Turtles tarinoita

TMNTfani! kirjoitti:Leo katsoi Tikkua Ja sanoi: "Totuus? Mistä muka?" Tikku sanoi: "Totuus itsestäni." Hän sulki silmänsä. "Lupaatko uskoa sen? Oli se mikä tahansa." Leo empi. Lopulta hän nyökkäsi. Tikku aloitti: "Minä...."

Tikun keskeytti Valkoinen hehku ympärillään. Hän sanoi: "Ei, ei nyt!" Leo kysyi: "Mitä nyt?" Tikku näytti hätääntyneeltä. "Minä katoan. Palaan takaisin maailmaamme. Nyt on sen huonoin aika. Mutta ehdin kai vielä kertoa sen." Leo katsoi Tikkua, joka alkoi olla jo läpinäkyvä. Leo sanoi: "Kerro se nopeasti. Alat kadota." Tikku sanoi jo melkein kadonneena: "Se teidän susi-isänne, olen minä." Leon sydän jätti yhden lyönnin väliin. Hän alkoi täristä. "Oletko se sinä? Mutta miten.... Miksi?" Tikku sanoi: "Minun ei ole aikaa kertoa kaikkea. Mutta älä kerro minusta vielä muille." Leo kysyi: "Miksi?" Tikku sanoi. "Ei ole heidän aikansa vielä."

Sitten Tikku katosi. Leo mätkähti maahan. Hän tärisi yhä. Missä olet ollut kaikkien näiden vuosien ajan? Leo yritti nousta, mutta oli liian heikko siihen. Hän päätti kerätä voimia. Hän nukahti hetkeksi.

Unessaan hän muisteli vanhoja aikoja. Siinä hän oli vielä pentu. Leo leikki veljiensä kanssa. Sitten heidän emonsa kutsui heitä, koska he olivat menneet liian kauas. Raph sanoi: "Viimeinen Äidin luona on Roskakori." Pennut juoksivat äitinsä luokse. Leo kiisi eteenpäin. Hän oli veljistään nopein. Hän katsoi taakseen ja huomasi veljiensä jääneen jälkeen monen askeleen verran. Leolle tuli äkkipysähdys, kun hän törmäsi emoonsa. "Olehan varovainen. Muuten voi sattua." Heidän emonsa sanoi: Hän oli kaunis kermanvärinen koira. Leo sanoi: "Anteeksi."

Pian Muut tulivat paikalle. He kaikki törmäsivät Leoon. Kaikki nauroivat. Mikey huusi: "Raph hävisi! Hän on Roskis!" Raph sanoi: "Enhän! Se oli tasapeli:" Sitten hän hyppäsi Mikeyn päälle ja he aloittivat leikkitappelun. Leo ja Don ryhtyivät mukaan uuteen leikkiin. Pennut purivat toisiaan korviin ja hyppivät toistensa niskaan.

Pian emo kuitenkin keskeytti heidät. "Muistakaa sitten, että meille on tulossa pian vieras." Pentujen silmät kiiluivat ja he alkoivat siistiytyä. He raapivat itseään kaikenlaisiin esineisiin. "Valmis!" Kaikki huusivat yhtä aikaa. Sitten kujalle tuli varjo. Sen toisessa päässä seisoi koira. "Tervetuloa." Vieras koira sanoi: "Oli mukava tulla. Miten teillä menee täällä?" Emo sanoi: "Oikein hyvin. Entä sinulla?" Koira sanoi: "Eipä kummemmin. Laumallani menee hyvin. Ruokaa riittää metsässä." Emo sanoi: "Sepä mukava kuulla." Koira käveli heidän luokseen. Sillä oli Harmaa turkki ja lehdenvihreät silmät.

Kun vieras lopulta lähti, Pennut sanoivat: "Heippa, setä!" Koira katosi pian kaupundin siimekseen.

Leo avasi silmänsä. Oliko se koira, joka tuli vierailulle, Isä? Miksei hän jäänyt sinne? Leo oli saanut tarpeeksi voimia noustakseen jaloilleen. Hän käveli eteenpäin. No, siitä on jo yli kaksi vuotta. Minkäs teen. Mennyttä ei voi muuttaa. Leo käveli ja käveli ja käveli. Synkälle maisemalle ei tunnu olevan loppua. Lopulta hän kaatui uupuneena maahan. Ehkä minun on odotettava. En vain tiedä, käykö minulle samalla lailla, kun isälle. Hän nuosi seisomaan.

"Etsitkö jotain?" Leon karvat nousivat pystyyn. " Kuka olet?" Oli taas aivan hiljaista. Hetken ajan Leo luuli jo kuulleensa omiaan, kun joku sanoi taas: "Mikä sinut tänne toi?" Leo katseli ympärilleen ja  huusi: "En pelkää sinua! Näyttäydy!" Kun Leo katsoi oikealle, hän näki Kaksi silmäparia. Koska ne olivat korkealla, kyseessä oli iso eläin.

Se sanoi: "Olisi syytä. En ole mikään tavallinen eläin." Kun eläin näytti itsensä Leo jäykistyi. Ei Taistelun takia vaan pelosta. Eläimellä oli Leijonan pää ja vartalo, toinen  vuohen pää ja käärme häntänään. Leo alkoi taas täristä niin pahasti, että oli kaatua. Mikä minua vaivaa? En ole koskaan aiemmin pelännyt mitään. Leijona sanoi: "Nimeni on Khimaira. Kuka sinä olet, muukalainen." Leo sanoi vaivanloisesti:" Olen Leo. Enkä minä halua vaikeuksia." Khimaira Katsoi Leoa silmiin. " Niin, Et haluakaan. Sillä minä en ole mikään helppo vastus." Leo yritti ryhdistäytyä ja puhua sujuvasti. Hän kysyi: " Khimaira...... Saanko kysyä, Mikä sinä olet?" Khimaira ei näyttänyt lainkaan vihaiselta. Hän sanoi tyynesti: "Olet varmaan joskus kuullut minusta. Olen Kreikkalainen tultasyöksevä taruhirviö." Leo sanoi: "En... En ole kuullut." Leijona sanoi: "Sitä voi odottaakin susikoiran suusta."

"No kuitenkin, mitä teet täällä?" Leo alkoi olla luottavaisempi taruhirviötä kohtaan. Hän sanoi: "En itseasiassa tiedä, miten päädyin tänne. Muistan vain, että me taistelimme muita koiria vastaan." Khimaira sanoi: "ja nytkö aiot etsiä tien pois täältä. Se ei onnistu, jos olet kuollut. Mutta tänne pääsee myös, kun on menettänyt tajuntansa. Yleensä se katoaa itsekseen silloin. Mikset sinä ole vielä kadonnut?" Leo ei tehnyt elettekään. Hän sanoi: "En tiedä. Juuri se minua huolestuttaakin."

Khimaira asteli Leon luokse. Se painoi kuononsa Leon otsalle. Hetken päästä Khimaira sanoi: "Näin menneisyyteesi. Eräs toinen koira oli ottanut sinulta tajun pois. Siksi olt täällä. Mutta se oli niin paha, ettet voi kadota. Niin käy joskus." Leo sanoi epätoivoisesti: "Miten minä sitten pääsen pois täältä?"

Khimaira sanoi: "Täällä on eräs tunneli. Sitä kautta pääset takaisin maailmaasi." Leo sanoi: "Miten sen löytää?" khimaira sanoi: "Ei ainakaan sokkona harhaillen. Täällä pitää osata suunnistaa oikein." LEo nousi pystyyn: "Osaatko sinä?" Khimaira naurahti: "Jaa että osaanko minä. olen tämän paikan valtiatar. Tottakai osaan." Leo sanoi toiveekkaana: " Voisitko sinä opettaa minua?" " Voinhan minä , mutta sinun on tehtävä vastapalvelus." Khimaira sanoi. Leo vastasi: "Minkälainen vastapalvelus?" Khimaira sanoi: "Sinun on luvattava, ettet puhu tästä kenellekään. Et kerro minusta tai suunnistamisesta täällä." Leo sanoi: "Minä lupaan."

Khimaira sanoi: "Hyvä. Kuten huomaat, täällä ei näköaistista ole hyötyä. Sulje ne ja käytä miuta aistejasi. Kun olet tehnyt sen, saat kuvan maisemasta." Leo noudatti Khimairan antamina ohjeita. Hän sulki silmänsä ja alkoi käyttää muita aistejaan. Hän kuuli lintujen viserrystä, Haistoi kukkasia ja tunsi maassa ruohoa. Sitten hänen eteensä avautui kukkapelto, taivas oli sininen ja linnut liitelivät taivalla. "Näenkö minä tämän kaimen silmät kiinni?"

Hän katsoi ympärilleen ja hänen vieressään seisoi Khimaira. "Kyllä, mutta se näyttää täällä siltä, kuin oli silmät auki. Etsimäsi tunneli on tuolla metsässä. Etsi sieltä pieni puro, seuraa sitä ja päädyt aukiolle. Siellä keskellä se on." Leo sanoi: "Kiitos kaikesta avustasi." Hän säntäsi juoksuun. Khimaira sanoi: "Muista sinun lupauksesi! Ja onnea matkaan, ystäväni!"

Leo juoksi kukkapellon halki. Hänen mielessään oli vain poispääsy.

Metsän reunassa hän pysähtyi. Hän tarkkaili kaikenlaisia ja -kokoisia puroja. Leo käveli vasemmalle. Siellä oli puro. Hän seurasi sitä syvälle metsään.

Saavuttuaan aukoille, se oli tyhjä. Leo meni sen keskelle ja avasi silmänsä. Hän oli taas synkässä ja mustassa ympäristössä. Jalkoijensa juuressa oli aukko todellisuuteen. Se näytti pohjattomalta kuilulta.Se on nyt, tai ei koskaan. Leo hyppäsi pelottomasti kuiluun. Siellä häneen kohdistui sähkövirtoja. Hän sai samanlaisen hehkun kuin isällään. Hetken päästä Leo muuttui läpinäkyväksi ja katosi.


Ajattelin tehdä tästä pitkän, koska en ole pariin päivään kirjotellu tätä eteenpäin. Siksi tein tästä kaksin kertaisen.  
Ja muuten, Khimairasta voi lukea lisätietoa Wikipediasta. Toivottavasti se ei häiritse ketään.  

TMNTfani! kirjoitti:"Hän herää!" Leo  kuuli muiden sanovan. Pikkuhiljaa Leo alkoi avata silmiään. Hän näki veljensä seisovan vierellään helpottuneina. Don sanoi: "tervetuloa takaisin."

Samalla Mikey hyppäsi Leon päälle. "Me olimme kaikki niin huolissamme! Mutta ei tarvitse enään!" Mikey sanoi. Leo nosti päänsä ja sanoi Mikeylle: "Mikey, sinä satutat minua." Mikey peruutti pois ja sanoi: "Hups, sori." Raph sanoi: "Senkin idiootti."

Leo nousi pystyyn. "On hyvä olla taas täällä." Hän sanoi. En saa sanoa mitään Tikusta tai Khimairasta. He menisivät sekaisin. Leo mietti. "Onko kaikki hyvin?" Don kysyi. Leo vastasi: "On, kaikki on hyvin." Don sanoi vastaukseksi: "Hyvä", ja hän lähti kävelemään muualle.

Hän katsoi vielä taakseen ja sanoi: "Kannattaa nuolla kaikki haavat ja veri pois. Yöt ovat kylmiä täällä." Leo nyökkäsi ja meni tilavaan pahvilaatikkoon ja alkoi pestä turkkiaan. Don on tainnut ottaa lasinsirut pois, kun olin tajuton.

Pestyään itsensä Leo käveli makuulle. Hän ei saanut nukutuksi, vaan häntä askarrutti eräs asia. Leo nousi seisomaan ja meni Donin luokse. Hän herätti Donin. "Don, herää. Minulla on asiaa." Don avasi silmät ja sanoi: "Voiko se odottaa huomiselle? Minä olen ihan poikki." Leo sanoi: "Ei se kestä kauaa. Minne Tikku katosi sen jälkeen, kun heräsin. En nähnyt häntä missään." Don vastasi hänelle: "hHän lähti heti taistelun loputtua. Miksi kysyit?" leo käänsi selkänsi Donille: "Kunhan vain kysyin. Öitä." Leo käveli takaisin pahvilaatikkoonsa. Olisin halunnut vielä jutella hänen kanssaan.

Pian Leo jo nukahti päästyään makaamaan. Hän näki taas unta menneisyydestä.

Neljän pennun emo makasi maassa puolikuolleena. Leo istui emonsa vieressä. Hän sanoi: "Äiti? Mikä on?" Heidän emonsa sanoi: "Poikani.... Kuuntele..... hyvin tarkkaan. Pidä huolta veljistäsi. Lupaathan sen?" Leo sanoi: "Lupaan, mutta miksi?" Emo sanoi: "Tee se. Minun vuokseni. Suojele veljiäsi. Hyvästi, Poikani." Heidän emonsa sulki silmänsä. Leo sanoi: "Äiti.... Äiti?" Leo nousi Äitinsä päälle. Hän alkoi tökkiä äitiään kuonollaan. "Äiti herää. Minä tässä, Leo." emo ei liikkunut. Sen ruumis alkoi kylmetä. "Äiti ole kiltti ja herää! Älä jätä meitä!" Kulman takaa saapui Leon veljet. He olivat käyneet saalistamassa ja heillä oli peri kyyhkystä mukanaan. Mikey sanoi: "Leo... Miksi äiti makaa maassa?" Leo katsoi veljeään silmiin. Leon poskilla oli kyynelvanat. "Äiti on poissa. Hän ei herää enää." sen sanottuaan Leo kääntyi taas äitinsä puoleen. Hän muisti äitinsä sanat.Poikani.... Kuuntele..... hyvin tarkkaan. Pidä huolta veljistäsi. Lupaathan sen? Tee se. Minun vuokseni. Suojele veljiäsi. Hyvästi, Poikani. Leo sanoi mielessään: "Minä lupaan tehdä niin, äiti. Suojelen heitä..... Jopa henkeni uhalla. mikey, Don ja Raph olivat tulleet suremaan kuollutta emoaan. "En voi uskoa, että hän on poissa." Don sanoi. Mikey vastasi: "En minäkään. Miksi hänen piti lähteä?" Leo sanoi: "Tulkaa. Meidän on parasta lähteä." Raph sanoi: "Miksi? Miksi meidän pitäisi lehteä kodistamme?" Leo vastasi: "Koska lupasin äidille pitää teidät turvassa. Mennään jo. En halua vitkastella enempää."

TMNTfani! kirjoitti:Tiedotus! Kuvagalleriaan on tullut uusi kuva.

Leo heräsi. Hän oli nähnyt jo kaksi unta 2 vuoden takaa. Oli vielä pilkkopimeää ja täysikuu paistaa taivaalla.

Leo yritti saada unta, mutta oli levoton. Hän nousi ja lähti kävelemään eteenpäin. Hän etsi sopivaa tietä katolle. Leo lyösi portaat, jotka veivät ylös asti. Hän lähti kipuamaan niitä ylös.

Katolla oli hiljaista. Mikä minut tänne johti? Leo mietti. Hän asettui katon reunan lähelle ja kävi makuulle. Hän katsoi kuuta. Mitäköhän iädille kuuluu siellä tuonpuoleisessa?

"Kuu on kaunis, vai mitä?" Leo katsoi taakseen ja näki rappusten vieressä Venuksen. Leo vastasi: "On, onhan se." Venus käveli Leon luokse ja asettui hänen viereen. Leo kysyi Venukselta: "Mistä tiesit, että olin täällä?" Venus vastasi: "Vaistoni ohjasivat minua."

" Onneksi olet kunnossa. Kun Hunnin ryhmä tuli ja sanoivat, että: "Ryhmänjohtaja ja yksi rivisotilas on kuollut. Mutta ryhmänjohtaja sai tapettua yhdenniistä rakeista." Silloin olin niin huolissani sinusta. Pelkäsin niin paljon, kun he sanoivat jonkun kuolleen." Venus jatkoi: "Eikai kukaan kuollut?" Leo pudisti päätään: "Vain teidän sotilaitanne." venus päästi helpottuneen huokauksen ja painautui Leoa vasten.

"Venus.. Tiedätkö, mistä olet saanut nimesi?" Venus vastasi: "En tiedä. Kai se on tavallinen nimi."  Leo sanoi: "Minä taas tiedän. Näetkö tuon kirkkaimman tähden taivaalla?" Leo osoitti kuonollaan kirkasta tähteä. " Se on planeetta, jonka nimi on Venus." Venus näytti hämmästyneeltä. Hän sanoi: "Onko Venus- planeetta oikeasti noin kirkas?" Leo nyökkäsi.

"Minun on kai parasta lähteä." Leo sanoi noustessaan pystyyn. " Sinunkin on paras mennä, ettei laumasi huomaa meidän olevan yhdessä." Venus sanoi: " Hyvä on." Venus nousi ja sanoi: "Tapaammeko me joskus taas?" Leo sanoi: "Varmasti." Sitten hän laskeutui alas. Hän ravasi takaisin kotiin päin.

Kun Leo oli päässyt takaisin kotiinsa, kaikki nukkuivat yhä. Leo meni takaisin laatikkoonsa ja yritti saada pienet nokoset. Hetken lepäilyn jälkeen Leo nukahti.

Leon herätti tökkiminen. Mikey töni Leoa kylkeen. "Leo herää! Olet nukkunut jo aamun yli!" Leo avasi silmänsä ja nousi. Hän käveli pois päin Mikeystä ja sanoi: "Menen saalistamaan. Jää sinä tänne." Mikey sanoi: "Sitä juuri ajattelinkin."

Leo hölkkäsi etenpäin. Hän kulki televisio-kaupan ohitse. "Lähetys keskeytetään ylimääräisen uutisen vuoksi. Juuri saamamme tiedon mukaan, joukko villikoiria on taistellut lähialueella." Leo pysähtyi ja palasi takaisin päin ja katsoi telkkaria. "Rikospaikalta on löydetty paljon verta ja koirankarvaa. Asukkaat ovat pelästyneet ja juosseet ympäri kaupunkia. Viranomaisten märäyksen takia, villikoirat on korjattava talteen. Siinä kaikki tältäerää. Hyvää päivänjatkoa."

"Korjataan talteen?" Mitä hän sillä tarkoitti? Äkkiä Leon viereen tuli lasson tapainen vempain. Sen päässä oli ihminen. "Sinä tulet mukaani." Ihminen sanoi. Leo sanoi: "Nyt taidan tietää, mitä se tarkoittaa. Koirat vangitaan ja niistä tehdään lemmikkejä!" Lasson tullessa uudelleen Leon luokse, Hän pinkoi karkuun. Minusta ei lemmikkiä tule, ilman taistelua.

Leo pääsi kotiin asti, eikä ihminen tullut perässä. Leo oli ihan puhki. "Jokin hätänä?" Don kysyi. "Meillä on suuri ongelma." Leo selitti toisille, miten oli katsonut uutisia ja jossa kerrottiin koirien "talteen ottamista".

"Muuten, missä Mikey on?" raph kysyi: "Oliko hän sinun mukanasi?" Leo pudisteli päätään. "Käskin häntä jäämään tänne."

Leoa alkoi huolestuttaa. " Mitä, jos lähdemme etsimään häntä?" Raph ja Don nyökkäsivät hyväksyttävästi. "Minä menen vasemmalle. Menkää te oikealle ja erkanette sitten, kun on mahdollista."

Leo otti suunnakseen vasemman kaistan. Hän etsi ja etsi, mutta Mikeytä ei näkynyt missään. Missä olet Mikey?

Sitten Leo kuuli huutoa takanaan. Hän lähti takaisin päin. Toivottavasti Mikey ei ole pulassa. Kun Leo oli saanut viimeisen mutkan ohitettua, hän huomasi kauhukseen Mikeyn ja ihmisen, joka oli saanut hänet kiinni. Ihminen veti Mikeytä autoonsa. Leo juoksi Mikeyn avuksi. Kun Leo oli päässyt auton lähelle, se käynnistyi ja ajoi pois. Leo jatkoi sinnikkäästi auton takana. Mikey sanoi Leolle: "Älä välitä minusta! Pelasta itsesi!" Leo sanoi: "En ikinä! Minä en tahdo menettää enää ketään!"

Auto kiihdytti kiihtymistään ja Leo alkoi hyytyä. Hänen polkuanturat on repeytyneet auki ja niistä tuli verta. Lopulta Leo kaatui ja näki, miten Mikeyn siepannut auto katosi näkyvistä. Leo oli liian väsynyt noustakseen ylös. Hän jäi maahan makaamaan voimattomana. Anteeksi Mikey. En pystynyt pelastamaan sinua.

Don ja Raph ilmaantuvat paikalle ja huomaavat, että Leo makasi maassa. Don sanoi: "Mitä on tapahtunut?" Leo vastasi vaimealla äänellä: "Ihmiset saivat Mikeyn. En pystynyt pelastamaan häntä." Raph sanoi: "Ei hän tuossa kunnossa voi kävellä kotiin. Minä voin kantaa hänet sinne." Don nyökkäsi ja auttoi Leon Raphin selkään. " Meidän pitää jotenkin tehdä suunnitelma, miten Mikeyn saa vapautettua." Don sanoi. "Mutta meidän pitää ensin tietää, minne Mikey viedään."

Leo kuunteli Veljiensä keskustelua. Hän oli niin uupunut, että hän nukahti keskellä kotimatkaa. hänen mielen täytti vain Mikeyn pelastus. Mitä Mikeylle ikinä tehdään, se ei tule olemaan mukaavaa.



En yhtään tiedä, Milloin saan tän loppuun, koska saan koko ajan uusia idiksiä ja juonen käänteitä, että en oo yhtään varma, miten pitkäks tää tulee.

tiedotus: Seuravan kuvan, jonka pistän tonne olen piirtänyt sen käsin.

TMNTfani! kirjoitti:Mikey katsoi auton ikkunasta ulos. Maisema näytti synkältä ja autiolta. Mikey oli suljetty häkkiin. Hän makasi häkin lattialla. Miten minä tänne päädyin?

Auto pysähtyi. Mikey nousi seisomaan. Auton takakontti aukesi, sen takana seisoi mies. Mies aukaisi häkin oven ja pujotti Mikeyn kaulaan lasson tapaisen jutun. Mikey hyppäsi autosta ja keimurteli. Mikey sanoi: "Minähän en tänne jää!" Mikey ei kuitenkaan päässyt irti ja mies rupesi raahaamaan Mikeytä sisälle. Siellä oli monta häkkiä. Mies meni vapaaseen häkkiin, päästi Mikeyn vapaaksi ja meni ulos.

Mikey sanoi: "Mitkään kalterit eivät minua pysäytä." Mikey hyppäsi häkin ovea päin ja puski sitä päällään. Ovi ei auennut. Mikey yritti uudestaan... ja uudestaan, kunnes hänen päänsä oli kipeä ja siitä vuoti verta.

Viereisessä häkissä oleva koira sanoi: "Turhaan yrität. Tusta ei pääse läpi." Mikey hoiperteli ylös. "Minun on nyt vähän pakko. En voi jäädä tänne pitkäksi aikaa." Koira sanoi: "Nyt ymmärrän. Sinä olet kulkukoira. Minäkin olin. Nimeni on Ron, mutta ihmiset kutsuvat minua Biliksi." Mikey sanoi: "Olen Mikey."

Mikey kysyi: "Missä muuten olemme?" Ron sanoi: "Olemme kennelissä. Mutta tämä ei ole samanlainen kuin muut kennelit. Kuten huomaat, täällä on valkoiset seinät, lattiat ja katot. Lisäksi on ulkotarhojakin." Mikey  sanoi: "Mitä sinä sillä tarkoitat?" Ron selitti: "Koirat päästetään aika-ajoin ulos. Sieltä on myös helppo paeta." Mikey sanoi: "Olet päässyt pakoon?" Ron sanoi: "Kerran. Mutta nyt minua vartioidaan sen takia."

Mikey pyöri häkissään ja mietti pakosuunnitelmaa. Ron sanoi: "Kuule, et voi tehdä suunnitelmia, ennen kuin olet nähnyt sen. Minultakesti viisi päivää keksiä täydellinen pakosuunnitelma." Mikey pysähtyi.Hän sanoi: "Milloin pääsemme sinne?" Ron vastasi: "Heti, kun takaseinässä oleva ovi aukeaa."

Mikey katsoi takaseinää. Siellä oli peini luukku, josta pitäisi päästä ulos. Hän tutki sitä tarkemmin. Hän mietti. Jos murtaisin tuon yöllä ja livahtaisin ulos, pääsisinkö sitten ulos? Ron kysyi: "Mitä mietit?" Mikey kääntyi saksanpaimenkoiran suuntaan. "Pakosuunnitelmaa tietenkin."

vai jos yrittäisin vain avata häkinoven, livahtaa ulos ja paeta, ennen kuin kukaan huomaa mitään? Mikey mietti vastausta. Ei ei se tulisi onnistumaan.  Mikey painoi päänsä alas. Kumpa veljeni olisi täällä. Silloin pakeneminen olisi helpompaa.

Luukku avautui. "Viimenkin!" Mikey sanoi. Hän meni ulos. Se oli yksi iso häkki, jonne kaikki koirat päästettiin. No niin, nyt etsimään pakopaikkaa. Hän kierteli kaikki aidat läpi ja etsi mahdollista pakoaukkoa, mutta sellaista ei ollut.

Ron saapui paikalle. Hän sanoi: "Muuten, kannattaa varoa noita tyyppejä tuolla." Ron näytti paikan hännällään. Siellä oli suuri dobermanni ja kaksi pienempää koiraa. Ron sanoi: "He luulevat olevansa tämän paikan valtiata." Mikey sanoi: "Mitä noista. Olen kohdannut pahempaakin kuin ylisuuren ja kömpelön dobermannin."

Dopermanni ja kaksi muuta tulivat heitä kohti. Dopermanni sanoi: "Väisty Ron. Annan tälle märkäkorvalle opetuksen." Ron väistyi ja kuiskaisi Mikeylle: "Kohta sinun käy huonosti." Mikey katsoi dodermannia. "Olen Boss. Kuka oletkaan, En pidä siitä, miten puhut." Mikey sanoi: "Ihanko totta?" Boss sanoi: "Ihan totta. Ja nyt saat pienen läksytyksen siitä." Mikey naurahti ja sanoi: "En ihan usko."

Boss sanoi: " Nyt riittää!" Boss yritti iskeä Mikeytä, mutta kun sen hampaat osuivat yhteen, ne purivat vain ilmaa. Boss sanoi: "Sinä senkin." Mikey oli Bossin takana ja iski sen takajalkaan. Boss karjaisi. Se yritti saada Mikeystä otteen, mutta mikey oli liian nopea sille. Mikey teki monta haavaa Bossin turkkiin. Mun Boss yritti saada hänestä otteen, Mikey väisti aina liian nopeasti.

Pian taistelu loppui. Boss makasi maassa ja vapisi. Boss oli saanut monta haavaa, mutta hän ei ollut saanut naarmuakaan Mikeyn turkkiin. Boss nuosi ja lähti pois paikalta häntä koipien välissä. Mikey käänsi hänelle selkänsä ja sanoi: "Joukko pelkureita."

Ron oli nähnyt koko taistelun. Hän oli jähmettynyt. Mikey yritti puhua hänelle. "Ron, miten kauan nuo ovat pitäneet itseään kuninkaina?" Ron sanoi: "Ainakin kuukauden. Mutta miten oikein teit tuon?" Mikey ihmietteli: "Siis minkä?" Ron sanoi: "No tuon! En ole ikinä nähnyt Bossin PELKÄÄVÄN mitään. Aivan uskomatonta." Mikey sanoi: "Sehän on ihan helppoa. Tuollaisia tyyppejä minä vihaan. Ne sortavat pienempiä valtansa alle, mutta vasta silloin, kun he kohtaavat voimakkaamman vastustajan, he pelkäävät. Ärsyttävää porukkaa."

Alkoi tulla ilta. Kaikki koirat menivät takaisin omiin häkkeihinsä. Koirat söivät iltapalansa ja kävivät makuulle. Mikey ei syönyt. Hän ei voinut sietää koiranruuasta lähtevää lemua. Hän kysyi: "Ron, miten sinä pystyt syömään tällaista sontaa? Se haisee hirveälle!" Ron sanoi: "Haju ei kyllä ole kaikkein parhain, mutta maku on ei ole niin paha. Ei edes ensimmäisellä kerralla."

Mikey maistoi ruokaa. Hän pureskeli sitä ja nielaisi sen. Itseasiassa, tämähän on aika hyvää. Maistuu vähän kanalle. Mikey söi loputkin ruokansa ja asettui suuren tyynyn päälle. Ron sanoi: "Ei tainnut olla niin pahaa, eihän?" Mikey sanoi: "No ei. Mutta olen tottunut lintuihin enemmän." Ron sanoi: "Ihan miten vain. Öitä."

Mikey painoi päänsä tyynyn päälle. Hän yritti saada unen päästä kiinni. Mitäköhän muut tekevät juuri nyt? Mikey sulki silmänsä ja hetken kuluttua hän oli jo syvässä unessa.


Jatkoa seuraa! 

SAA ehdottaa juonenkäänteitä tai jotain muuta vastaavaa, jos haluaa.

TMNTfani! kirjoitti:"Herää! On aamu!" Mikey säpsähti ja nousi seisomaan. Mikey sanoi: "Ron! Älä säikäytä!" Ron sanoi: "Anteeksi. Rupesi vain näyttää siltä, että aiot nukkua iltaan asti." Mikey sanoi: "Tosi hauskaa."

Mikey asettui maahan makaamaan. Hän sanoi: "Täällä on kuolettavan tylsää." Ron sanoi: Niin. Veljeni päätyi tänne joskus kauan sitten." Mikey nosti päänsä. "Mikä hänen nimensä oli?" Ron vastasi: "Hänen nimensä on John. Hänet vangittiin silloin, kun olimme vielä pentuja. En ole nähnyt häntä sen jälkeen." Mikey sanoi: "Minä tiedän missä John on."

Ron sanoi: "Oikeasti?" Mikey sanoi: "Ihan varmasti. Hän on siellä, mistä minä tulin." Ron sanoi: "Hän on siis yhä elossa. Luulin, että hän kuoli kauan sitten." Mikey sanoi: "No sitten olet ajatellut väärin." Ron sanoi: "Hyvä, että hän on kunnossa."

"Voisitteko pitää vähän vähemmän ääntä?" Mikey katsoi häntä vastapäätä olevaan häkkiin. Siellä oli vaalea naaraskoira. Koira sanoi: "Jotkut yrittävät nukkua." Ron sanoi: "Hän tuli tänne aamulla." Koira sanoi: "Nimi on April." Mikey sanoi: "Miten vain."

Luukku takaseinässä avautui. Koirat menivät ulos. "Ihana olla taas ulkona. Nyt saa edes jotain tekemistä." Mikey sanoi.


Toisaalla:

Leo istui katselelemassa metsää. Toivottavasti kaikki on kunnossa.

Leo kuuli rapinaa takanaan. Hän katsoi sinne. Leo sanoi: "Venus." Venus tuli Leon luokse. "Hei. Minulla on asiaa." Leo snaoi: "Mitä nyt?" Venus istuutui Leon viereen. Hän sanoi: "Olisiko mahdollista, että muutan sinun luoksesi?" Leo säpsähti. Venus kysyi: "Onko kaikki hyvin?" Leo sanoi: "On, kaikki on hyvin. En vain tiedä, onnistuuko se." Venus sanoi: "Aina voi yrittää. Sitä paitsi elämä yhdessä olisi silloin helpompaa. Lupaathan yrittää?" Leo epäröi hetken. Sitten hän vastasi: "Hyvä on. Lupaan yrittää."

Venus nousi: "Hyvä. Nähdään taas." Venus suuntasi takaisin sinne, mistä hän tulikin. Leo nousi ylös. Hän käveli takaisin kotiin päin. Miten ihmeessä kerron tämän?

Leo kääntyi viimeiselle suoralle. Häntä odotti Don. "Olit aika kauan poissa:" Hän sanoi. Leo sanoi: "Tiedän. Mutta minulla on asiaa."

TMNTfani! kirjoitti:Uusi kuva! Teen samanlaisia lisää.

TMNTfani! kirjoitti:Laitoin nyt toisen sinne. Siinä kesti noin 20-30min.

TMNTfani! kirjoitti:Laitoin uuden kuvan sinne.

TMNTfani! kirjoitti:UUsi kuva. En kerro taustatietoja. Jatkan tarinaa pian.

TMNTfani! kirjoitti:Leo kertoi Donille kaiken Venuksesta. Don mietti. Tovin kuluttua hän sanoi: "En näe mitään syytä siihen, miksei hän voisi tulla. Mutta Raphista en tiedä." Leo kääntyi pois päin. "Sanokoon mitä huvittaa."

Leo käveli pois. Hän suuntasi Silppurin reviiriä kohti. Hän oli jo melkein perillä, kunnes kuuli viereisestä puskasta rapinaa. Leo hiipi sitä kohti. Kun hän oli parin metrin päässä, puskasta hyppäsi koira. Leo hyppäsi taaksepäin. Hän sanoi: "Venus, onko pakko säikytellä toisia ulos turkistaan?" Venus sanoi: "Ei, mutta se on hauskaa."

Leo sanoi: " Tule." Venus sanoi: "Selvä." Kaksikko käveli kotia päin. Leo kysyi: "Eikö isäsi ihmettele, mihin olet kadonnut?" Venus vastasi murheellisena: "Hän ei ole koskaan välittänyt minusta. Hänen mielestään minä en kykene johtaa laumaa. Siksi hän valitsi nuoremman siskoni tulevaksi johtajaksi." Leo yritti lohduttaa Venusta. "Onko hän muka sinua parempi johtamaan laumaa?" Venus sanoi: "En tiedä. Hän on ollut jo pitkään koulutuksessa. En ole nähnyt häntä pariin vuoteen. Tekisi mieli tietää, mitä hänelle kuuluu."

Kaksikko pääsi viimein kotiin. Oli jo varhaisyö. Don oli jo nukkumassa. Venus kysyi: "Missä minä nukun?" Leo vastasi: "Missä vain." Venus sanoi: "Öitä."

Leo asettui mukavasti makuusijalleen. Hän sulki silmänsä. Mitäköhän tulevaisuus tuo tullessaan?

toisaalla:

Raph seurasi Caseytä yhä syvemmälle metsään. He kiertelivät puita ja pensaita. "Au!" Raph sanoi. Hän oli astunut ohdakkeen päälle. Casey sanoi: "Kannattaisi katsoa, mihin astuu." Raph irroitti piikit polkuanturastaan. Hän kysyi: "Minne sinä edes meidät johdatat?" Casey sanoi: "ennen kuin törmäsin sinuun, saalistin pari rusakkoa. Ajattelin pitää pienen tauon." Raph sanoi: "kuulostaa hyvältä."

He saapuivat pienelle puuttomalle aukiolle. Casey sanoi: "Odota sinä tässä." Casey hyppäsi suuren pusikon yli. Raph istahti paikalleen. Hetken istuskelun jälkeen Casey saapui rusakoiden kanssa. Hän heitti toisen Raphin jalkojen juureen. Raph kävi rusakon kimppuun. Hän söi siitä kaiken mahdollisen. Hetkessä ruho oli jo syöty.

Raph makasi maassa kylläisenä. Sitten äkkiä hän kuuli ulvontaa. "Mitä tuo on?" Casey nousi ja sanoi: "Se on isäni. Minun on mentävä." Raph nousi pystyyn. "Voinko minäkin tulla?" Casey sanoi: " En ihan usko. Asun tuon vuoren huipulla." Raph katsoi Caseyn osoittamaan suuntaan. Siellä oli pieni vuori. Sen rinteet olivat kiviset. Raph sanoi: " kyllä minä pärjäisin."

"No älä sano etten varoittanut." He lähtivät kohti vuorta. Raph kysyi: " Miksi muuten asutte vuorella? Eikö olisi helpompaa asua maankamaralla?" Casey sanoi: "Olisi kyllä paljon helpompaa. Mutta täältä ei löydy raikasta vettä. Vuoren huipulla vesi on viileämpää, joten siinä ei ole bakteereja."

He pysähtyivät joen varrelle. Virtaus oli voimakas. Casey sanoi: "Ja nyt tästä yli." Raph sanoi: "Aiotko todella uida tässä virtauksessa?!" Casey sanoi: "Älä viitsi. Se on vain 20 metriä pitkä."

Casey hyppäsi veteen ja hän ui reippaasti joen toiselle puolelle. "Tule nyt sinäkin." Casey sanoi. Raph epäröi sekunnin ajan. Sitten hän hyppäsi veteen. Hän ei ole uinut koskaan aiemmin, joten virtaus vei häntä.

Sitten virtaus yhtäkkiä yltyi. Raphia päin tuli suuri aalto. Hän yritti uida nopeammin, mutta aalto nielaisi hänet. Raph päätyi veden alle. Hän nieli paljon vettä.

Casey hyppäsi veteen. Hän tarttui Raphin Turkista kiinni, ja veti kohti pintaa.

He pääsivät pintaan. Casey veti Raphia rantaan. Turvallisessa kohdassa hän irrotti otteensa. Casey tökki Raphia hiukan kylkeen.

Raph avasi silmänsä ja yskäisi paljon vettä suustaan. Casey kysyi: "Oletko kunnossa?" Raph sanoi: "Paremmassakin on oltu." Casey sanoi: "Odota siinä." Casey kävi suuren kiven takana ja tuli sieltä jänis suussa. Casey sanoi: "Jatketaan."

Raph nousi seisomaan. Hän oli litimärkä. Raph ravisteli suurimman osan vesistä pois.

Casey kulki edellä. Vuoressa oli pieniä polkuja. Nousu vuoren huipulle on raskas ja uuvuttava. Raphin polkuanturat olivat kipeät.

Pian he saapuivat huipulle. Seillä oli luola ja pieni puro. Casey sanoi: "Isäni nimi on Thunderwolf. Hänen näkönsä on huonontunut iän myötä. Joten älä hiippaile." Raph nyökkäsi.

Je menivät luolaan. Casey sanoi: " Isä täällä ollaan!" Varjoista saapui valkoinen vanha susi. "Tulithan sinä." Casey sanoi: "Enkä tullut yksin. Tässä on minun ystäväni, Raph." Thunderwolf sanoi: "Mukavaa saada tänne vieraita."

Varjoista saapui vielä toinen susi. Hän oli harmaa ja hänellä oli raitoja. Casey sanoi: "Hän on minun siskoni, Silver. Hän kantaa harvinaista geeniä, joka voi tulla vain yhdelle sadasta."

Raph sanoi: "Olen ihan poikki. Voisinko levätä täällä?" Thunderwolf sanoi: "Tottakai saat." Casey antoi isälleen jäniksensä.

Raph kävi makuulle. "Olen kuluttanut polkuanturani puhki." Raph sulki silmänsä ja nukahti pian sen jälkeen.

Anteeksi, jos on kirjoitusvirheitä. Kirjoitin puhelimellani. HYVÄÄ KESÄÄ!!!!  

Ninjatar kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:Leo kertoi Donille kaiken Venuksesta. Don mietti. Tovin kuluttua hän sanoi: "En näe mitään syytä siihen, miksei hän voisi tulla. Mutta Raphista en tiedä." Leo kääntyi pois päin. "Sanokoon mitä huvittaa."

Leo käveli pois. Hän suuntasi Silppurin reviiriä kohti. Hän oli jo melkein perillä, kunnes kuuli viereisestä puskasta rapinaa. Leo hiipi sitä kohti. Kun hän oli parin metrin päässä, puskasta hyppäsi koira. Leo hyppäsi taaksepäin. Hän sanoi: "Venus, onko pakko säikytellä toisia ulos turkistaan?" Venus sanoi: "Ei, mutta se on hauskaa."

Leo sanoi: " Tule." Venus sanoi: "Selvä." Kaksikko käveli kotia päin. Leo kysyi: "Eikö isäsi ihmettele, mihin olet kadonnut?" Venus vastasi murheellisena: "Hän ei ole koskaan välittänyt minusta. Hänen mielestään minä en kykene johtaa laumaa. Siksi hän valitsi nuoremman siskoni tulevaksi johtajaksi." Leo yritti lohduttaa Venusta. "Onko hän muka sinua parempi johtamaan laumaa?" Venus sanoi: "En tiedä. Hän on ollut jo pitkään koulutuksessa. En ole nähnyt häntä pariin vuoteen. Tekisi mieli tietää, mitä hänelle kuuluu."

Kaksikko pääsi viimein kotiin. Oli jo varhaisyö. Don oli jo nukkumassa. Venus kysyi: "Missä minä nukun?" Leo vastasi: "Missä vain." Venus sanoi: "Öitä."

Leo asettui mukavasti makuusijalleen. Hän sulki silmänsä. Mitäköhän tulevaisuus tuo tullessaan?

toisaalla:

Raph seurasi Caseytä yhä syvemmälle metsään. He kiertelivät puita ja pensaita. "Au!" Raph sanoi. Hän oli astunut ohdakkeen päälle. Casey sanoi: "Kannattaisi katsoa, mihin astuu." Raph irroitti piikit polkuanturastaan. Hän kysyi: "Minne sinä edes meidät johdatat?" Casey sanoi: "ennen kuin törmäsin sinuun, saalistin pari rusakkoa. Ajattelin pitää pienen tauon." Raph sanoi: "kuulostaa hyvältä."

He saapuivat pienelle puuttomalle aukiolle. Casey sanoi: "Odota sinä tässä." Casey hyppäsi suuren pusikon yli. Raph istahti paikalleen. Hetken istuskelun jälkeen Casey saapui rusakoiden kanssa. Hän heitti toisen Raphin jalkojen juureen. Raph kävi rusakon kimppuun. Hän söi siitä kaiken mahdollisen. Hetkessä ruho oli jo syöty.

Raph makasi maassa kylläisenä. Sitten äkkiä hän kuuli ulvontaa. "Mitä tuo on?" Casey nousi ja sanoi: "Se on isäni. Minun on mentävä." Raph nousi pystyyn. "Voinko minäkin tulla?" Casey sanoi: " En ihan usko. Asun tuon vuoren huipulla." Raph katsoi Caseyn osoittamaan suuntaan. Siellä oli pieni vuori. Sen rinteet olivat kiviset. Raph sanoi: " kyllä minä pärjäisin."

"No älä sano etten varoittanut." He lähtivät kohti vuorta. Raph kysyi: " Miksi muuten asutte vuorella? Eikö olisi helpompaa asua maankamaralla?" Casey sanoi: "Olisi kyllä paljon helpompaa. Mutta täältä ei löydy raikasta vettä. Vuoren huipulla vesi on viileämpää, joten siinä ei ole bakteereja."

He pysähtyivät joen varrelle. Virtaus oli voimakas. Casey sanoi: "Ja nyt tästä yli." Raph sanoi: "Aiotko todella uida tässä virtauksessa?!" Casey sanoi: "Älä viitsi. Se on vain 20 metriä pitkä."

Casey hyppäsi veteen ja hän ui reippaasti joen toiselle puolelle. "Tule nyt sinäkin." Casey sanoi. Raph epäröi sekunnin ajan. Sitten hän hyppäsi veteen. Hän ei ole uinut koskaan aiemmin, joten virtaus vei häntä.

Sitten virtaus yhtäkkiä yltyi. Raphia päin tuli suuri aalto. Hän yritti uida nopeammin, mutta aalto nielaisi hänet. Raph päätyi veden alle. Hän nieli paljon vettä.

Casey hyppäsi veteen. Hän tarttui Raphin Turkista kiinni, ja veti kohti pintaa.

He pääsivät pintaan. Casey veti Raphia rantaan. Turvallisessa kohdassa hän irrotti otteensa. Casey tökki Raphia hiukan kylkeen.

Raph avasi silmänsä ja yskäisi paljon vettä suustaan. Casey kysyi: "Oletko kunnossa?" Raph sanoi: "Paremmassakin on oltu." Casey sanoi: "Odota siinä." Casey kävi suuren kiven takana ja tuli sieltä jänis suussa. Casey sanoi: "Jatketaan."

Raph nousi seisomaan. Hän oli litimärkä. Raph ravisteli suurimman osan vesistä pois.

Casey kulki edellä. Vuoressa oli pieniä polkuja. Nousu vuoren huipulle on raskas ja uuvuttava. Raphin polkuanturat olivat kipeät.

Pian he saapuivat huipulle. Seillä oli luola ja pieni puro. Casey sanoi: "Isäni nimi on Thunderwolf. Hänen näkönsä on huonontunut iän myötä. Joten älä hiippaile." Raph nyökkäsi.

Je menivät luolaan. Casey sanoi: " Isä täällä ollaan!" Varjoista saapui valkoinen vanha susi. "Tulithan sinä." Casey sanoi: "Enkä tullut yksin. Tässä on minun ystäväni, Raph." Thunderwolf sanoi: "Mukavaa saada tänne vieraita."

Varjoista saapui vielä toinen susi. Hän oli harmaa ja hänellä oli raitoja. Casey sanoi: "Hän on minun siskoni, Silver. Hän kantaa harvinaista geeniä, joka voi tulla vain yhdelle sadasta."

Raph sanoi: "Olen ihan poikki. Voisinko levätä täällä?" Thunderwolf sanoi: "Tottakai saat." Casey antoi isälleen jäniksensä.

Raph kävi makuulle. "Olen kuluttanut polkuanturani puhki." Raph sulki silmänsä ja nukahti pian sen jälkeen.

Anteeksi, jos on kirjoitusvirheitä. Kirjoitin puhelimellani. HYVÄÄ KESÄÄ!!!!  

Ei ollu kirjoitusvirheitä. Venuksen sisko taitaa olla Karai

TMNTfani! kirjoitti:Uusi kuva.  

Ninjatar kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:Uusi kuva.  

Tosi hieno. Muuten tuli mieleen et Leo vois taistella kans Karaita vastaan. Toimisko