mallia. Nyt kummatkin kipittävät kotiin ja pysytte siellä koko loppu päivän." Roi intti: "Mutta kun-" Leo sanoi väliin: "Ei mitään muttia. Menette nyt tai olette huomisenkin koko päivän sisällä."

Pennut nousivat ja ottivat jalat alleen. Raph katsoi pentujen menoa hilpeästi. Sitten Leo kysyi äkkiä: "Missä Mikey on?" Raph vastasi: "He ovat tuolla kauempana." Leo kallisti päätään ja kysyi: "He?" Raph sanoi: "Matkalla oli muitakin, kuin vain minä ja Mikey. Käynkö hakemassa heidät?" Leo istuutui ja sanoi: "Hae vain. Minä odotan tässä."

Raph pinkaisi juoksuun ja säntäsi metsän poikki muiden luokse. He näyttivät jo kärsimättömiltä. Kun Raph saapui heidän näkökentälleen, Mikey ja Snow nostivat päänsä. Klunk nukkui Mikeyn päällä. Snow nousi ja sanoi: "Sinulla kesti aika kauan. Pyydystin oravan ja söimme sen, kun sinua ei näkynyt missään." Raph sanoi: "Ei Se mitään." Mikey kysyi: "Jatkammeko matkaa?" Raph pudisti päätään. Hän sanoi hämmentyneelle joukolle: "Ei meidän tarvitse. Löysin heidät." Mikey hyppäsi pystyyn tiputtaen Klunkin pää edellä lumeen. Mikey kysyi: "Todellako? Lähdetään heti."

Raph johdatti joukon Leon luokse. Kuten odotettua, Mikey hyppäsi Leon päälle ja alkoi selittämään, miten ikävä hänellä oli ollut. Raph esitteli Leolle Snown ja Klunkin, jotka olivat roikkuneet heissä kiinni koko matkan. Sitten Leo johdatti heidät kotiin päin.

Vasta matkalla Raph oli huomannut pitkän ja ohuen arven Leon oikean silmän päällä. Raph kysyi: "Mistä olet saanut tuon arven?" Leo vastasi: "Se tuli matkalla tänne." Raph kysyi: "Mitä Donille kuuluu?" Leo ilme synkistyi ja Se sai Raphin heti huolestumaan. Leo vastasi: "Hänen takajalkansa on pahasti vääntynyt. En usko, että Se paranee. Mutta en voi tietää varmasti. Hänellä on myös pahoja haavoja. Hän on nyt pienellä kävelyllä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän vammautui." Raph sanoi: "Toivottavasti hän paranee." Leo nyökkäsi vaisusti ja he jatkoivat matkaa.

Sitten Leo kysyi: "Mitä teille on sattunut matkanne aikana?" Raph vastasi: "No ei mitään erikoista. Olen käynyt lähellä kuolemaa jo seitsemästi. Ystäviä saatiin ja menetettiin. Vihollisia saatiin enemmän kuin ikinä jaksan laskea." Leo sanoi: "Kuulostaa aikamoiselta matkalta. Ja kaikki tuo ehti tapahtua vain 3 kk." Raph vastasi: "Se oli."

Lopetan nyt tähän, koska eilen tuli aika pitkä. Pitää vähän taas tottua, kun kaikki on taas yhessä. Mutta JEEE!! Päästiin vihdoinkin tähän kohtaan. Ihanaa. ei siinä kestäny ku vaan vuosi.