kilppari rooli peli

// Kyllähän se kelpaa //

Raph irvisti vihaisesti ja kohtasi Rein vaarallisen katseen ennen kuin Rei veti henkeä ja syöksi tulta. Raphin ympärille syttyi tulipalo. Raph tunsi, kuinka liekit nuoleskelivat hänen kehoaan ja häneltä meinasi lähteä taju. Mutta hän ei aikonut luovuttaa..! Kivusta huolimatta Raph nousi jaloilleen ja huohotti raskaasti.

Rei nauroi nähdessään Raphin yrittävän nousta. Tuli kyllä tekisi hänestä lopun mutta jos tuo kilppari halusi välttämättä saada armon iskun. Rei nousi siivilleen ja lensi pari kierrosta Raphin ympärillä. Sitten hän veti esiin katanansa ja syöksi niihin tulta tehden niistä tulimiekat. Rei syöksyi kohti Raphia miekat koholla

"Don!", Mike rääkäisi, kun näki veljensä kaatuvan elottomana maahan. Mike nousi samalla ylös haparoiden ja hänen silmäkulmistaan alkoi valua vihan kyyneleitä. Hän kääntyi katsomaan Ralphia vihaisesti ja syöksyi Ralphia kohti, potkaisten sitten kovalla voimalla Ralphia jalkaan. Jos potku olisi onnistunut, Mike syöksyi Raphin luo, jota Rei ahdisteli. Rei oli alkanut lentää Raphin ympärillä ja sitten veti esiin katanansa. Tekipä niistä oikein tulimiekat.. Mike kiihdytti vauhtiaan ja hyppäsi Raphin eteen, tunsi Mike katanan viiltävän hänen olkapäitään, jolloin Mike kaatui polvilleen. Hän huusi tuskasta, kun tulimiekat nuolivat hänen olkapäänsä ihoa.

Don saattoi näyttää elottomalta, mutta hän oli silti elossa. Pian Don alkoi räpytellä silmiään hieman, kunnes sitten aukaisi ne kokonaan auki. "Samurai...", Don sanoi henkäisten.

Yoshiro alkoi jo kiemurrella paikoillaan. Hän halusi jo vapaaksi! Yoshiro ei kestäisi enää kovin kauaa... Varsinkaan, jos Mandy päättäisi pitää kuristusotteen, niin Yoshiro olisi jo mennyttä.

Rei hämmästyi hiukan Miken osuessa hänen tielleen mutta ei antanut sen häiritä. Hän iski haavoittuneen Miken pois tieltään ja kääntyi Raphin puoleen. Rei katsoi Raphia myrkyllisesti.
Rei: Olet mennyttä
Sitten Rei hyökkäsi kohti Raphia.

Samurai huokaisi helpotuksesta ja halasi Donia.
Samurai: Voi luojan kiitos.
Samassa joku kietaisi käsivartensa Samurain ympärille. Käsivarsi oli käärmeen muotoinen. Se oli Ralph

Leo väisteli Mandyn iskuja. Hän ei kuitenkaan voinut hyökätä sillä Mandy piti Yoshiroa suojakilpenään. Mandy virnisti.
Mandy: Et voi mitään minulle Leonardo

Merun hengitys kävi pinnalliseksi, kun hän katseli Hunnia edessään. Tuo oli isokokoinen, ja erittäin väkivaltainen ilmestys. Pojan silmät olivat täynnä pelkoa ja hänen koko olemuksensa vapisi. Hänen olisi silti yritettävä pysyä valppaana, jotta hän ei kuolisi tuon käsittelyssä. Hänen katseensa sinkoili sinne tänne, etsien mahdollista pakotietä. Kontit peittivät näkyvyyden sieltä täältä, mutta Merun kaltainen pieni poika pystyisi livahtamaan raoista, joista mies ei pääsisi kulkemaan. Hän kohotti päätään hieman, kun mies purskahti nauruun. Meru puri hammasta turhautuneena ja hänen mielessään välähti, mistä mies oli mahtanut karata päästäkseen tänne hakkaamaan kodittomia. Merun kulmakarvat lähenivät toisiaan vihaisesti. Mies astui askeleen taaemmas ja Merun koko keho jähmettyi. Hänen onnistui välttää isku suoraan kasvoihin, mutta vatsaan tuleva isku vei häneltä jalat alta. Poika yskäisi ja sylkäisi maahan, yrittäen pysytellä tasapainossaan. Hänen kasvonsa olivat kivun vääristämät ja hän piteli kivistävää vatsaansa, taipuen lopulta kaksinkerroin. Hänen korvissaan tykytti, eikä hän kuullut miehen sanoja kunnolla. Meru irvisti ja katseli miestä kyyneleiden läpi. Hän ei aikoisi antaa miehelle sitä tyydytystä, että anelisi armoa. Ei tällä kertaa. Samaan aikaan Meru näki pienen aukon konttien välissä. Se voisi olla hänen pakotiensä, mutta hänen jalkansa eivät liikkuneet. Kipu vatsassa sai hänen mielensä sumenemaan.

Hunni tarrasi Merua niskasta ja nosti hänet ilmaan. Hän katsoi ruipeloa poikaa julmasti hymyillen.
Hunni: Olet surkea.
Sitten Hunni paiskasi Merun päin pakkilaatikoita

Meru oli täysin valmis kamppailemaan elämästään. Vaikka hänen elämänsä oli köyhää ja jokseenkin mitätöntä, hän pitäisi siitä kiinni kynsin ja hampain, eikä antaisi kenenkään murhata itseään konttien kansoittamassa autiomaassa. Hänen kasvoillaan häälyi julma irvistys, joka oli kohdistunut häntä uhkaavaan mieheen. Meru ravisteli päätään, ja hänen aivoissaan surisi. Adrenaliini ja kipu kamppailivat hänen huomiostaan. Meru päästi tuskaisan inahduksen ja kissan sähähdystä muistuttavan äännähdyksen, kun hän tunsi Hunnin tarttuvan itseään niskasta. Meru kuitenkin kohdisti vihan täyttämät silmänsä vastustajaansa. "En... niin surkea... kuin sinä!" hän huudahti ja yritti potkaista Hunnia leukaan, ennen kuin lensi kontteja päin. Merun ilmat pakenivat hänen keuhkoistaan, mutta hän pakotti itsensä liikkeelle. Puhtaalla epätoivolla ja adrenaliinin heikentäessä kipua, hän kampeutui vaivalloisesti nelinkontin ja kiiruhti kohti aukkoa konttien välissä. Merun onnistui luikahtaa aukosta ja hän toivoi, että häntä isompi mies ei mahtuisi hänen peräänsä. Meru etsi ulospääsyä. Hän voisi yrittää juosta pakoon, hän tiesi useita pieniä paikkoja, joista vain hän mahtuisi, mutta ensin hänen olisi päästävä pois konttien välistä.

Mutta Hunni oli nopeampi kuin miltä näyttää. Hän tarrasi Merua nilkasta ja kiskaisi hänet ylös. Hunni virnisti
Hunni: Valmiina luovuttamaan ja anomaan armoa?

Merun oli toki onnistunut livahtaa sisään aukosta, mutta Hunni seurasi innokkaasti perässä. Poika ehti kirota itsekseen, miten tuollainen hyödytön lastenkiduttaja oikein pärjäsi maailmassa, kun Meru tunsi yllättäen otteen nilkassaan. Pojalta karkasi pelästynyt kiljaisu, kun häntä alettiin vetää ulos kolostaan. Meru tarrasi kaikin voimin kontin sivussa törröttävään metallinpalaseen, joka katkesi narahtaen. Poika ei kuitenkaan jäänyt odottelemaan vaan käännähti, yrittäen huitaista metallinpalalla Hunnia kasvoihin. "Minä en ikinä ano armoa kaltaiseltasi saastalta!" Meru sylkäisi. Hän muisti sen päivän, jolloin oli menettänyt ainoan perheensä, jonka oli tuntenut ja se sai vihan kuohumaan hänen sisällään. Hän oli ennenkin surmannut miehen; miksi hän ei siis voisi tehdä sitä uudestaan?
Meru yritti iskeä vainoajaansa uudestaan siltä varalta ettei ollut osunut aikaisemmin ja potkaista tätä vapaalla jalallaan. Meru ei aikonut tulla vedetyksi ulos kolostaan, jonne oli viimein päässyt pakoon!

Juuri silloin joku iski Hunnia takaapäin päähän bo-sauvalla. Hunnia päästi irti Merusta ja kääntyi ympäri nähdäkseen hyökkääjän mutta ei nähnyt ketään. Kyseinen kaveri oli loikannut ninjamaisen nopeasti Merun luo ja kosketti tämän kättä kysyen.
Daniel: Oletko kunnossa?

Merun oli onnistunut vapauttamaan itsensä uhkaavan miehen otteesta huitaisemalla tätä kivuliaasti naamaan. Pieni voitonriemu välähti pojan ilmeessä ja hän perääntyi kauemmas aukosta, jotta Hunni ei ylettyisi nappaamaan häntä uudestaan. "Pysy kaukana minusta!" hän ulvaisi, edelleen enemmän peloissaan kuin vihaisena. Meru halusi kuitenkin pysyä rohkeana, muuten hän ei pääsisi tästä tilanteesta eteenpäin. Hän vaikka pieksisi ulkona möllöttävän saalistajan hengiltä, jos se oli hänen ainoa vaihtoehtonsa. Yhtäkkiä kaikki kaksi jähmettyivät niille sijoilleen. Meru rypisti otsaansa, mutta ei uskaltanut kurkistaa aukosta nähdäkseen tulijan paremmin. Äänestä hänen ei ollut kuitenkaan vaikeaa erehtyä. Daniel oli tullut hänen avukseen kuin ihmeen kaupalla. "Daniel?" Meru kysyi lähinnä itseltään ja näki, kuinka häntä uhannut mies nousi ja kääntyi toista miestä kohti (Danielia), "Daniel! Älä tule tänne, mene pois!" poika kurkisti ulos aukosta, vain nähden miesten solvaavan toisiaan. Hän ei voinut asettaa ystäviään vaaraan. "Selviän kyllä! Mene pois", hän huudahti. Meru nielaisi ja puristi kädessään pitelemäänsä metalliputkea rystyset valkoisina.

// Kokeile kirjoittaa vähän pidempää tekstiä, jooko? //

//Joo yritän  //
Hunni kääntyi Danielin suuntaan ja irvisti. Miten tuo sokea poika oli onnistunut löytämään tänne. Hunni puristeli rystysiään.
Hunni: Oli huono idea tulla tänne poju. Kohta toivot että olisit jäänyt alligaattorisi luo.
Daniel virnisti kun Meru pyysi häntä häipymään.
Daniel: Älä huoli. Pärjään kyllä. Mähän olen ninja.
Daniel loikkasi ilmaan juuri kun Hunni syöksyi häntä kohti. Nopea potku ilmassa Hunnin takaraivoon sai hänet kääntymään. daniel laskeutui laatikko pinon päälle.
Daniel: Ja sulle oli huono idis käydän mun kaverin kimppuun.
Hunni karjaisi raivosta ja lähti rynnimään kohti pakkilaatikoita. Daniel loikkasi nyrkin tieltä. Utromien ninjakoulutsu ja lisätreenaus Splinterin kanssa olivat tehneet tehtävänsä. Nopealla potkulla Daniel iski Hunnia vatsaan ja sai tämän kaatumaan. Sitten hän loikkasi Hunnin rinnanpäälle ja painoi hänet sauvallaan maahan.
Daniel: Kukas nyt on kovis

Meru puri hammasta ja ärähti turhautuneena kuullessaan Danielin virnistäessä hänelle. Ei ollut aikaa miettiä, pitäisi vain toimia! Poika ei tahtonut asettaa ystäväänsä vaaraan, mutta ilmeisesti tuo ei aikonut perääntyä. Hän oli ennenkin joutunut hullujen pahoinpitelemäksi, mutta tämä vaikutti todella pahalta, mielipuoliselta. Meru ryömi esiin kolostaan ja kompuroi jaloilleen. "Daniel!" hän huudahti, mutta kukaan ei kuunnellut. Merua uhannut mies oli aloittanut hyökkäyksensä. Meru irvisti kivuliaasti nähdessään iskut. Kun Hunni siirsi jalkansa Danielin kurkulle, poika puristi metalliputkea käsissään ja juoksi Hunnia kohti. "Älä koske Danieliin, senkin saastainen sika!" Meru karjaisi ja yritti huitaista Hunnia polviin saadakseen hänet kaatumaan.



// Anteeksi Hunnin liikuttamisesta! ~ //

// No problem //
Hunni virnisti häijysti.
Hunni: Minä luulisin.
Sitten hän iski nyrkillä Danielin kimpustaan. Daniel lensi lattialle ja sauva lensi hänen kädestään. Se oli paha juttu. Ilman sauvaansa hän olisi ihan pimennossa. Daniel yritti hetken aikaa etsiä sauvaa käsikopelolla mutta painoi hänet maahan jalallaan.
Hunni: Olisit jäänyt sen alligaattoris luokse.
Hunni painoi jalkansa Danielin kurkulle. Daniel ähkäisi kuuluvasti tuskasta. Samassa hän kuuli Merun huutavan nimeään. Hunni ehti vain vilkaista taakseen kun metalliputki osui takaapäin häne jalkoihinsa ja kamppasi hänet. Hunni kaatui lattialle melkoisella ryminällä. Daniel nousi istumaan yskien ja kurkkuaan pidellen.
Daniel: Kiitti Meru

Meru ei voisi antaa sitä itselleen anteeksi, jos Danielille tapahtuisi jotain hänen takiaan. Pojalla oli toki mahdollisuus lähteä käpälämäkeen; mutta hän ei voisi katsoa itseään peilistä enää koskaan, jos hän tekisi niin. Hän oli jo jättänyt yhden ihmisen elämässään kuolemaan, eikä tekisi niin enää toistamiseen. Daniel ei sitäpaitsi näyttänyt edes pärjäävän kovin hyvin Hunnille. Meru ei ollut varma, oliko vika hyökkääjässä vai hänen ystävässään, mutta hän varmistaisi ettei Hunni satuttaisi enää ketään. Hunni oli kaatunut maahan, eikä näyttänyt pääsevän heti ylös. Meru kiiruhti Danielin luokse ja katseli häntä päästä varpaisiin samalla, kun mies köhisi kiitoksensa.

''Mitä sinä oikein ajattelit?'' pieni katurotta urahti, ''Uhrautua nyt minun takiani.''

Daniel yski ja virnisti sitten Merulle.
Daniel: Hei olen hyvä tyyppi. Sankarit yleensä antaa tai ainakin yrittää antaa pahiksille köniin.
Daniel nousi polvilleen ja yritti löytää sauvansa.
Daniel: Tuota. Näeks sä missään mun sauvaa.

Meru urahti uudemman kerran Danielille, mutta loihti kasvoilleen pienen hymyn. Danielin kysyessä näkikö hän miehen sauvaa missään lähistöllä, Meru pälyili ympärilleen mietteliäänä ja piti kuitenkin tarkasti silmällä Hunnia, jottei tuo vain pääsisi ylös. "Odota siinä" Meru käski ja lähti sauvaa kohti, jonka hän oli huomannut aikaisemmin. Niinpä Meru kävi nopeasti hakemassa sen ja toi sen takaisin Danielille.

Daniel otti Merun ojentaman sauvan.
Daniel: Kiitti. Varo!
Nopealla liikkeellä Daniel iski sauvan päällä Merun kimppuun takaapäin hyökkäävää Hunnia otsaan. Hunni kaatui tajuttomana lattialle.
Daniel: Ja pysy maassa.
Sitten hän katsoi Merua.
Danie: Tuu. Häivytään täältä

Raph puristi molemmat kätensä nyrkkiin, kun tästä tilanteesta olikin tullut näin raivostuttava. Turtlesien onneksi Mikey tuntui olevan kunnossa, vaikka tuo olikin hypännyt hänen eteensä. Raph käänsi tulisen katseensa Ralphiin, joka sanoi tämän olevansa hänen loppunsa. Not today. "Niinpä taidan olla." kilppari vain sanoi leveästi virnistäen. Jos hän kuolisi, niin hän ainakin kuolisi tyylillä.


"Anna palaa vaan!"

Rei nousi korkealle ilmaan virnistäen häijysti. Hän tekisi Raphista grillivartaita. Leo huomasi tilanteen ja viilsi nopeasti Mandyltä pyrstön vapauttaen Yoshiron. Mandy karjaisi tuskasta ja raivosta ja kääntyi Leoon päin kun tämä syöksyi kohti lohikäärme Reitä.