Turtles tarinoita

Ninjatar kirjoitti:Kiva että tykkäätte . Jatkuu .
Leo otti seinältä sytytti sen. Pojat kävelivät jonkin aikaa kunnes Raph ähkäisi:
- Leo. Tiedät ettei Bishopin lupauksiin kannata luottaa. Muistatko miten meinasi käydä kun Don oli saanut hirviökirouksen niskaansa?
Leo kääntyi veljiinsä päin.
- Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Emme voi enää menettää ketään. Ei sen jälkeen mitä Samuraille tapahtui, hän sanoi.
Raph aikoi juuri sanoa jotain kun Don käski äkkiä kaikkien olla hiljaa.
- Kuuletteko te? Niinkuin jonkinlaiset rummut, hän sanoi.
- Se tulee tuolta, Mike sanoi ja osoitti erästä seinässä olevaa halkeamaa.
Pojat säntäsivät halkeamalle ja lähtivät ujuttautumaan sisälle. Hetken päästä halkeamassa alkoi näkyä valoa ja pojat huomasivat katselevansa suureen luolaan joka oli täynnä Footin sotilaita.
- Foot sotilaita, Leo henkäisi.
- Mitä ihmettä ne täällä tekevät? Raph kysyi.
- Jonkinlaiset juhlat? Mike veikkasi.
- Ei. Katsokaa tuonne, Don sanoi ja osoitti luolan toiselle puolelle.
Luolan toisella puolella oli alttari jolla makasi sidottuna...
- Karai, Leo henkäisi.
Karai makasi kivisellä uhrialttarilla. Mandy käveli esiin varjoista ja otti pieneltä pöydältä veitsen. Leo kääntyi veljiensä puoleen.
- Etsikää te kivi. Minä hoidan tämän, hän sanoi ja veti miekkansa.
- Leo oletko hullu, Raph sihisi.
- En. Don tietää mitä meinaan, Leo sanoi ja loikkasi alas halkeamasta.
Don nyökkäsi ja lähti Raphin ja Miken toiseen suuntaan. Mandy käveli hitaasti sisarpuolensa ympäri sivellen kädellään hänen kasvojaan. Sitten hän nosti veitsen Karain rinnan yläpuolelle.
- Petturi on vertasi vuodattanut. Petturin veri sinut elvyttäköön, Mandy lausui ja aikoi juuri iskeä kun Foot sotilaiden joukosta kuului:
- SEIS!!!!
Leo käveli esiin ja laksi miekkansa maahan. Sitten hän katsoi Mandya.
- Päästä hänet menemään. Uhraa minut, Leo sanoi.
Karai katsoi Leoa kauhistuneena. Mandy taas huvittuneena.
- Hyvä on. Vangitkaa tuo haltija ja vapauttakaa Karai. Uhraamme haltijan aamunkoitossa, Mandy sanoi.
Joukko Foot sotilata kävi Leon kimppuun.
Kommentoikaa pliis

mul on niinku ihan hirveen ristiriitanen tunne äsken mä kirosin bishopia, mut nyt ku Se johdatti ne sinne karain luo ja Se pelastu mut nyt Leo sit on vankinna. En tiedä oliko bishopin kohtaaminen hyvä vai huono asia !!!!!!!!!¡ mut jatka sillä haluun päästä eroon tästä tunteesta.

Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Muutamaa minuuttia myöhemmin Leo huomasikin jo olevansa polvillaan ranteistaan sidottuna tippukiveä vasten pienessä sivuluolassa jonka ovi aukkoa peitti musta verho. Leo tuijotti lattiaa kunnes kuuli jonkun tulevan sisään. Hän nosti katseensa ja huomasi tulijan olevan Karai. Karai käveli hiukan matkaa eteenpäin ennen kuin riensi Leon luokse ja painoi päänsä hänen rinnalleen.
- Olen niin pahoillani, Karai sopersi.
- Mistä? Tästä? On sitä pahempaakin nähty. Ei nyt juuri tule mieleen mutta...Leo yritti lohduttaa.
Karai käänsi katseensa pois päin Leosta.
- Ehkä olisi parempi ettemme olisi koskaan tavanneet. Näin ei olisi käynyt, hän huokaisi.
- Karai. Katso minua. Mieluummin kuolen huomenna kuin elän sata vuotta tuntematta sinua, Leo sanoi hiljaa.
Sitten ovi verho siirtyi syrjään ja vahdissa oleva Foot sotilas sanoi:
- Okei vierailu aika alkaa loppua.
Karai käänsi katseensa takaisin Leohon. Leo hymyili hieman.
- Sinun on mentävä nyt, hän sanoi.
- Mutta en voi jättää sinua, Karai sanoi.
- Etkä jätäkkään. Vaikka tapahtuisi mitä olen aina sinun. Ikuisesti, Leo sanoi ja suuteli Karaita hellästi otsalle.
Karai nousi seisomaan ja lähti vankiluolasta
Kommentoikaa pliis . Saa arvata mistä tää on otettu

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Muutamaa minuuttia myöhemmin Leo huomasikin jo olevansa polvillaan ranteistaan sidottuna tippukiveä vasten pienessä sivuluolassa jonka ovi aukkoa peitti musta verho. Leo tuijotti lattiaa kunnes kuuli jonkun tulevan sisään. Hän nosti katseensa ja huomasi tulijan olevan Karai. Karai käveli hiukan matkaa eteenpäin ennen kuin riensi Leon luokse ja painoi päänsä hänen rinnalleen.
- Olen niin pahoillani, Karai sopersi.
- Mistä? Tästä? On sitä pahempaakin nähty. Ei nyt juuri tule mieleen mutta...Leo yritti lohduttaa.
Karai käänsi katseensa pois päin Leosta.
- Ehkä olisi parempi ettemme olisi koskaan tavanneet. Näin ei olisi käynyt, hän huokaisi.
- Karai. Katso minua. Mieluummin kuolen huomenna kuin elän sata vuotta tuntematta sinua, Leo sanoi hiljaa.
Sitten ovi verho siirtyi syrjään ja vahdissa oleva Foot sotilas sanoi:
- Okei vierailu aika alkaa loppua.
Karai käänsi katseensa takaisin Leohon. Leo hymyili hieman.
- Sinun on mentävä nyt, hän sanoi.
- Mutta en voi jättää sinua, Karai sanoi.
- Etkä jätäkkään. Vaikka tapahtuisi mitä olen aina sinun. Ikuisesti, Leo sanoi ja suuteli Karaita hellästi otsalle.
Karai nousi seisomaan ja lähti vankiluolasta
Kommentoikaa pliis . Saa arvata mistä tää on otettu

Pocahontas B) Kiva tarina muuten

En kauheesti näitä tarinoita kommentoi, vaikka välillä niitä luenki, mutta täytyy kyllä sanoa, että te ootte kaikki hyviä kirjottaan

SitruunaNinja kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Muutamaa minuuttia myöhemmin Leo huomasikin jo olevansa polvillaan ranteistaan sidottuna tippukiveä vasten pienessä sivuluolassa jonka ovi aukkoa peitti musta verho. Leo tuijotti lattiaa kunnes kuuli jonkun tulevan sisään. Hän nosti katseensa ja huomasi tulijan olevan Karai. Karai käveli hiukan matkaa eteenpäin ennen kuin riensi Leon luokse ja painoi päänsä hänen rinnalleen.
- Olen niin pahoillani, Karai sopersi.
- Mistä? Tästä? On sitä pahempaakin nähty. Ei nyt juuri tule mieleen mutta...Leo yritti lohduttaa.
Karai käänsi katseensa pois päin Leosta.
- Ehkä olisi parempi ettemme olisi koskaan tavanneet. Näin ei olisi käynyt, hän huokaisi.
- Karai. Katso minua. Mieluummin kuolen huomenna kuin elän sata vuotta tuntematta sinua, Leo sanoi hiljaa.
Sitten ovi verho siirtyi syrjään ja vahdissa oleva Foot sotilas sanoi:
- Okei vierailu aika alkaa loppua.
Karai käänsi katseensa takaisin Leohon. Leo hymyili hieman.
- Sinun on mentävä nyt, hän sanoi.
- Mutta en voi jättää sinua, Karai sanoi.
- Etkä jätäkkään. Vaikka tapahtuisi mitä olen aina sinun. Ikuisesti, Leo sanoi ja suuteli Karaita hellästi otsalle.
Karai nousi seisomaan ja lähti vankiluolasta
Kommentoikaa pliis . Saa arvata mistä tää on otettu

Pocahontas B) Kiva tarina muuten

En kauheesti näitä tarinoita kommentoi, vaikka välillä niitä luenki, mutta täytyy kyllä sanoa, että te ootte kaikki hyviä kirjottaan

thanks...  arvostan tota tosi paljon. Ja ninjatar jatka nopee!!!! Mä haluun tietää mitä tässä loppujen lopuksi käy

ja ps. En kato pocahontasia... Nää leffat vaan ei oo mun juttu, tykkään kattoo enemminkin, vaikka (no kaikkihan sen nyt tietää) TMNTtä, wolf's rainia (tosi surullinen, varsinkin lopussa :'c) ja vielä yksi esimerkki Weediä. Onhan niitä paljon muitakin, mutta en jaksa luetella

Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Samaan aikaan Don, Raph ja Mike kävelivät pitkin kivikäytävää. Äkkiä lattia petti Raphin alta ja hän putosi hämmästyksestä huudahtaen. Don ja Mike riensivät hänen luokseen. Raph oli onnistunut saamaan otteen kivisestä seinämästä. Don yritti ojentaa hänelle sauvansa mutta silloin Raphin ote irtosi ja hän putosi alas huutaen.
- Raph! Don ja Mike huusivat.
Raph putosi yhä alemmas ja alemmas kunnes jokin pysäytti pudotuksen. Raphilla meni hetki tajuta että hän oli pudonnut jättimäiseen hämähäkinverkkoon. Raph irvisti inhoten. Hän inhosi ötököitä. Samassa Raph kuuli takaansa sihinää ja kääntyi ympäri. Häntä kohti kipitti valtava hämähäkki. Raph veti veitsensä esiin ja yritti hyökätä mutta hämähäkki iski veitset hänen käsistään, tarttui häneen ja nosti hänet yläpuolelleen. Raph tajusi mitä oli tulossa.
- Voi ei! hän huudahti ja yritti taistella itsensä vapaaksi mutta hämähäkki koteloi hänet täysin. Ainoa hengitysaukko oli nenän kohdalla. Hämähäkki ripusti hänet roikkumaan ylösalaisin katosta ja kipitti pois. Raph tajusi että jos veljet eivät ehtisi pian avuksi hänestä tulisi hämähäkin ruokaa.
Kommentoikaa pliis

Leo käveli kujilla. Oli varhainen aamu. Leo katseli ympärilleen saaliin toivossa. Hän asteli seuraavalle kujalle. Rotat pakenivat roskiksiin ja rikkinäisiin pahvilaatikkoihin. Kuja oli hiljainen. Leo kääntyi lähteäkseen pois.

Hän kääntyi oikealle. Sitten Leo kuuli takanaan rapinaa. Hän katsoi taakseen ja näki hännänpään katoavan pensaikkoon. Leo sanoi: "Kuka siellä?" Hän käveli pusikon luokse ja tunki kuononsa siihen. Leo tarttui johonkin karvaiseen ja veti sen ulos. Se oli pieni pentu.

Leo sanoi: "Mitä sinä täällä teet, Chibi? Käskin sinun pysyä kotona." Pensaasta kuului taas rapinaa. Leo haistoi ilmaa ja tunnisti heti hajun. Hän sanoi: "Roi, tule ulos sieltä. Tai muuten haen sinut itse sieltä pois." Pensas rapisi Roin kömpiessä pois piilostaan.

Leo sanoi: "käskin teidän pysyä kotona. Miksi ette totelleet?" Pennut luimistivat korvansa ja katsoivat maahan. Roi vastasi: "Kotona on tylsää. Haluan oppia saalistamaan." Chibi puhui päälle: "Niin minäkin." Leo sanoi: "Olette liian nuoria sellaiseen. Sitä paitsi täällä on vaarallista. Emme ole kovin hyvissä väleissä ihmisten kanssa ja täällä kulkee kaikenlaista porukkaa."

Pennut heittäytyivät Leon jalkoihin. Roi aneli: "Ole kiltti. Vain tämän kerran." Leo katsoi pentuja.Ei taas tuota koiranpentu ilmettä. Leo päästi syvän huokauksen. Hän sanoi: "Hyvä on. Mutta vain tämän kerran." Pennut melkein hyppäsivät metrin ilmaan. Ne kulkivat häntä pystyssä isänsä vierellä. Mitä minä teen heidän kanssaan?

Leo ja pennut saapuivat meluisalle kujalle, joka oli täynnä variksia. Varikset tappelivat keskenään pulun raadosta. Leo ohjasi pennut turvalliseen paikaan. Hän kuiskasi: "Älkää liikkuko." Sitten Leo hiipi hiljaa lähemmäs variksia. Sopivalla etäisyydellä hän hyppäsi varisten keskelle. Hän tarttui yhteen varikseen. Variksen karkaisu pelästytti muut varikset ja ne räpyttelivät turvaan. Leo sai tartuttua vielä toisen variksen jalkaan. Leo veti sen alas ja puri kuoliaaksi.

Sitten kuului korviahuumaava kiljaisu. Leo katsoi kauhuissaan, kun varis nousi ilmaan Chibi kynsissään. Leo syöksähti paikalle, puri variksen hengiltä ja tarttui Chibiin viime hetkellä. Leo laski itkevän pennun maahan. Chibin niskassa oli pieni viilto. Leo lohdutti pentua nuolemalla haavan puhtaaksi. Hän sanoi hiljaa: "Älä itse. Se on vain pieni naarmu."

Roi käveli paikalle pelästyneenä. Hän kysyi: "Isä, toipuuko pikkuveli?" Leo sanoi: "Älä ole huolissasi." Leo nosti päänsä ja sanoi hiukan vakavammin: "Nyt tiedätte miten vaarallinen kaupunki voi olla. Mitä oli tapahtunut, jos en olisi ollut paikalla?"

Pennut katsoivat toisiaan ja hetken päästä he katsoivat maahan häpeissään. Leo sanoi rauhallisemmin: "No, onneksi olin paikalla. Kukaan ei onneksi loukkaantunut vakavasti." Leo käveli kujalle, poimi varikset ja palasi hakemaan kolmatta. Sitten hän sanoi: "Palataan kotiin."

Leo johdatti uupuneet pennut takaisin kotiin. Chibi oli koko matkan tärissyt kuin haavanlehti. Roi käveli ihan Chibin kyljessä rauhoittaakseen häntä. Leo katsoi vähän väliä taakseen, ettei pennut jäisi jälkeen.

Pian pitkän matkan jälkeen he saapuivat kotikujalle. Venus seisoi heitä vastassa huolestuneen näköisenä. Leo kosketti pikaisesti Venuksen nenää omallaan ja kysyi: "Onko jokin vialla?" Venus sanoi: "Olin vain huolissani Roista ka Chibistä." Venus käveli Leon ohi pentujen luokse. Hän nuolaisi kumpaakin pentua. Sitten hän näki Chibin niskassa olevan viillon. Venus sanoi: "Mitä sinulle on tapahtunut?"

Leo käveli Venuksen viereen ja sanoi: "Varis oli viedä hänet mukanaan." Venus sanoi: "Voi raukkaa." Hän työnsi pennut kotiin. Perheen molemmat tyttäret olivat käpertyneet toisiaan vasten ja vetivät sikeitä. Roi ja Chibi käpertyivät siskojensa viereen ja nukahtivat melkein saman tien.

Venus jäi makaamaan pentukasan viereen. Hän sanoi: "Taisi olla liian jännittävää pienille pennuille." Leo käveli Venuksen viereen ja antoi yhden variksista hänelle. Leo asettui mukavasti Venuksen viereen ja alkoi nylkemään omaa lintuaan. He olivat joutuneet pitkittämään ruokailuaan, koska ihmiset olivat alkaneet vainota heitä. Leo ja muut olivat syöneet viimeksi kaksi päivää sitten.

kesken ruokailun kuuluin hirvittävän kova ääni. Niin kovaa ääntä Leo ei ole koskaan ennen kuullut. Hän keskeytti syömisen ja nousi seisomaan. Venuskin nousi. Hän kysyi kauhuissaan: "Mikä Se oli?" Leo sanoi: "Otan selvää. Rauhoittele sinä pentuja."

Leo hyppäsi roskiksen päälle ja siitä rappusille. Hän ravasi portaat nopeasti ylös. Katolta hän huomasi jotain kauhistuttavaa. Kokonainen rakennus on romahtanut alas. Rakennuksen vastapuolinen rakennus oli myös romahtanut palasiksi. Mitä täällä on oikein tapahtunut?

hetken päästä kuului taas samanlainen ääni. Kuin taikaiskusta, Leo lennähti metrin taaksepäin. Hän nousi ja näki taas toisen rakennuksen romahtavan alas. Leo oli kauhusta jäykkänä. Minkälainen voima saa kokonaisten rakennuksen romahtavan alas?!

Leo kiirehti takaisin alas katolta. Pian hän huomasi suuren ihmis joukon juoksevan peloissaan samaan suuntaan. Venus oli piiloutunut roskiksen taakse. Pennut hänen allaan vikisivät peloissaan. Leo hyppäsi Venuksen viereen. Venus kysyi: "Mitä ne kauheat äänet olivat?" Leo vastasi: "En tiedä mikä sen aiheutti, mutta suuria rakennuksia vain romahti maan tasalle."

Venus näytti säikähtäneeltä. Pian kuului taas hirveä ääni. Leo hätkähti. Hän kysyi: "Missä Don on?" Venus sanoi: "Hän lähti vasemmalle etsimään saalista." Leo säpsähti. Kylmät väreet kulkivat hänen koko ruumiin läpi. Hän huusi hädissään: "Juuri siellä ne talot romahtivat!"

Sitten kujalle lankesi varjo. Leo hyppäsi roskiksen takaa ja näki pahoin haavoittuneen Donin. Toinen silmä oli muurautunut kiinni. Hänen kyljessään oli syviä haavoja. Donin takajalkakin oli vääntynyt pahasti. Don sanoi käheällä äänellä: "Ihmiset......kaupunki... Se on sodassa." Sitten Donin tajunta sumeni ja hän lysähti maahan.

Leo kiiruhti Donin luokse. Hän huusi: "Don!! Herää! DON!!"



Sori vaan Don fanit. Kerranki senki kuulee, että New York on sodassa. :enkeli: Tuli "pikkusen" pidempi ku luulin.

TMNTfani! kirjoitti:Leo käveli kujilla. Oli varhainen aamu. Leo katseli ympärilleen saaliin toivossa. Hän asteli seuraavalle kujalle. Rotat pakenivat roskiksiin ja rikkinäisiin pahvilaatikkoihin. Kuja oli hiljainen. Leo kääntyi lähteäkseen pois.

Hän kääntyi oikealle. Sitten Leo kuuli takanaan rapinaa. Hän katsoi taakseen ja näki hännänpään katoavan pensaikkoon. Leo sanoi: "Kuka siellä?" Hän käveli pusikon luokse ja tunki kuononsa siihen. Leo tarttui johonkin karvaiseen ja veti sen ulos. Se oli pieni pentu.

Leo sanoi: "Mitä sinä täällä teet, Chibi? Käskin sinun pysyä kotona." Pensaasta kuului taas rapinaa. Leo haistoi ilmaa ja tunnisti heti hajun. Hän sanoi: "Roi, tule ulos sieltä. Tai muuten haen sinut itse sieltä pois." Pensas rapisi Roin kömpiessä pois piilostaan.

Leo sanoi: "käskin teidän pysyä kotona. Miksi ette totelleet?" Pennut luimistivat korvansa ja katsoivat maahan. Roi vastasi: "Kotona on tylsää. Haluan oppia saalistamaan." Chibi puhui päälle: "Niin minäkin." Leo sanoi: "Olette liian nuoria sellaiseen. Sitä paitsi täällä on vaarallista. Emme ole kovin hyvissä väleissä ihmisten kanssa ja täällä kulkee kaikenlaista porukkaa."

Pennut heittäytyivät Leon jalkoihin. Roi aneli: "Ole kiltti. Vain tämän kerran." Leo katsoi pentuja.Ei taas tuota koiranpentu ilmettä. Leo päästi syvän huokauksen. Hän sanoi: "Hyvä on. Mutta vain tämän kerran." Pennut melkein hyppäsivät metrin ilmaan. Ne kulkivat häntä pystyssä isänsä vierellä. Mitä minä teen heidän kanssaan?

Leo ja pennut saapuivat meluisalle kujalle, joka oli täynnä variksia. Varikset tappelivat keskenään pulun raadosta. Leo ohjasi pennut turvalliseen paikaan. Hän kuiskasi: "Älkää liikkuko." Sitten Leo hiipi hiljaa lähemmäs variksia. Sopivalla etäisyydellä hän hyppäsi varisten keskelle. Hän tarttui yhteen varikseen. Variksen karkaisu pelästytti muut varikset ja ne räpyttelivät turvaan. Leo sai tartuttua vielä toisen variksen jalkaan. Leo veti sen alas ja puri kuoliaaksi.

Sitten kuului korviahuumaava kiljaisu. Leo katsoi kauhuissaan, kun varis nousi ilmaan Chibi kynsissään. Leo syöksähti paikalle, puri variksen hengiltä ja tarttui Chibiin viime hetkellä. Leo laski itkevän pennun maahan. Chibin niskassa oli pieni viilto. Leo lohdutti pentua nuolemalla haavan puhtaaksi. Hän sanoi hiljaa: "Älä itse. Se on vain pieni naarmu."

Roi käveli paikalle pelästyneenä. Hän kysyi: "Isä, toipuuko pikkuveli?" Leo sanoi: "Älä ole huolissasi." Leo nosti päänsä ja sanoi hiukan vakavammin: "Nyt tiedätte miten vaarallinen kaupunki voi olla. Mitä oli tapahtunut, jos en olisi ollut paikalla?"

Pennut katsoivat toisiaan ja hetken päästä he katsoivat maahan häpeissään. Leo sanoi rauhallisemmin: "No, onneksi olin paikalla. Kukaan ei onneksi loukkaantunut vakavasti." Leo käveli kujalle, poimi varikset ja palasi hakemaan kolmatta. Sitten hän sanoi: "Palataan kotiin."

Leo johdatti uupuneet pennut takaisin kotiin. Chibi oli koko matkan tärissyt kuin haavanlehti. Roi käveli ihan Chibin kyljessä rauhoittaakseen häntä. Leo katsoi vähän väliä taakseen, ettei pennut jäisi jälkeen.

Pian pitkän matkan jälkeen he saapuivat kotikujalle. Venus seisoi heitä vastassa huolestuneen näköisenä. Leo kosketti pikaisesti Venuksen nenää omallaan ja kysyi: "Onko jokin vialla?" Venus sanoi: "Olin vain huolissani Roista ka Chibistä." Venus käveli Leon ohi pentujen luokse. Hän nuolaisi kumpaakin pentua. Sitten hän näki Chibin niskassa olevan viillon. Venus sanoi: "Mitä sinulle on tapahtunut?"

Leo käveli Venuksen viereen ja sanoi: "Varis oli viedä hänet mukanaan." Venus sanoi: "Voi raukkaa." Hän työnsi pennut kotiin. Perheen molemmat tyttäret olivat käpertyneet toisiaan vasten ja vetivät sikeitä. Roi ja Chibi käpertyivät siskojensa viereen ja nukahtivat melkein saman tien.

Venus jäi makaamaan pentukasan viereen. Hän sanoi: "Taisi olla liian jännittävää pienille pennuille." Leo käveli Venuksen viereen ja antoi yhden variksista hänelle. Leo asettui mukavasti Venuksen viereen ja alkoi nylkemään omaa lintuaan. He olivat joutuneet pitkittämään ruokailuaan, koska ihmiset olivat alkaneet vainota heitä. Leo ja muut olivat syöneet viimeksi kaksi päivää sitten.

kesken ruokailun kuuluin hirvittävän kova ääni. Niin kovaa ääntä Leo ei ole koskaan ennen kuullut. Hän keskeytti syömisen ja nousi seisomaan. Venuskin nousi. Hän kysyi kauhuissaan: "Mikä Se oli?" Leo sanoi: "Otan selvää. Rauhoittele sinä pentuja."

Leo hyppäsi roskiksen päälle ja siitä rappusille. Hän ravasi portaat nopeasti ylös. Katolta hän huomasi jotain kauhistuttavaa. Kokonainen rakennus on romahtanut alas. Rakennuksen vastapuolinen rakennus oli myös romahtanut palasiksi. Mitä täällä on oikein tapahtunut?

hetken päästä kuului taas samanlainen ääni. Kuin taikaiskusta, Leo lennähti metrin taaksepäin. Hän nousi ja näki taas toisen rakennuksen romahtavan alas. Leo oli kauhusta jäykkänä. Minkälainen voima saa kokonaisten rakennuksen romahtavan alas?!

Leo kiirehti takaisin alas katolta. Pian hän huomasi suuren ihmis joukon juoksevan peloissaan samaan suuntaan. Venus oli piiloutunut roskiksen taakse. Pennut hänen allaan vikisivät peloissaan. Leo hyppäsi Venuksen viereen. Venus kysyi: "Mitä ne kauheat äänet olivat?" Leo vastasi: "En tiedä mikä sen aiheutti, mutta suuria rakennuksia vain romahti maan tasalle."

Venus näytti säikähtäneeltä. Pian kuului taas hirveä ääni. Leo hätkähti. Hän kysyi: "Missä Don on?" Venus sanoi: "Hän lähti vasemmalle etsimään saalista." Leo säpsähti. Kylmät väreet kulkivat hänen koko ruumiin läpi. Hän huusi hädissään: "Juuri siellä ne talot romahtivat!"

Sitten kujalle lankesi varjo. Leo hyppäsi roskiksen takaa ja näki pahoin haavoittuneen Donin. Toinen silmä oli muurautunut kiinni. Hänen kyljessään oli syviä haavoja. Donin takajalkakin oli vääntynyt pahasti. Don sanoi käheällä äänellä: "Ihmiset......kaupunki... Se on sodassa." Sitten Donin tajunta sumeni ja hän lysähti maahan.

Leo kiiruhti Donin luokse. Hän huusi: "Don!! Herää! DON!!"



Sori vaan Don fanit. Kerranki senki kuulee, että New York on sodassa. :enkeli: Tuli "pikkusen" pidempi ku luulin.

Aivan mahtava . Leon pennut on siis ihan tajuttoman söpöjä

Jatkuu .
Don ja Mike aikoivat juuri laskeutua aukosta alas köyden varassa kun Karai ilmestyi paikalle.
- Karai? Mitä sä täällä teet? Don kysyi ällistyneenä.
- Leo pelasti minut mutta jäi itse vangiksi. Foot aikoo uhrata hänet ja herättää Silppurin henkiin, Karai selitti.
Don ja Mike tuijottivat häntä suus auki. Sitten he alkoivat laskeutua alaspäin Mike edellä.
- Mitä tapahtui? Missä Raph on? Karai kysyi.
- Raph putosi alas. Toivotaan että hän on kunnossa, Don sanoi-
Karai näytti kalpenevan. Don katsoi häntä huolestuneena.
- Mikä hätänä? hän kysyi.
- Tämä käytävä. Se vie jättilukin pesään, Karai sanoi.
Silloin aukosta kuului Miken pelästynyt huuto:
- MITÄ????!!!!
Karai tarttui köyteen päättäväisen näköisenä.
- Minä tulen mukaanne. Tunnen nämä luolastot paremmin kuin te, hän sanoi.
Don nyökkäsi ja lähti laskeutumaan köyttä pitkin Karai kannoillaan.
Samaan aikaan Leo oli yhä polvillaan tippukiveä vasten katse alas luotuna. Äkkiä suuaukolta kuului askeleita ja Leo käänsi katseensa äänen suuntaan. Mandy käveli vankiluolaan ja suoraan Leon eteen. Hän hymyili voitonriemuisesti.
- Saanen selittää suunnitelmani sinulle. Tiedän että tämä on aika klisee mutta minkäs pahis monologilleen mahtaa. Kunhan sinusta on päästy voimme herättää vihdoin Silppurin henkiin ja valloitaa maailman, Mandy sanoi ja nauroi.
Leo irvisti vihaisesti. Mandy hymyili huvittuneena ja siveli Leon leukaa lähtiessään.
- Nähdään alttarilla, Mandy kuiskasi ja häipyi.
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Jatkuu .
Don ja Mike aikoivat juuri laskeutua aukosta alas köyden varassa kun Karai ilmestyi paikalle.
- Karai? Mitä sä täällä teet? Don kysyi ällistyneenä.
- Leo pelasti minut mutta jäi itse vangiksi. Foot aikoo uhrata hänet ja herättää Silppurin henkiin, Karai selitti.
Don ja Mike tuijottivat häntä suus auki. Sitten he alkoivat laskeutua alaspäin Mike edellä.
- Mitä tapahtui? Missä Raph on? Karai kysyi.
- Raph putosi alas. Toivotaan että hän on kunnossa, Don sanoi-
Karai näytti kalpenevan. Don katsoi häntä huolestuneena.
- Mikä hätänä? hän kysyi.
- Tämä käytävä. Se vie jättilukin pesään, Karai sanoi.
Silloin aukosta kuului Miken pelästynyt huuto:
- MITÄ????!!!!
Karai tarttui köyteen päättäväisen näköisenä.
- Minä tulen mukaanne. Tunnen nämä luolastot paremmin kuin te, hän sanoi.
Don nyökkäsi ja lähti laskeutumaan köyttä pitkin Karai kannoillaan.
Samaan aikaan Leo oli yhä polvillaan tippukiveä vasten katse alas luotuna. Äkkiä suuaukolta kuului askeleita ja Leo käänsi katseensa äänen suuntaan. Mandy käveli vankiluolaan ja suoraan Leon eteen. Hän hymyili voitonriemuisesti.
- Saanen selittää suunnitelmani sinulle. Tiedän että tämä on aika klisee mutta minkäs pahis monologilleen mahtaa. Kunhan sinusta on päästy voimme herättää vihdoin Silppurin henkiin ja valloitaa maailman, Mandy sanoi ja nauroi.
Leo irvisti vihaisesti. Mandy hymyili huvittuneena ja siveli Leon leukaa lähtiessään.
- Nähdään alttarilla, Mandy kuiskasi ja häipyi.
Kommentoikaa pliis

Mandy vähättelee omaa suunnitelmaansa. No, jos totta puhutaan, ei Se mikään ihmeellinen ole. Jatka pian.

Jatkuu ^_^ =>

Don kannettiin sisälle. He kulkivat jonkin matkaa kunnes pysähtyivät. Miehet laskivat Donin ja kontin alas. Don kuuli kun häkin ovi avattiin.

Miehet avasivat myös kontin, jossa Don oli. Hän oli hetkessä ulkona sillä ei halunnut olla ahtaassa kopissa kauempaa. Miehet sulkivat häkin oven ja lähtivät pois.

Don kierreskeli häkkiä hämmentyneenä. Häkin perällä oli pieni luukku, josta pääsisi ulos, mutta nyt Se oli kiinni. Don sanoi itsekseen: "Ja yhdestä häkistä toiseen häkkiin." Don yritti avata pientä luukkua, jos Se vaikka avautuisikin, mutta turhaan Se ei mennyt edes raolleen.

Don luovutti ja kävi makaamaan. Hän ajatteli jatkuvasti, olisivatko veljen kunnossa, mutta hän ajatteli myös pakoa. Muutaman vartin jälkeen pieni luukku avautui. Don nousi ja kurkisti siitä ulos. Hänen edessään avautui avara.pi tila, jossa oli ruohoa, varjoa ja vähän kaiken lista, mutta Se oli samanlainen kuin ne muutkin... häkki.

Don ei ilahtunut asiasta ja puhui taas itsekseen: "Yhdestä häkistä toiseen ja vielä kolmanteen!" Huvikseen Don astui kolmanteen häkkiin sillä halusi mielummin seisoa pehmeämmällä alustalla.

Pieni ovi sulkeutui. Don halusi kierreskeellä häkkiä. Hän kulki rauhallisesti eteenpäin. Pian hänen edessään oli lihapala. Don epäröi hetken, mutta nälkä vei voiton hä hän käpertyi syömään.

Joo ei ollu mikään jännittävä, mutta ainaki jatkan. Purplecat pliiiiiiiiiiiiiii....iiiiis jatka

Tmnt kirjoitti:Jatkuu ^_^ =>

Don kannettiin sisälle. He kulkivat jonkin matkaa kunnes pysähtyivät. Miehet laskivat Donin ja kontin alas. Don kuuli kun häkin ovi avattiin.

Miehet avasivat myös kontin, jossa Don oli. Hän oli hetkessä ulkona sillä ei halunnut olla ahtaassa kopissa kauempaa. Miehet sulkivat häkin oven ja lähtivät pois.

Don kierreskeli häkkiä hämmentyneenä. Häkin perällä oli pieni luukku, josta pääsisi ulos, mutta nyt Se oli kiinni. Don sanoi itsekseen: "Ja yhdestä häkistä toiseen häkkiin." Don yritti avata pientä luukkua, jos Se vaikka avautuisikin, mutta turhaan Se ei mennyt edes raolleen.

Don luovutti ja kävi makaamaan. Hän ajatteli jatkuvasti, olisivatko veljen kunnossa, mutta hän ajatteli myös pakoa. Muutaman vartin jälkeen pieni luukku avautui. Don nousi ja kurkisti siitä ulos. Hänen edessään avautui avara.pi tila, jossa oli ruohoa, varjoa ja vähän kaiken lista, mutta Se oli samanlainen kuin ne muutkin... häkki.

Don ei ilahtunut asiasta ja puhui taas itsekseen: "Yhdestä häkistä toiseen ja vielä kolmanteen!" Huvikseen Don astui kolmanteen häkkiin sillä halusi mielummin seisoa pehmeämmällä alustalla.

Pieni ovi sulkeutui. Don halusi kierreskeellä häkkiä. Hän kulki rauhallisesti eteenpäin. Pian hänen edessään oli lihapala. Don epäröi hetken, mutta nälkä vei voiton hä hän käpertyi syömään.

Joo ei ollu mikään jännittävä, mutta ainaki jatkan. Purplecat pliiiiiiiiiiiiiii....iiiiis jatka

Tää oli tosi kiva

Ninjatar kirjoitti:

Tmnt kirjoitti:Jatkuu ^_^ =>

Don kannettiin sisälle. He kulkivat jonkin matkaa kunnes pysähtyivät. Miehet laskivat Donin ja kontin alas. Don kuuli kun häkin ovi avattiin.

Miehet avasivat myös kontin, jossa Don oli. Hän oli hetkessä ulkona sillä ei halunnut olla ahtaassa kopissa kauempaa. Miehet sulkivat häkin oven ja lähtivät pois.

Don kierreskeli häkkiä hämmentyneenä. Häkin perällä oli pieni luukku, josta pääsisi ulos, mutta nyt Se oli kiinni. Don sanoi itsekseen: "Ja yhdestä häkistä toiseen häkkiin." Don yritti avata pientä luukkua, jos Se vaikka avautuisikin, mutta turhaan Se ei mennyt edes raolleen.

Don luovutti ja kävi makaamaan. Hän ajatteli jatkuvasti, olisivatko veljen kunnossa, mutta hän ajatteli myös pakoa. Muutaman vartin jälkeen pieni luukku avautui. Don nousi ja kurkisti siitä ulos. Hänen edessään avautui avara.pi tila, jossa oli ruohoa, varjoa ja vähän kaiken lista, mutta Se oli samanlainen kuin ne muutkin... häkki.

Don ei ilahtunut asiasta ja puhui taas itsekseen: "Yhdestä häkistä toiseen ja vielä kolmanteen!" Huvikseen Don astui kolmanteen häkkiin sillä halusi mielummin seisoa pehmeämmällä alustalla.

Pieni ovi sulkeutui. Don halusi kierreskeellä häkkiä. Hän kulki rauhallisesti eteenpäin. Pian hänen edessään oli lihapala. Don epäröi hetken, mutta nälkä vei voiton hä hän käpertyi syömään.

Joo ei ollu mikään jännittävä, mutta ainaki jatkan. Purplecat pliiiiiiiiiiiiiii....iiiiis jatka

Tää oli tosi kiva

tankke, sunki tarinat on tosi kivoja, jatka

Kiva et tykkäät . Jatkuu
Don, Mike ja Karai laskeutuivat köyttä pitkin alas kiviseinämää. Kun he pääsivät alhaalla olevalle verkolle Karai kehotti heitä liikkumaan seinää pitkin luolan suuaukolle. Luola oli täynnä verkkoja ja koteloita joihin hämähäkki oli vanginnut saaliinsa. Äkkiä kuului tukahtuneita ääniä.
- Kuuletteko? Sen täytyy olla Raph, Don sanoi.
He kävelivät eteenpäin kunnes huomasivat katosta roikkuvan villisti heiluvan kotelon. Se oli Raph joka yritti vapautua seiteistä. Karai veti miekkansa ja leikkasi kotelon irti. Kotelo putosi maahan ja Karai leikkasi kasvoja peittävät seitit.
- Hys. Oletko kunnossa? Karai kysyi.
- Jeah, Raph vastasi.
Karai vapautti Raphin seiteistä ja auttoi hänet pystyyn. Sitten he lähtivät kävelemään kohti suuaukkoa. Raph huomasi veitsensä ja aikoi ottaa ne kun Karai kääntyi ympäri huutaen:
- Ei! Älä heiluta verkkoa!
Myöhäistä. Jättiläishämähäkki hyökkäsi ja iski pojat tieltään. Don huomasi jotain.
- Elpymiskivi. Se on sen otsassa, hän huudahti.
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Don, Mike ja Karai laskeutuivat köyttä pitkin alas kiviseinämää. Kun he pääsivät alhaalla olevalle verkolle Karai kehotti heitä liikkumaan seinää pitkin luolan suuaukolle. Luola oli täynnä verkkoja ja koteloita joihin hämähäkki oli vanginnut saaliinsa. Äkkiä kuului tukahtuneita ääniä.
- Kuuletteko? Sen täytyy olla Raph, Don sanoi.
He kävelivät eteenpäin kunnes huomasivat katosta roikkuvan villisti heiluvan kotelon. Se oli Raph joka yritti vapautua seiteistä. Karai veti miekkansa ja leikkasi kotelon irti. Kotelo putosi maahan ja Karai leikkasi kasvoja peittävät seitit.
- Hys. Oletko kunnossa? Karai kysyi.
- Jeah, Raph vastasi.
Karai vapautti Raphin seiteistä ja auttoi hänet pystyyn. Sitten he lähtivät kävelemään kohti suuaukkoa. Raph huomasi veitsensä ja aikoi ottaa ne kun Karai kääntyi ympäri huutaen:
- Ei! Älä heiluta verkkoa!
Myöhäistä. Jättiläishämähäkki hyökkäsi ja iski pojat tieltään. Don huomasi jotain.
- Elpymiskivi. Se on sen otsassa, hän huudahti.
Kommentoikaa pliis

nonnii Ny vaan hämähäkki tappamaan hyvä tarina jatka

Leo nosti Donin selkäänsä. Hän kääntyi ympäri ja sanoi: "Lähdetään täältä. Kaupunki ei ole enää turvallinen paikka asua." Venus nyökkäsi, mutta pennut inttivät vastaan. Vanhin tytär sanoi: "Mutta isä. Tämä on kotimme." Leo käveli Tyttärensä eteen. Hän sanoi: "Hope, kuuntele. Tämä kaupunki on hengenvaarallinen. Setännekin on jo pahasti haavoittunut. Tämä ei ole enää kotimme."

Hope nyökkäsi vastahakoisesti. Venus sanoi: "Meidän pitäisi muuttaa metsään. Siellä on turvallisempaa ja ruokaakin on paljon." Leo nyökkäsi ja sanoi: "Sitä ajattelinkin. Tiedätkö lyhyimmän reitin metsään?" Venus sanoi: "Tiedän. Näytän tietä."

Venus käveli kujalta pois. Leo sanoi pennuille: "Menkää. Tulen perässä." Pennut juoksivat äitinsä perään. Leo seurasi kävellen pitäen silmällä pentuja ja ympäristöä. Hetken kävelyn jälkeen yksi pennuista jäi muista jälkeen. Leo käveli pennun viereen. Hän kysyi: "Chibin jaksatko kävellä?" Nuori pentu ei sanonut mitään, mutta hänen katseestaan voi jo päätellä, että voimat olivat loppu.

Leo tarttui pennun niskasta kiinni ja kantoi muiden luokse. Metsän reuna alkoi jo näkyä. Vauhti oli hidastunut, sillä pennut eivät enää jaksaneet kävellä. Pian he olivat saapuneet metsän reunaan. Hetkeäkään haaskaamatta he astuivat metsään. Leo sanoi: "Emme ole vielä turvassa. Pitää mennä syvemmälle."

Ei mikään hirveä romaani tullut nyt, mutta ei Se varmaan haittaa.
Mikeyä ja Raphia odottaa hävityksen kaaos.

TMNTfani! kirjoitti:Leo nosti Donin selkäänsä. Hän kääntyi ympäri ja sanoi: "Lähdetään täältä. Kaupunki ei ole enää turvallinen paikka asua." Venus nyökkäsi, mutta pennut inttivät vastaan. Vanhin tytär sanoi: "Mutta isä. Tämä on kotimme." Leo käveli Tyttärensä eteen. Hän sanoi: "Hope, kuuntele. Tämä kaupunki on hengenvaarallinen. Setännekin on jo pahasti haavoittunut. Tämä ei ole enää kotimme."

Hope nyökkäsi vastahakoisesti. Venus sanoi: "Meidän pitäisi muuttaa metsään. Siellä on turvallisempaa ja ruokaakin on paljon." Leo nyökkäsi ja sanoi: "Sitä ajattelinkin. Tiedätkö lyhyimmän reitin metsään?" Venus sanoi: "Tiedän. Näytän tietä."

Venus käveli kujalta pois. Leo sanoi pennuille: "Menkää. Tulen perässä." Pennut juoksivat äitinsä perään. Leo seurasi kävellen pitäen silmällä pentuja ja ympäristöä. Hetken kävelyn jälkeen yksi pennuista jäi muista jälkeen. Leo käveli pennun viereen. Hän kysyi: "Chibin jaksatko kävellä?" Nuori pentu ei sanonut mitään, mutta hänen katseestaan voi jo päätellä, että voimat olivat loppu.

Leo tarttui pennun niskasta kiinni ja kantoi muiden luokse. Metsän reuna alkoi jo näkyä. Vauhti oli hidastunut, sillä pennut eivät enää jaksaneet kävellä. Pian he olivat saapuneet metsän reunaan. Hetkeäkään haaskaamatta he astuivat metsään. Leo sanoi: "Emme ole vielä turvassa. Pitää mennä syvemmälle."

Ei mikään hirveä romaani tullut nyt, mutta ei Se varmaan haittaa.
Mikeyä ja Raphia odottaa hävityksen kaaos.

Tää oli tosi kiva pätkä . Silppurin jengi hyökkäsi susileiriin?

Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Hämähäkki oli onnistunut kaatamaan Karain ja aikoi juuri iskeä tähän suuret myrkkyhampaansa kun Don loikkasi väliin. Don nosti sauvan ilmaan ja huusi ilmoille loitsun. Samassa sauvan päästä lensi salama joka iski hämähäkkiin. Hämähäkki kirkui ja sihisi kunnes se romahti lattialle kärähtäneenä. Raph riensi hämähäkin luo ja iroitti kiven se otsasta. Sitten hän käänsi katseensa veljiinsä ja Karaihin.
- Kivi on tässä. Eiköhän aleta mennä. Missä Leo muuten on? Raph kysyi.
- Leo on Footin vankina, Don selitti.
Nelikko juoksi ulos luolasta ja lähti kiipeämään ylös. Heidän oli pelastettava Leo.
Samaan aikaan Leo nosti katseensa kun kun vankiluolan oviverho avautui. Mandy seisoi oviaukossa julmasti hymyillen.
- Aamu, Mandy sanoi
Komentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäätte . Jatkuu
Hämähäkki oli onnistunut kaatamaan Karain ja aikoi juuri iskeä tähän suuret myrkkyhampaansa kun Don loikkasi väliin. Don nosti sauvan ilmaan ja huusi ilmoille loitsun. Samassa sauvan päästä lensi salama joka iski hämähäkkiin. Hämähäkki kirkui ja sihisi kunnes se romahti lattialle kärähtäneenä. Raph riensi hämähäkin luo ja iroitti kiven se otsasta. Sitten hän käänsi katseensa veljiinsä ja Karaihin.
- Kivi on tässä. Eiköhän aleta mennä. Missä Leo muuten on? Raph kysyi.
- Leo on Footin vankina, Don selitti.
Nelikko juoksi ulos luolasta ja lähti kiipeämään ylös. Heidän oli pelastettava Leo.
Samaan aikaan Leo nosti katseensa kun kun vankiluolan oviverho avautui. Mandy seisoi oviaukossa julmasti hymyillen.
- Aamu, Mandy sanoi
Komentoikaa pliis  

JUOSKAA NOPEE TAI MUUTEN LEO SAMMUTTAA VALOT!!!! Hyvä tarina, jatka :3 (en kyllä näkis syytä, mikset jatkais

Kiva et tykkäät . Jatkuu
Pojat ja karai juoksivat käytävässä kun äkkiä alkoi kuulua rummutusta. Karai pysähtyi kauhistuneen näköisenä. Hän katsoi Donia.
- Mitä kello on? Karai kysyi.
- Noin varttia yli seitsemän, Don sanoi.
- Uhrirummut. Vauhtia, Karai henkäisi ja jatkoi juoksuaan pojat kannoillan.
Mandy seisoi alttarilla.
- Tämä on se aamu. Tuokaa vanki ulos, hän sanoi.
Pari Foot sotilasta tuli vankiluolasta ulos Leo mukanaan. Leon kädet oli sidottu selän taakse
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Pojat ja karai juoksivat käytävässä kun äkkiä alkoi kuulua rummutusta. Karai pysähtyi kauhistuneen näköisenä. Hän katsoi Donia.
- Mitä kello on? Karai kysyi.
- Noin varttia yli seitsemän, Don sanoi.
- Uhrirummut. Vauhtia, Karai henkäisi ja jatkoi juoksuaan pojat kannoillan.
Mandy seisoi alttarilla.
- Tämä on se aamu. Tuokaa vanki ulos, hän sanoi.
Pari Foot sotilasta tuli vankiluolasta ulos Leo mukanaan. Leon kädet oli sidottu selän taakse
Kommentoikaa pliis

söpö pieni kirjotus :3 mutta pienessä voi olla paljon asiaa, jatka

Kiva et tykkäät . Jatkuu
Foot sotilaat painoivat Leon kivipaatta vasten niin että hänen kaulansa oli alttarin kourun kohdalla. Mandy käveli Leon luokse ja nosti hänen leukaansa kylmästi hymyillen. Sitten hän otti erään foot sotilaan ojentaman veitsen ja nosti sen Leon yläpuolelle.
- Vihollinen on vertasi vuodattanut. Vihollisen veri sinut herättäköön, Mandy lausui ja aikoi juuri iskeä veitsen hänen selkäänsä kun se lensi hänen kädestään hopeatähden saattelemana. Mandy käänsi raivokkaan katseensa luolan toiselle puolelle ja näki Karain, Donin, Raphin ja Miken.
- Tappaakaa heidät! Mandy huusi joukoille jotka säntäsivät kohti Karaita ja poikia.
Leo onnistui hälinän turvin kamppaamaan häntä pitelevät Foot sotilaat ja yritti livahtaa paikalta mutta Mandy painoi hänet kivipaatta vasten.
- Sinä olet kuollut, hän sihisi
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Foot sotilaat painoivat Leon kivipaatta vasten niin että hänen kaulansa oli alttarin kourun kohdalla. Mandy käveli Leon luokse ja nosti hänen leukaansa kylmästi hymyillen. Sitten hän otti erään foot sotilaan ojentaman veitsen ja nosti sen Leon yläpuolelle.
- Vihollinen on vertasi vuodattanut. Vihollisen veri sinut herättäköön, Mandy lausui ja aikoi juuri iskeä veitsen hänen selkäänsä kun se lensi hänen kädestään hopeatähden saattelemana. Mandy käänsi raivokkaan katseensa luolan toiselle puolelle ja näki Karain, Donin, Raphin ja Miken.
- Tappaakaa heidät! Mandy huusi joukoille jotka säntäsivät kohti Karaita ja poikia.
Leo onnistui hälinän turvin kamppaamaan häntä pitelevät Foot sotilaat ja yritti livahtaa paikalta mutta Mandy painoi hänet kivipaatta vasten.
- Sinä olet kuollut, hän sihisi
Kommentoikaa pliis

ouh shit... Jatka

Kiva et tykkäät . Jatkuu
Juuri kun Mandy aikoi iskeä Karai syöksyi väliin miekan kanssa.
- Jos tapat hänet saat tappaa minut myös, hän sanoi.
Mandy hymyili viileästi.
- Sopii minulle sisko, hän hymähti ja veti esiin veitsensä.
Loikatessaan taaksepäin Mandyn iskun tieltä hän leikkasi Leon köydet. Leo nousi ylös ja veti oman miekkansa. Sitten hän hymyili Karaille. Kaksikko syöksyi kohti Mandyä.
Kommentoikaa pliis

Ninjatar kirjoitti:Kiva et tykkäät . Jatkuu
Juuri kun Mandy aikoi iskeä Karai syöksyi väliin miekan kanssa.
- Jos tapat hänet saat tappaa minut myös, hän sanoi.
Mandy hymyili viileästi.
- Sopii minulle sisko, hän hymähti ja veti esiin veitsensä.
Loikatessaan taaksepäin Mandyn iskun tieltä hän leikkasi Leon köydet. Leo nousi ylös ja veti oman miekkansa. Sitten hän hymyili Karaille. Kaksikko syöksyi kohti Mandyä.
Kommentoikaa pliis

no huh huh... Sanon minä onneks pääs vapaaks :3

Kiva et tykkäät . Jatkuu
Karai ja Leo taistelivat Mandya vastaan alttarilla. Mandy oli kuitenkin nopea ja onnistui väistämään lähes joka ikisen miekan iskun ja torjumaan jokaisen joka oli osua. Leo huomasi ettei taistelusta olisi mitään hyötyä. Hän käänsi katseensa Doniin joka taisteli yhden Foot-sotilaan kanssa.
- Don! Kreikkalainen tuli! hän huusi.
Don katsoi veljeään ensin ällistyneenä mutta tajusi sitten mitä hän tarkoitti. Don nyökkäsi, nosti sauvansa kohti kattoa ja huusi jotain latinaksi.
Sauvan päästä lähti vihreä salama ja se osui kattoon. Samassa luola alkoi täristä ja katosta alkoi putoilla järkäleitä. Leo tarttui Karaita kädestä ja veti hänet mukaansa. Pojat ja Karai ehtivät ulos luolasta juuri kun se sortui. Leo huohotti hetken polvillaan lattialla mutta nosti sitten katseensa Karaihin joka ojensi hänelle kätensä. Hän tarttui käteen ja nousi ylös. He katsoivat hetken toisiaan ja sitten syleilivät toisiaan. Don, Raph ja Mike katselivat sivusta rakastavaisia. Lopulta Don avasi suunsa.
- Me saatiin se kivi. Eiköhän lähdetä viemään tää Bishopille ja pelasteta Splinter, hän sanoi.
Leo nyökkäsi. Donin, Raphin ja Miken lähtiessä jo liikkeelle Leo kääntyi Karain puoleen.
- Tule kanssani, Leo sanoi.
- Mitä? Karai henkäisi.
- Liity meihin. Jätä Foot. Jos jäät tänne Mandy voi yrittää tapaa sinut uudestaan, Leo sanoi.
Karai mietti jonkin aikaa, oli kahden vaiheilla ja lopulta myöntyi. Hän otti Leoa kädestä ja käveli tämän kanssa ulos vuoresta.
Kommentoikaa pliis