Turtles tarinoita

Purplecat702 kirjoitti: Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

Mä nauroin ihan hulluna sille Ihmemies nimelle xD Mut sen omistajat varmaanki anto sen nimen sille, eikä sitä siitä enää muutettu kun se liitty klaaniin Hyvä kaksosanen nimi  

SitruunaNinja kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti: Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

Mä nauroin ihan hulluna sille Ihmemies nimelle xD Mut sen omistajat varmaanki anto sen nimen sille, eikä sitä siitä enää muutettu kun se liitty klaaniin Hyvä kaksosanen nimi  

olen lukenut jostain, että hän on katsonut sitä Ihmemies MacGyveria. Ehkä sen takia hän sai sen nimen.

ja toiseksi, luetko sinäkin soturikissoja?

TMNTfani! kirjoitti:

SitruunaNinja kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti: Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

Mä nauroin ihan hulluna sille Ihmemies nimelle xD Mut sen omistajat varmaanki anto sen nimen sille, eikä sitä siitä enää muutettu kun se liitty klaaniin Hyvä kaksosanen nimi  

olen lukenut jostain, että hän on katsonut sitä Ihmemies MacGyveria. Ehkä sen takia hän sai sen nimen.

ja toiseksi, luetko sinäkin soturikissoja?

Mistä sä noin oot lukenu Jostain Soturikissat wikistä vai?

Purplecat702 kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:

SitruunaNinja kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti: Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

Mä nauroin ihan hulluna sille Ihmemies nimelle xD Mut sen omistajat varmaanki anto sen nimen sille, eikä sitä siitä enää muutettu kun se liitty klaaniin Hyvä kaksosanen nimi  

olen lukenut jostain, että hän on katsonut sitä Ihmemies MacGyveria. Ehkä sen takia hän sai sen nimen.

ja toiseksi, luetko sinäkin soturikissoja?

Mistä sä noin oot lukenu Jostain Soturikissat wikistä vai?

No Joo. Haittaaks Se?

TMNTfani! kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:

SitruunaNinja kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti: Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

Mä nauroin ihan hulluna sille Ihmemies nimelle xD Mut sen omistajat varmaanki anto sen nimen sille, eikä sitä siitä enää muutettu kun se liitty klaaniin Hyvä kaksosanen nimi  

olen lukenut jostain, että hän on katsonut sitä Ihmemies MacGyveria. Ehkä sen takia hän sai sen nimen.

ja toiseksi, luetko sinäkin soturikissoja?

Mistä sä noin oot lukenu Jostain Soturikissat wikistä vai?

No Joo. Haittaaks Se?

Ei haittaa ku olin vaa eka sillee "Missä noin lukee" ja sit tajusin et jossain wikis tietty

Purplecat702 kirjoitti:"Pitäisikö meidän herättää heidät?" pimeydestä kuului hiljainen naukaisu.
"Ei, idiootti! Olemme heidän reviirillään!" toinen ääni sanoi.
"No anteeksi vain..." ensimmäinen ääni puuskahti. Don avasi silmänsä. Kuulinko minä, että täällä olisi ollut jokin tunkeilija...? Don mietti ja vilkaisi ympärilleen. Kaksi kissaa muurilla hyppäsivät äkkiä alas ja katosivat varjoihin.
"Hienoa, typerys! Herätit sen!" ääni sähähti.
"Itse hänet herätit huutamalla!" vastasi toinen kissa. Don nousi ylös ja hiipi Mikeyn luokse.
"Mikey..?" tämä sihahti ja tönäisi veljensä hereille.
"Mitä....." Mikey mumisi ja käänsi ärtyneesti kylkeään.
"Minä kuulin että täällä olisi ollut joku" Don sanoi ja pakotti Mikeyn ylös. Mikey haisteli ilmaa hetken.
"Täällä kyllä tuntuu vieraan kissan haju" hän sanoi ja lähti hiipimään roskisten taakse. Don seurasi häntä varuillaan.
"No niin! Nyt he löytävät meidät!" ärähti toinen kissoista. Hän painautui seinää vasten. Mikey vilkaisi Donia.
"Hah! Mitä typeryksiä. Metelöivät niin, että löytäisimme heidät unessakin" hän naurahti. Don ja Mikey estivät tunkeilijoita pakotien.
"Tulkaa esiin! Olette meidän reviirillä" Mikey sähähti. Pimeydestä asteli kaksi kissaa. Toinen kissa oli kerman värinen naaras, jolla oli valkoiset taka- ja etujalat, ja jonka selässä oli tummanruskeita raitoja. Toinen oli tummanharmaa kolli, jolla oli valkoiset korvat ja hännänpää. Naaras paljasti kyntensä, varmuuden varalta.
"Miksi olette reviirillämme?" Mikey tivasi.

Leo ravisti päätään selvittääkseen ajatukset. Hän nousi huterasti pystyyn. Raph oli jo tappelemassa kissoja vastaan.
"Älä tapa niitä kuitenkaan!" Leo huudahti ja loikkasi auttamaan veljeään.
"En en" Raph murahti. Leo kaatoi tummanruskean kissan maahan ja viilsi terävillä kynsillään kissan kasvoja. Kissa jäi makaamaan maahan pyyhkien verta naamaltaan. Leo hyppäsi seuraavan kissan kimppuun. Sysimusta kissa, Silppuri, ärjäisi:
"Ettekö saa kahta kujakissaa hengiltä!?" Silppuri loikkasi alas pahvilaatikkokasan päältä, ja siirsi sivuun tajuttomia sotureitaan. Leo pörhisti turkkinsa.
"Raph! Häivytään jo!" hän naukaisi ja vilkaisi Raphia, joka yritti saada kimpustaan vaaleanruskeaa vahvannäköistä kissaa. Kissan kaulassa oli arpi. Leo oli juuri hyppäämässä auttamaan Raphia, kun Silppuri yllätti hänet takaa ja painoi tämän maahan. Leo yritti rimpuilla pakoon.
"Kadutte vielä että eksyitte reviirilleni" Silppuri sihisi virnistäen. Hän paljasti pitkät kyntensä. Vaaleanruskea kissa tarttui Raphin takajalasta ja heilautti tämän maahan. Raph yritti nousta, mutta kissa painoi tämän kuonon roskien sekaan.


Tuollaista taas Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

April ja casey olenko oikeassa  ?

Ninjatar kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti:"Pitäisikö meidän herättää heidät?" pimeydestä kuului hiljainen naukaisu.
"Ei, idiootti! Olemme heidän reviirillään!" toinen ääni sanoi.
"No anteeksi vain..." ensimmäinen ääni puuskahti. Don avasi silmänsä. Kuulinko minä, että täällä olisi ollut jokin tunkeilija...? Don mietti ja vilkaisi ympärilleen. Kaksi kissaa muurilla hyppäsivät äkkiä alas ja katosivat varjoihin.
"Hienoa, typerys! Herätit sen!" ääni sähähti.
"Itse hänet herätit huutamalla!" vastasi toinen kissa. Don nousi ylös ja hiipi Mikeyn luokse.
"Mikey..?" tämä sihahti ja tönäisi veljensä hereille.
"Mitä....." Mikey mumisi ja käänsi ärtyneesti kylkeään.
"Minä kuulin että täällä olisi ollut joku" Don sanoi ja pakotti Mikeyn ylös. Mikey haisteli ilmaa hetken.
"Täällä kyllä tuntuu vieraan kissan haju" hän sanoi ja lähti hiipimään roskisten taakse. Don seurasi häntä varuillaan.
"No niin! Nyt he löytävät meidät!" ärähti toinen kissoista. Hän painautui seinää vasten. Mikey vilkaisi Donia.
"Hah! Mitä typeryksiä. Metelöivät niin, että löytäisimme heidät unessakin" hän naurahti. Don ja Mikey estivät tunkeilijoita pakotien.
"Tulkaa esiin! Olette meidän reviirillä" Mikey sähähti. Pimeydestä asteli kaksi kissaa. Toinen kissa oli kerman värinen naaras, jolla oli valkoiset taka- ja etujalat, ja jonka selässä oli tummanruskeita raitoja. Toinen oli tummanharmaa kolli, jolla oli valkoiset korvat ja hännänpää. Naaras paljasti kyntensä, varmuuden varalta.
"Miksi olette reviirillämme?" Mikey tivasi.

Leo ravisti päätään selvittääkseen ajatukset. Hän nousi huterasti pystyyn. Raph oli jo tappelemassa kissoja vastaan.
"Älä tapa niitä kuitenkaan!" Leo huudahti ja loikkasi auttamaan veljeään.
"En en" Raph murahti. Leo kaatoi tummanruskean kissan maahan ja viilsi terävillä kynsillään kissan kasvoja. Kissa jäi makaamaan maahan pyyhkien verta naamaltaan. Leo hyppäsi seuraavan kissan kimppuun. Sysimusta kissa, Silppuri, ärjäisi:
"Ettekö saa kahta kujakissaa hengiltä!?" Silppuri loikkasi alas pahvilaatikkokasan päältä, ja siirsi sivuun tajuttomia sotureitaan. Leo pörhisti turkkinsa.
"Raph! Häivytään jo!" hän naukaisi ja vilkaisi Raphia, joka yritti saada kimpustaan vaaleanruskeaa vahvannäköistä kissaa. Kissan kaulassa oli arpi. Leo oli juuri hyppäämässä auttamaan Raphia, kun Silppuri yllätti hänet takaa ja painoi tämän maahan. Leo yritti rimpuilla pakoon.
"Kadutte vielä että eksyitte reviirilleni" Silppuri sihisi virnistäen. Hän paljasti pitkät kyntensä. Vaaleanruskea kissa tarttui Raphin takajalasta ja heilautti tämän maahan. Raph yritti nousta, mutta kissa painoi tämän kuonon roskien sekaan.


Tuollaista taas Oon puolivälissä "Taivasklaanin kohtalo" erikoisseikkailua (Koska luin taas aamuyöllä XD) Ja Teräkynsi on ärsyttävän oloinen >n< Ja miks ihmees sen yhen päivytsoturin nimi on "Ihmemies" XDDD

April ja casey olenko oikeassa  ?

Kyllä

Kotka avasi siipensä ja päästi korvia huumaavan kiljaisun. Se räpytteli siipiään päästäkseen pakoon. Raph hyppäsi kotkan alle, tarttui tämän jalasta ja veti takaisin maanpinnalle. Kotka jysähti maahan selälleen. Raph painoi kotkaa maata vasten.

kotka alkoi hädissään raapimaan kynsillään Raphin mahaa. Hän hyppäsi pois kotkan päältä. " Senkin piru." kotka yritti uudelleen paeta, mutta ei päässyt lentoon. Sen toinen siipi oli poikki. Raph käveli hitaasti kohti kotkaa. Se oli tehnyt muutaman ammottavan haavan hänen mahaansa. Raph hyökkäsi kotkan kimppuun. Hän tarttui sen kaulasta ja heitti toiselle puolelle aukiota. "Pelisi on pelattu, sinä murhaaja."

Sitten taivaalta kuului kova kiljaisu. Tummalla yötaivaalla näkyi liikettä. Raph yritti saada selville, mikä Se oli. Aukiolle laskeutui jokin juuri loukkaantuneen kotkan eteen. Se oli toinen kotka. Pian sen jälkeen taivaalta laskeutui toinen suuri kotka Raphin taakse. Raph tunnisti takanaan seisovan kotkan. " Se olit sinä!" Hän siirsi katseensa loukkaantuneeseen kotkaan. "Tuo oli väärä lintu." Kotka oli selvästi pienempi kuin kaksi muuta. Nuo ovat sen vanhemmat. Kotkat päästivät kovan kiljaisun. "Hyvä on, ehkä tämä ei ollutkaan kovin hyvä idea!" Hänen takanaan seisova kotka nousi siivilleen ja lensi korkeuksiin. Se teki äkkikäännöksen ja tuli Raphia päin kynnet ojossa. Raph ehti väistää juuri ajoissa. "Hyvä yritys, mutta sama liike ei onnistu minuun toista kertaa!"

toinen kotka syöksyi häntä kohti ja upotti kyntensä rupeutuneisiin haavoihin. Kotka nousi äkkiä ylös turvaan. Raph jäi makaamaan maahan. Hänen haavansa aukesivat. Raph nousi ylös. Hän päästi yläilmoihin kovan karjaisun. " Te pirun kotkat! Revin teiltä jokaiselta raajat irti!" Raph huomasi maassa makaavan yhä loukkaantunut kotka. Hän hyökkäsi sen kimppuun. Raph tarttui sen kaulasta ja ravisteli sitä. "Kuole sinä halvatun piru!"

Pian ruumis tuntui kylmältä. Kotkan elämä oli päättynyt. Raph laski sen maahan. "Tulkaa tänne te pelkurit! En pelkää teitä!" Raph tiesi, että jos hän tappaisi kotkien poikasen, ne tulisivat hänen luokse. Pian taivaalta laskeutui kaksi vihaista kotkaa. Ne seisoivat parin metrin päässä hänestä. Raph ei aikonut perääntyä. Hän päätti saattaa tehtävänsä loppuun asti. Pian viholliset hyökkäsivät toistensa kimppuun.

Samaan aikaan muualla:

Casey heräsi outoon meluun. Hän katsoi luolan kattoon. Lepakot alkoivat kerääntyä luolan kattoon. Casey nousi pystyyn ja venytteli jokaista jalkaansa yksitellen. Casey katsoi ympärilleen. Kaikki oli normaalia paitsi yksi asia. Raph oli kadonnut.

Casey tutki hänen makuupaikkansa. Se oli kylmä. Mihin hän on voinut kadota? Hän haistoi maata lähellä makuupaikkaa. Hajujälki johtaa uloskäynnille. Sitten hän hätääntyi. "Eikai hän vaan ole lähtenyt kostamaan niille kotkille?!" Hän juoksi uloskäyntiä kohti. Casey ryömi ahtaassa tunnelissa eteenpäin. Hän juoksi pois luolasta ja haistoi maata uudelleen. Casey seurasi Raphin jättämiä hajujälkiä. "Miten tässä nyt näin voi käydä?"

Aukoin lähellä hän haistoi kumman hajun. Verta.. PALJON verta. Hän saapui aukiolle. Aukoi oli täynnä sulkia ja tutun näköistä karvaa. Verta oli ympäri aukiota. Sen reunalla makasi kuollut lintu. Caseyltä nousi karvat pystyyn.Ihan kuin täällä olisi murhattu joku.Casey käveli aukion toista laitaa kohti. Pitkään ruohoon oli jäänyt selvät jäljet. Casey jähmettyi haistaessaan kuoleman halun. Ei tätä taas! En halua kokea sitä uudelleen!

Casey juoksi pois aukiolta. Hän halusi olla siitä niin kaukana kuin vain mahdollista. Sitten hän teki äkkipysähdyksen kuullessaan puhetta."Sinä pelkuri. Aiotko jättää ystäväsi kuolemaan?" Casey katsoi eteenpäin. Hän näki haamumaisen olion. Sen ääni oli tuttu. Turkki oli tuttu. Myös haju. Casey sanoi: "Etkai vain ole..." haamu sanoi: "Kyllä vain veliseni. Mukavaa nähdä sinua jälleen."

Casey päästi iloisen vingahduksen. "Et voi uskoakkaan, kuinka ikävä minulla on ollut!" Aka sanoi vakavasti: "Jätetään perheasiat myöhemmäksi. Sinun on palattava auttamaan ystävääsi." Casey sanoi: "En voi palata sinne! Menneisyyden arvet ovat liian syvät!" Aka sanoi: "Hän ei ole kuollut vielä, mutta kuolee, jos sinä et auta häntä."

Se ois nyt tässä. (kirjotin puhelimella)
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.

TMNTfani! kirjoitti:Kotka avasi siipensä ja päästi korvia huumaavan kiljaisun. Se räpytteli siipiään päästäkseen pakoon. Raph hyppäsi kotkan alle, tarttui tämän jalasta ja veti takaisin maanpinnalle. Kotka jysähti maahan selälleen. Raph painoi kotkaa maata vasten.

kotka alkoi hädissään raapimaan kynsillään Raphin mahaa. Hän hyppäsi pois kotkan päältä. " Senkin piru." kotka yritti uudelleen paeta, mutta ei päässyt lentoon. Sen toinen siipi oli poikki. Raph käveli hitaasti kohti kotkaa. Se oli tehnyt muutaman ammottavan haavan hänen mahaansa. Raph hyökkäsi kotkan kimppuun. Hän tarttui sen kaulasta ja heitti toiselle puolelle aukiota. "Pelisi on pelattu, sinä murhaaja."

Sitten taivaalta kuului kova kiljaisu. Tummalla yötaivaalla näkyi liikettä. Raph yritti saada selville, mikä Se oli. Aukiolle laskeutui jokin juuri loukkaantuneen kotkan eteen. Se oli toinen kotka. Pian sen jälkeen taivaalta laskeutui toinen suuri kotka Raphin taakse. Raph tunnisti takanaan seisovan kotkan. " Se olit sinä!" Hän siirsi katseensa loukkaantuneeseen kotkaan. "Tuo oli väärä lintu." Kotka oli selvästi pienempi kuin kaksi muuta. Nuo ovat sen vanhemmat. Kotkat päästivät kovan kiljaisun. "Hyvä on, ehkä tämä ei ollutkaan kovin hyvä idea!" Hänen takanaan seisova kotka nousi siivilleen ja lensi korkeuksiin. Se teki äkkikäännöksen ja tuli Raphia päin kynnet ojossa. Raph ehti väistää juuri ajoissa. "Hyvä yritys, mutta sama liike ei onnistu minuun toista kertaa!"

toinen kotka syöksyi häntä kohti ja upotti kyntensä rupeutuneisiin haavoihin. Kotka nousi äkkiä ylös turvaan. Raph jäi makaamaan maahan. Hänen haavansa aukesivat. Raph nousi ylös. Hän päästi yläilmoihin kovan karjaisun. " Te pirun kotkat! Revin teiltä jokaiselta raajat irti!" Raph huomasi maassa makaavan yhä loukkaantunut kotka. Hän hyökkäsi sen kimppuun. Raph tarttui sen kaulasta ja ravisteli sitä. "Kuole sinä halvatun piru!"

Pian ruumis tuntui kylmältä. Kotkan elämä oli päättynyt. Raph laski sen maahan. "Tulkaa tänne te pelkurit! En pelkää teitä!" Raph tiesi, että jos hän tappaisi kotkien poikasen, ne tulisivat hänen luokse. Pian taivaalta laskeutui kaksi vihaista kotkaa. Ne seisoivat parin metrin päässä hänestä. Raph ei aikonut perääntyä. Hän päätti saattaa tehtävänsä loppuun asti.  Pian viholliset hyökkäsivät toistensa kimppuun.

Samaan aikaan muualla:

Casey heräsi outoon meluun. Hän katsoi luolan kattoon. Lepakot alkoivat kerääntyä luolan kattoon. Casey nousi pystyyn ja venytteli jokaista jalkaansa yksitellen. Casey katsoi ympärilleen. Kaikki oli normaalia paitsi yksi asia. Raph oli kadonnut.

Casey tutki hänen makuupaikkansa. Se oli kylmä. Mihin hän on voinut kadota? Hän haistoi maata lähellä makuupaikkaa. Hajujälki johtaa uloskäynnille. Sitten hän hätääntyi. "Eikai hän vaan ole lähtenyt kostamaan niille kotkille?!" Hän juoksi uloskäyntiä kohti. Casey ryömi ahtaassa tunnelissa eteenpäin. Hän juoksi pois luolasta ja haistoi maata uudelleen. Casey seurasi Raphin jättämiä hajujälkiä. "Miten tässä nyt näin voi käydä?"

Aukoin lähellä hän haistoi kumman hajun. Verta.. PALJON verta. Hän saapui aukiolle. Aukoi oli täynnä sulkia ja tutun näköistä karvaa. Verta oli ympäri aukiota. Sen reunalla makasi kuollut lintu. Caseyltä nousi karvat pystyyn.Ihan kuin täällä olisi murhattu joku.Casey käveli aukion toista laitaa kohti. Pitkään ruohoon oli jäänyt selvät jäljet. Casey jähmettyi haistaessaan kuoleman halun. Ei tätä taas! En halua kokea sitä uudelleen!

Casey juoksi pois aukiolta. Hän halusi olla siitä niin kaukana kuin vain mahdollista. Sitten hän teki äkkipysähdyksen kuullessaan puhetta."Sinä pelkuri. Aiotko jättää ystäväsi kuolemaan?" Casey katsoi eteenpäin. Hän näki haamumaisen olion. Sen ääni oli tuttu. Turkki oli tuttu. Myös haju. Casey sanoi: "Etkai vain ole..." haamu sanoi: "Kyllä vain veliseni. Mukavaa nähdä sinua jälleen."

Casey päästi iloisen vingahduksen. "Et voi uskoakkaan, kuinka ikävä minulla on ollut!" Aka sanoi vakavasti: "Jätetään perheasiat myöhemmäksi. Sinun on palattava auttamaan ystävääsi." Casey sanoi: "En voi palata sinne! Menneisyyden arvet ovat liian syvät!" Aka sanoi: "Hän ei ole kuollut vielä, mutta kuolee, jos sinä et auta häntä."

Se ois nyt tässä. (kirjotin puhelimella)
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.

Wyääh ku oot nii hyvä kirjottaa tarinoita >u< Pian jatkoo :3

Purplecat702 kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:Kotka avasi siipensä ja päästi korvia huumaavan kiljaisun. Se räpytteli siipiään päästäkseen pakoon. Raph hyppäsi kotkan alle, tarttui tämän jalasta ja veti takaisin maanpinnalle. Kotka jysähti maahan selälleen. Raph painoi kotkaa maata vasten.

kotka alkoi hädissään raapimaan kynsillään Raphin mahaa. Hän hyppäsi pois kotkan päältä. " Senkin piru." kotka yritti uudelleen paeta, mutta ei päässyt lentoon. Sen toinen siipi oli poikki. Raph käveli hitaasti kohti kotkaa. Se oli tehnyt muutaman ammottavan haavan hänen mahaansa. Raph hyökkäsi kotkan kimppuun. Hän tarttui sen kaulasta ja heitti toiselle puolelle aukiota. "Pelisi on pelattu, sinä murhaaja."

Sitten taivaalta kuului kova kiljaisu. Tummalla yötaivaalla näkyi liikettä. Raph yritti saada selville, mikä Se oli. Aukiolle laskeutui jokin juuri loukkaantuneen kotkan eteen. Se oli toinen kotka. Pian sen jälkeen taivaalta laskeutui toinen suuri kotka Raphin taakse. Raph tunnisti takanaan seisovan kotkan. " Se olit sinä!" Hän siirsi katseensa loukkaantuneeseen kotkaan. "Tuo oli väärä lintu." Kotka oli selvästi pienempi kuin kaksi muuta. Nuo ovat sen vanhemmat. Kotkat päästivät kovan kiljaisun. "Hyvä on, ehkä tämä ei ollutkaan kovin hyvä idea!" Hänen takanaan seisova kotka nousi siivilleen ja lensi korkeuksiin. Se teki äkkikäännöksen ja tuli Raphia päin kynnet ojossa. Raph ehti väistää juuri ajoissa. "Hyvä yritys, mutta sama liike ei onnistu minuun toista kertaa!"

toinen kotka syöksyi häntä kohti ja upotti kyntensä rupeutuneisiin haavoihin. Kotka nousi äkkiä ylös turvaan. Raph jäi makaamaan maahan. Hänen haavansa aukesivat. Raph nousi ylös. Hän päästi yläilmoihin kovan karjaisun. " Te pirun kotkat! Revin teiltä jokaiselta raajat irti!" Raph huomasi maassa makaavan yhä loukkaantunut kotka. Hän hyökkäsi sen kimppuun. Raph tarttui sen kaulasta ja ravisteli sitä. "Kuole sinä halvatun piru!"

Pian ruumis tuntui kylmältä. Kotkan elämä oli päättynyt. Raph laski sen maahan. "Tulkaa tänne te pelkurit! En pelkää teitä!" Raph tiesi, että jos hän tappaisi kotkien poikasen, ne tulisivat hänen luokse. Pian taivaalta laskeutui kaksi vihaista kotkaa. Ne seisoivat parin metrin päässä hänestä. Raph ei aikonut perääntyä. Hän päätti saattaa tehtävänsä loppuun asti.  Pian viholliset hyökkäsivät toistensa kimppuun.

Samaan aikaan muualla:

Casey heräsi outoon meluun. Hän katsoi luolan kattoon. Lepakot alkoivat kerääntyä luolan kattoon. Casey nousi pystyyn ja venytteli jokaista jalkaansa yksitellen. Casey katsoi ympärilleen. Kaikki oli normaalia paitsi yksi asia. Raph oli kadonnut.

Casey tutki hänen makuupaikkansa. Se oli kylmä. Mihin hän on voinut kadota? Hän haistoi maata lähellä makuupaikkaa. Hajujälki johtaa uloskäynnille. Sitten hän hätääntyi. "Eikai hän vaan ole lähtenyt kostamaan niille kotkille?!" Hän juoksi uloskäyntiä kohti. Casey ryömi ahtaassa tunnelissa eteenpäin. Hän juoksi pois luolasta ja haistoi maata uudelleen. Casey seurasi Raphin jättämiä hajujälkiä. "Miten tässä nyt näin voi käydä?"

Aukoin lähellä hän haistoi kumman hajun. Verta.. PALJON verta. Hän saapui aukiolle. Aukoi oli täynnä sulkia ja tutun näköistä karvaa. Verta oli ympäri aukiota. Sen reunalla makasi kuollut lintu. Caseyltä nousi karvat pystyyn.Ihan kuin täällä olisi murhattu joku.Casey käveli aukion toista laitaa kohti. Pitkään ruohoon oli jäänyt selvät jäljet. Casey jähmettyi haistaessaan kuoleman halun. Ei tätä taas! En halua kokea sitä uudelleen!

Casey juoksi pois aukiolta. Hän halusi olla siitä niin kaukana kuin vain mahdollista. Sitten hän teki äkkipysähdyksen kuullessaan puhetta."Sinä pelkuri. Aiotko jättää ystäväsi kuolemaan?" Casey katsoi eteenpäin. Hän näki haamumaisen olion. Sen ääni oli tuttu. Turkki oli tuttu. Myös haju. Casey sanoi: "Etkai vain ole..." haamu sanoi: "Kyllä vain veliseni. Mukavaa nähdä sinua jälleen."

Casey päästi iloisen vingahduksen. "Et voi uskoakkaan, kuinka ikävä minulla on ollut!" Aka sanoi vakavasti: "Jätetään perheasiat myöhemmäksi. Sinun on palattava auttamaan ystävääsi." Casey sanoi: "En voi palata sinne! Menneisyyden arvet ovat liian syvät!" Aka sanoi: "Hän ei ole kuollut vielä, mutta kuolee, jos sinä et auta häntä."

Se ois nyt tässä. (kirjotin puhelimella)
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.

Wyääh ku oot nii hyvä kirjottaa tarinoita >u< Pian jatkoo :3

Tosi makeeta  

Kun tässä on nyt ainakin kaks tällaista vähän erilaista TMNT seikkailua joten mäkin ajattelin aloittaa samanlaisen omani  .
Leo: haltiasoturi, mustat hiukset, joukkueen johtaja, tyyni
Don: haltiasoturi, ruskeat hiukset, joukkueen aivot, hieman tietäjän lahjoja
Raph: haltiasoturi, punaiset hiukset, joukkueen lihakset, kuumakalle
Mike: haltiasoturi, oranssit hiukset, joukkueen pelle, nuorin
Splinter: tietäjävanhus, vaaleanharmaat hiukset ja parta, joukkueen mestari, poikien sensei

Neljä nuorta haltiasoturia käveli metsikössä ja keräsivät yrttejä. Nuorukaiset olivat veljeksiä ja heidät oli kouluttanut eräs vanha tietäjä.
- Oikeasti Leo. Selitä mulle vielä kerran. Miks me edes suostuttiin tähän? Raph kysyi ärtyneenä.
Hän oli hieman lihaksikkaampi punhiuksinen haltia jolla oli äärimmäisen lyhyt pinna.
- Jos me aiotaan auttaa Aprilin kylän asukkaita me tarvitaan ne yrtit. Vain niiden avulla Splinter voi tehdä sen lääkkeen, Leo selitti.
- Joo kyl me se käsitetään mut tää on tylsää, Mike valitti.
Juuri kun Leo aikoi tolkuttaa kaksikolle ystävyyden merkityksen Don keskeytti hänet huudahtamalla:
- Hei katsokaa!
Läheisen laakson pohjalla nuoren haltiatytön oli saartanut joukko varjomaisia olentoja.
- Varjoja, Leo henkäisi.
- Miksi ne uhkailee tota tyttöä? Mike ihemtteli.
- Jeah aika outoa. Varjot ei yleensä jahtaa elollisia, Don totesi.
- Mitä väliä. Hoidetaan ne, Raph huudahti ja loikkasi alas.
Muut tulivat perässä. Puuta vasten perääntynyt haltianeito katsoi kauhuistuneen näköisenä varjoja jotka lähestyivät. Niiden punaiset silmät tuntuivat jäädyttävän.
- Ssssssssssssinä tulet mukaamme. Veljessssssssssssi haluaa ssssssssssssinut elävänä, yksi niistä sihisi.
- Ei. Älkää. Apua, tyttö sopersi.
Juuri silloin Leo, Don, Raph ja Mike ilmaantuivat paikalle. Varjot kääntyivät ympäri.
- Todisssssssssssstajia! yksi sähähti.
Varjot hyökkäsivät poikien kimppuun

Ninjatar kirjoitti:

Purplecat702 kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:Kotka avasi siipensä ja päästi korvia huumaavan kiljaisun. Se räpytteli siipiään päästäkseen pakoon. Raph hyppäsi kotkan alle, tarttui tämän jalasta ja veti takaisin maanpinnalle. Kotka jysähti maahan selälleen. Raph painoi kotkaa maata vasten.

kotka alkoi hädissään raapimaan kynsillään Raphin mahaa. Hän hyppäsi pois kotkan päältä. " Senkin piru." kotka yritti uudelleen paeta, mutta ei päässyt lentoon. Sen toinen siipi oli poikki. Raph käveli hitaasti kohti kotkaa. Se oli tehnyt muutaman ammottavan haavan hänen mahaansa. Raph hyökkäsi kotkan kimppuun. Hän tarttui sen kaulasta ja heitti toiselle puolelle aukiota. "Pelisi on pelattu, sinä murhaaja."

Sitten taivaalta kuului kova kiljaisu. Tummalla yötaivaalla näkyi liikettä. Raph yritti saada selville, mikä Se oli. Aukiolle laskeutui jokin juuri loukkaantuneen kotkan eteen. Se oli toinen kotka. Pian sen jälkeen taivaalta laskeutui toinen suuri kotka Raphin taakse. Raph tunnisti takanaan seisovan kotkan. " Se olit sinä!" Hän siirsi katseensa loukkaantuneeseen kotkaan. "Tuo oli väärä lintu." Kotka oli selvästi pienempi kuin kaksi muuta. Nuo ovat sen vanhemmat. Kotkat päästivät kovan kiljaisun. "Hyvä on, ehkä tämä ei ollutkaan kovin hyvä idea!" Hänen takanaan seisova kotka nousi siivilleen ja lensi korkeuksiin. Se teki äkkikäännöksen ja tuli Raphia päin kynnet ojossa. Raph ehti väistää juuri ajoissa. "Hyvä yritys, mutta sama liike ei onnistu minuun toista kertaa!"

toinen kotka syöksyi häntä kohti ja upotti kyntensä rupeutuneisiin haavoihin. Kotka nousi äkkiä ylös turvaan. Raph jäi makaamaan maahan. Hänen haavansa aukesivat. Raph nousi ylös. Hän päästi yläilmoihin kovan karjaisun. " Te pirun kotkat! Revin teiltä jokaiselta raajat irti!" Raph huomasi maassa makaavan yhä loukkaantunut kotka. Hän hyökkäsi sen kimppuun. Raph tarttui sen kaulasta ja ravisteli sitä. "Kuole sinä halvatun piru!"

Pian ruumis tuntui kylmältä. Kotkan elämä oli päättynyt. Raph laski sen maahan. "Tulkaa tänne te pelkurit! En pelkää teitä!" Raph tiesi, että jos hän tappaisi kotkien poikasen, ne tulisivat hänen luokse. Pian taivaalta laskeutui kaksi vihaista kotkaa. Ne seisoivat parin metrin päässä hänestä. Raph ei aikonut perääntyä. Hän päätti saattaa tehtävänsä loppuun asti.  Pian viholliset hyökkäsivät toistensa kimppuun.

Samaan aikaan muualla:

Casey heräsi outoon meluun. Hän katsoi luolan kattoon. Lepakot alkoivat kerääntyä luolan kattoon. Casey nousi pystyyn ja venytteli jokaista jalkaansa yksitellen. Casey katsoi ympärilleen. Kaikki oli normaalia paitsi yksi asia. Raph oli kadonnut.

Casey tutki hänen makuupaikkansa. Se oli kylmä. Mihin hän on voinut kadota? Hän haistoi maata lähellä makuupaikkaa. Hajujälki johtaa uloskäynnille. Sitten hän hätääntyi. "Eikai hän vaan ole lähtenyt kostamaan niille kotkille?!" Hän juoksi uloskäyntiä kohti. Casey ryömi ahtaassa tunnelissa eteenpäin. Hän juoksi pois luolasta ja haistoi maata uudelleen. Casey seurasi Raphin jättämiä hajujälkiä. "Miten tässä nyt näin voi käydä?"

Aukoin lähellä hän haistoi kumman hajun. Verta.. PALJON verta. Hän saapui aukiolle. Aukoi oli täynnä sulkia ja tutun näköistä karvaa. Verta oli ympäri aukiota. Sen reunalla makasi kuollut lintu. Caseyltä nousi karvat pystyyn.Ihan kuin täällä olisi murhattu joku.Casey käveli aukion toista laitaa kohti. Pitkään ruohoon oli jäänyt selvät jäljet. Casey jähmettyi haistaessaan kuoleman halun. Ei tätä taas! En halua kokea sitä uudelleen!

Casey juoksi pois aukiolta. Hän halusi olla siitä niin kaukana kuin vain mahdollista. Sitten hän teki äkkipysähdyksen kuullessaan puhetta."Sinä pelkuri. Aiotko jättää ystäväsi kuolemaan?" Casey katsoi eteenpäin. Hän näki haamumaisen olion. Sen ääni oli tuttu. Turkki oli tuttu. Myös haju. Casey sanoi: "Etkai vain ole..." haamu sanoi: "Kyllä vain veliseni. Mukavaa nähdä sinua jälleen."

Casey päästi iloisen vingahduksen. "Et voi uskoakkaan, kuinka ikävä minulla on ollut!" Aka sanoi vakavasti: "Jätetään perheasiat myöhemmäksi. Sinun on palattava auttamaan ystävääsi." Casey sanoi: "En voi palata sinne! Menneisyyden arvet ovat liian syvät!" Aka sanoi: "Hän ei ole kuollut vielä, mutta kuolee, jos sinä et auta häntä."

Se ois nyt tässä. (kirjotin puhelimella)
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä.

Wyääh ku oot nii hyvä kirjottaa tarinoita >u< Pian jatkoo :3

Tosi makeeta  

Kiitos kummallekin.  saan intoa tähän kirjoittamiseen juuri teidän positiivisten kommenttien avulla. Jatkoa seuraa jo tänään. (Liikaa intoa:))

Ninjatar kirjoitti:Kun tässä on nyt ainakin kaks tällaista vähän erilaista TMNT seikkailua joten mäkin ajattelin aloittaa samanlaisen omani  .
Leo: haltiasoturi, mustat hiukset, joukkueen johtaja, tyyni
Don: haltiasoturi, ruskeat hiukset, joukkueen aivot, hieman tietäjän lahjoja
Raph: haltiasoturi, punaiset hiukset, joukkueen lihakset, kuumakalle
Mike: haltiasoturi, oranssit hiukset, joukkueen pelle, nuorin
Splinter: tietäjävanhus, vaaleanharmaat hiukset ja parta, joukkueen mestari, poikien sensei

Neljä nuorta haltiasoturia käveli metsikössä ja keräsivät yrttejä. Nuorukaiset olivat veljeksiä ja heidät oli kouluttanut eräs vanha tietäjä.
- Oikeasti Leo. Selitä mulle vielä kerran. Miks me edes suostuttiin tähän? Raph kysyi ärtyneenä.
Hän oli hieman lihaksikkaampi punhiuksinen haltia jolla oli äärimmäisen lyhyt pinna.
- Jos me aiotaan auttaa Aprilin kylän asukkaita me tarvitaan ne yrtit. Vain niiden avulla Splinter voi tehdä sen lääkkeen, Leo selitti.
- Joo kyl me se käsitetään mut tää on tylsää, Mike valitti.
Juuri kun Leo aikoi tolkuttaa kaksikolle ystävyyden merkityksen Don keskeytti hänet huudahtamalla:
- Hei katsokaa!
Läheisen laakson pohjalla nuoren haltiatytön oli saartanut joukko varjomaisia olentoja.
- Varjoja, Leo henkäisi.
- Miksi ne uhkailee tota tyttöä? Mike ihemtteli.
- Jeah aika outoa. Varjot ei yleensä jahtaa elollisia, Don totesi.
- Mitä väliä. Hoidetaan ne, Raph huudahti ja loikkasi alas.
Muut tulivat perässä. Puuta vasten perääntynyt haltianeito katsoi kauhuistuneen näköisenä varjoja jotka lähestyivät. Niiden punaiset silmät tuntuivat jäädyttävän.
- Ssssssssssssinä tulet mukaamme. Veljessssssssssssi haluaa ssssssssssssinut elävänä, yksi niistä sihisi.
- Ei. Älkää. Apua, tyttö sopersi.
Juuri silloin Leo, Don, Raph ja Mike ilmaantuivat paikalle. Varjot kääntyivät ympäri.
- Todisssssssssssstajia! yksi sähähti.
Varjot hyökkäsivät poikien kimppuun  

Aika erikoinen. Tulee mieleen Harry Potter, vaikka en sitä katsokkaan/luekaan. Mutta Joo lupaan lukea eteenpäin.   

"Isä, lopeta tämä hulluus!" Silppuri sanoi: "Ei askeltakaan eteenpäin, tai revin tämän rakin kurkun auki." Venus pysähtyi saartorekaan taakse. Silppuri sanoi: "Hyvä. Karai hoitele se." Koirien takaa hyppäsi mista susi. "Käskystä isä." Susi juoksi Venuksen eteen. "Pitkästä aikaa Venus. Valitettavasti joudun tappamaan sinut."

Leo sanoi heikolla äänellä: "Venus, pakene. Älä välitä minusta." Venus sanoi: "En. Tuota en voi toteuttaa!" Silppuri piti yhä kiinni Leon kurkusta. Hän on hädin tuskin tajuissaan. Hän kuitenkin jatkoi kamppailuaan. Jos hän luovuttaisi Silppuri voittaisi.

Joku koirista saartorenkaassa sanoi: "Mestari varo!" Silppuri irroitti otteensa ja katsoi ylös. Muutama metri hänen yläpuolellaan häntä päin syöksi koira. se upotti hampaansa Silppurin päänahkaan. Koira jäi roikkumaan hänen päähänsä. Silppuri sanoi: "Kirottu rakki!" Silppuri riuhtaisi päänsä sivulle ja sitten toiselle, kunnes purija irtosi.

Leo nosti päänsä ja sanoi: Tulit oikeaan aikaan." Koira sanoi: "Ai tulinko? Luulin jo tulevani myöhässä. Oletko kunnossa?" Leo sanoi: "Voin hyvin Don." Don kysyi: "Mitä sinun jalallesi on tapahtunut?" Leo sanoi: "Älä aloita taas."

Silppuri sanoi: "Sinä! Tapan sinut ensin!" Donin puraisu oli saanut Silppurin pään vuotamaan. Se teki hänestä vielä vihaisemman. Hän oli nyt vaarallisempi kuin koskaan aiemmin. Silppuri hyökkäsi Donin kimppuun. Hän väisti jokaisen hyökkäyksen nopeasti ja tarkasti.

Leo nousi seisomaan. Hän lähti kävelemään kohti riiteleviä siskoksia. Karai oli päässyt niskan päälle. Hän piteli Venusta tiukasti maassa. Leo meni varjoihin ja päätti yllättää Karain. Hän hiipi heidän taakseen. Sitten hän hyppäsi Karain päälle. Karain ote irtosi ja hän mätkähti maahan. Leo piteli häntä kiinni maassa. "Oletko kunnossa?" Leo kysyi. Venus nousi ja vastasi: "Kyllä olen. Kiitos." Karai huusi: "Päästä irti!" Leo nosti karain ja heitti sen läheiseen roskalavaan.  

Leo ja Venus kuulivat huudon. He katsoivat äänen suuntaan. Silppuri oli saanut otteen Donin niskasta. Silppuri sanoi: "Älä vielä huuda. Kärsimyksesi ovat vasta alkaneet." Don sanoi: "Hitto. Jos aiot tappaa niin tee se kerralla." Silppuri sanoi: "olet oikeassa. Voisin ihan hyvin murtaa niskasi. Mutta saat kuolla hitaasti. Älää edes kuvittele kunniallisesta kuolemasta. Siitä tulee olemaan häpeä koko suvullesi!"

"Niin ei käy Silppuri", Leo sanoi: "Koska minä aion pysäyttää sinut." Sillä hetkellä salama välähti taivaalla ja alkoi sataa. Veri heidän turkeissaan huuhtoutui osittain pois. Leo juoksi Silppuria kohti. Hän hyppäsi Silppuria päin kaikin voimin. Hän törmäsi Silppuria päin. Silppuri menetti tasapainonsa ja kaatui märkään maahan. Leo puri Silppurin kaulaan.

Silppuri nauroi. "Hölmö. Kokosi on minulle vain hyödyksi." Silppuri nousi jaloilleen ja tönäisi suurilla tassuillaan Leon irti. Don sekä Leo makasivat maassa. Silppuri seisoi metrin heidän edessään. Silppuri näytti heidän silmissään oikealta pirulta. "Nyt te...."

Kuului suuri pamaus. Sen jälkeen kuului kauhistuneitä ääniä. Rivisotilas makasi maassa kuolleena. Silppuri ja veljekset katsoivat äänen lähdettä. Leo haistoi jotain epämiellyttävää. "Haistatko tuon?" don sanoi: "Kyllä. Ruudin hajua. Tuo rivisotilas on ammuttu." Venus sanoi hätäisesti.: "Sittenhän meidän on päästävä pois täältä!"

Pian tuli toinen pamahdus. Jälleen yksi sotilas oli ammuttu kuoliaaksi. Leo näki jossain kaukaisuudessa aseenpiipun. 1..2..3..4.. Leo sanoi: "Meidän on häivyttävä täältä! Täällä on 5 aseistautunutta ihmistä ja kaikki tähtäävät meitä!" Silppuri sanoi: "Ei! Te ette lähde mihinkään!" Leo sanoi: "Senkin pahvi, etkö tajua miten vakavaa tämä on?! Aseet eivät ole leikin asia. Ne tappavat jopa mahtavan karhun! Ja sitä paitsi menetät tässä vain väkeä. ja mahdollisesti myös oman heikesi!"

Don sanoi: "Leo lopeta tuo. Ei se kuuntele järkipuhetta." Leo ei ollut kuulla, mitä Don sanoi. Aseiden laukaukset olivat liian kovia. Silppuri oli menettänyt jo puolet väestään. Leo perääntyi Donin ja Venuksen luo. Silppuri sanoi: "Tulkaa ryökäleet! Vetäydytään!" Silppuri johdatti loput väestään turvaan. "Odottakaa minua!" Karai kiipesi ulos roskikksesta. "En unohda tätä! Seuraavalla kerralla tulee noutaja!"

Leo sanoi: "Mennään mekin kuuseen täältä." Leo käveli pikavauhtia kohti kotia. Hän katsoi taakse varmistaen, että muut seurasivat häntä. Venus seurasi, mutta Don oli jäänyt seisomaan paikoilleen. Leo huusi hänelle: "Ala tulla sieltä jo! Olet tulilinjalla!" Don sanoi: "Joo joo. Ihmettelen vain, mihin ne hävisivät."

"Mitä?" Leo sanoi: "Eivätkö ne enää ole siellä?" Don sanoi: "En usko. Mutta kannattaa silti pitää kiirettä." Vesi esti Leoa haistamasta mitään. Mutta näkökykyä se ei ole vienyt. Leo tutkaili ympäristön tarkasti. Puskassa liikkui jokin. Sitten sen läpi tunkeutui jotakin. Se oli ase. Ja se oli tähdätty juuri Doniin. Leo huusi: "Don, varo!"

Sanoinhan laitavani sen tänne.  Ehkä jatkan sitten keskiyöllä, jos siltä tuntuu. :enkeli: 

TMNTfani! kirjoitti:"Isä, lopeta tämä hulluus!" Silppuri sanoi: "Ei askeltakaan eteenpäin, tai revin tämän rakin kurkun auki." Venus pysähtyi saartorekaan taakse. Silppuri sanoi: "Hyvä. Karai hoitele se." Koirien takaa hyppäsi mista susi. "Käskystä isä." Susi juoksi Venuksen eteen. "Pitkästä aikaa Venus. Valitettavasti joudun tappamaan sinut."

Leo sanoi heikolla äänellä: "Venus, pakene. Älä välitä minusta." Venus sanoi: "En. Tuota en voi toteuttaa!" Silppuri piti yhä kiinni Leon kurkusta. Hän on hädin tuskin tajuissaan. Hän kuitenkin jatkoi kamppailuaan. Jos hän luovuttaisi Silppuri voittaisi.

Joku koirista saartorenkaassa sanoi: "Mestari varo!" Silppuri irroitti otteensa ja katsoi ylös. Muutama metri hänen yläpuolellaan häntä päin syöksi koira. se upotti hampaansa Silppurin päänahkaan. Koira jäi roikkumaan hänen päähänsä. Silppuri sanoi: "Kirottu rakki!" Silppuri riuhtaisi päänsä sivulle ja sitten toiselle, kunnes purija irtosi.

Leo nosti päänsä ja sanoi: Tulit oikeaan aikaan." Koira sanoi: "Ai tulinko? Luulin jo tulevani myöhässä. Oletko kunnossa?" Leo sanoi: "Voin hyvin Don." Don kysyi: "Mitä sinun jalallesi on tapahtunut?" Leo sanoi: "Älä aloita taas."

Silppuri sanoi: "Sinä! Tapan sinut ensin!" Donin puraisu oli saanut Silppurin pään vuotamaan. Se teki hänestä vielä vihaisemman. Hän oli nyt vaarallisempi kuin koskaan aiemmin. Silppuri hyökkäsi Donin kimppuun. Hän väisti jokaisen hyökkäyksen nopeasti ja tarkasti.

Leo nousi seisomaan. Hän lähti kävelemään kohti riiteleviä siskoksia. Karai oli päässyt niskan päälle. Hän piteli Venusta tiukasti maassa. Leo meni varjoihin ja päätti yllättää Karain. Hän hiipi heidän taakseen. Sitten hän hyppäsi Karain päälle. Karain ote irtosi ja hän mätkähti maahan. Leo piteli häntä kiinni maassa. "Oletko kunnossa?" Leo kysyi. Venus nousi ja vastasi: "Kyllä olen. Kiitos." Karai huusi: "Päästä irti!" Leo nosti karain ja heitti sen läheiseen roskalavaan.  

Leo ja Venus kuulivat huudon. He katsoivat äänen suuntaan. Silppuri oli saanut otteen Donin niskasta. Silppuri sanoi: "Älä vielä huuda. Kärsimyksesi ovat vasta alkaneet." Don sanoi: "Hitto. Jos aiot tappaa niin tee se kerralla." Silppuri sanoi: "olet oikeassa. Voisin ihan hyvin murtaa niskasi. Mutta saat kuolla hitaasti. Älää edes kuvittele kunniallisesta kuolemasta. Siitä tulee olemaan häpeä koko suvullesi!"

"Niin ei käy Silppuri", Leo sanoi: "Koska minä aion pysäyttää sinut." Sillä hetkellä salama välähti taivaalla ja alkoi sataa. Veri heidän turkeissaan huuhtoutui osittain pois. Leo juoksi Silppuria kohti. Hän hyppäsi Silppuria päin kaikin voimin. Hän törmäsi Silppuria päin. Silppuri menetti tasapainonsa ja kaatui märkään maahan. Leo puri Silppurin kaulaan.

Silppuri nauroi. "Hölmö. Kokosi on minulle vain hyödyksi." Silppuri nousi jaloilleen ja tönäisi suurilla tassuillaan Leon irti. Don sekä Leo makasivat maassa.  Silppuri seisoi metrin heidän edessään. Silppuri näytti heidän silmissään oikealta pirulta. "Nyt te...."

Kuului suuri pamaus. Sen jälkeen kuului kauhistuneitä ääniä. Rivisotilas makasi maassa kuolleena. Silppuri ja veljekset katsoivat äänen lähdettä. Leo haistoi jotain epämiellyttävää. "Haistatko tuon?" don sanoi: "Kyllä. Ruudin hajua. Tuo rivisotilas on ammuttu." Venus sanoi hätäisesti.: "Sittenhän meidän on päästävä pois täältä!"

Pian tuli toinen pamahdus. Jälleen yksi sotilas oli ammuttu kuoliaaksi. Leo näki jossain kaukaisuudessa aseenpiipun. 1..2..3..4.. Leo sanoi: "Meidän on häivyttävä täältä! Täällä on 5 aseistautunutta ihmistä ja kaikki tähtäävät meitä!" Silppuri sanoi: "Ei! Te ette lähde mihinkään!" Leo sanoi: "Senkin pahvi, etkö tajua miten vakavaa tämä on?! Aseet eivät ole leikin asia. Ne tappavat jopa mahtavan karhun! Ja sitä paitsi menetät tässä vain väkeä. ja mahdollisesti myös oman heikesi!"

Don sanoi: "Leo lopeta tuo. Ei se kuuntele järkipuhetta." Leo ei ollut kuulla, mitä Don sanoi. Aseiden laukaukset olivat liian kovia. Silppuri oli menettänyt jo puolet väestään. Leo perääntyi Donin ja Venuksen luo. Silppuri sanoi: "Tulkaa ryökäleet! Vetäydytään!"  Silppuri johdatti loput väestään turvaan. "Odottakaa minua!" Karai kiipesi ulos roskikksesta. "En unohda tätä! Seuraavalla kerralla tulee noutaja!"

Leo sanoi: "Mennään mekin kuuseen täältä." Leo käveli pikavauhtia kohti kotia. Hän katsoi taakse varmistaen, että muut seurasivat häntä. Venus seurasi, mutta Don oli jäänyt seisomaan paikoilleen. Leo huusi hänelle: "Ala tulla sieltä jo! Olet tulilinjalla!" Don sanoi: "Joo joo. Ihmettelen vain, mihin ne hävisivät."

"Mitä?" Leo sanoi: "Eivätkö ne enää ole siellä?" Don sanoi: "En usko. Mutta kannattaa silti pitää kiirettä." Vesi esti Leoa haistamasta mitään. Mutta näkökykyä se ei ole vienyt. Leo tutkaili ympäristön tarkasti. Puskassa liikkui jokin. Sitten sen läpi tunkeutui jotakin. Se oli ase. Ja se oli tähdätty juuri Doniin. Leo huusi: "Don, varo!"

Sanoinhan laitavani sen tänne.  Ehkä jatkan sitten keskiyöllä, jos siltä tuntuu. :enkeli: 

Vau nyt meni jännäks  . Tota miten toi mun tarina vaikuttaa Potterilta?

Kiva että tykkäät  . Täältä pesee lisää
Tyttö seisoi ällistyneenä puuta vasten. Pojat taistelivat varjoja vastaan. Leolla oli miekka, Donilla sauva, Raphilla veitset ja Mikellä ketjulla varustettu piikkipallonuija. Pojat onnistuivat kuitenkin ajamaan varjot käpälämäkeen.
- He ovat liian taitavia. Häivytään, yksi sihisi.
Don kääntyi ympäri tyttöön päin.
- Oletko kunnossa? hän kysyi.
Tyttö nyökkäsi arasti ja otti kiinni Donin ojentamasta kädestä. Don auttoi tytön pystyyn.
- Kiitos. Keitä te olette? tyttö kysyi.
- Nimeni on Don ja nämä ovat veljeni. Leo, Raph ja Mike, Don sanoi hymyillen.
- Minun nimeni on Samurai, tyttö sanoi.
Don ei saanut silmiään irti Samurain silmistä. Ne olivat vihreät ja kimaltelivat kuin smaragdit. Mike katsoi Donia ja virnisti Raphille.
- Joku taisi juuri saada osuman Amorin nuolesta, hän kuiskasi.
Äkkiä Don huomasi jotain. Samurain puvun toinen olkapää oli veren tahrima.
- Olet haavoittunut, hän henkäisi.
Samurai huomasi haavansa ja kaatui sitten Donia vasten. Adrenaliiniryöppy oli laantunut ja hän tunsi kaikki kehossaan olevat kivut. Don kääntyi muihin päin.
- Hän on haavoittunut. Meidän on vietävä hänet Splinterin luo, hän sanoi.
- Etkö sä voi tehdä mitään? Mike kysyi.
Don näytti ärtyneeltä.
- Sä tiedät varsin hyvin et mä en ole vielä mikään haka parannustaioissa, hän sanoi.
Leo otti ohjat käsiinsä.
- Okei. Donnie saatko tuettua hänet? hän kysyi.
Don nyökkäsi. Hän tuki Samuraita.
- Hyvä. Mentiin, Leo sanoi.
Nelikko lähti takaisin kohti leiriä mukanaan haavoittunut tyttö

Ninjatar kirjoitti:Kiva että tykkäät  . Täältä pesee lisää
Tyttö seisoi ällistyneenä puuta vasten. Pojat taistelivat varjoja vastaan. Leolla oli miekka, Donilla sauva, Raphilla veitset ja Mikellä ketjulla varustettu piikkipallonuija. Pojat onnistuivat kuitenkin ajamaan varjot käpälämäkeen.
- He ovat liian taitavia. Häivytään, yksi sihisi.
Don kääntyi ympäri tyttöön päin.
- Oletko kunnossa? hän kysyi.
Tyttö nyökkäsi arasti ja otti kiinni Donin ojentamasta kädestä. Don auttoi tytön pystyyn.
- Kiitos. Keitä te olette? tyttö kysyi.
- Nimeni on Don ja nämä ovat veljeni. Leo, Raph ja Mike, Don sanoi hymyillen.
- Minun nimeni on Samurai, tyttö sanoi.
Don ei saanut silmiään irti Samurain silmistä. Ne olivat vihreät ja kimaltelivat kuin smaragdit. Mike katsoi Donia ja virnisti Raphille.
- Joku taisi juuri saada osuman Amorin nuolesta, hän kuiskasi.
Äkkiä Don huomasi jotain. Samurain puvun toinen olkapää oli veren tahrima.
- Olet haavoittunut, hän henkäisi.
Samurai huomasi haavansa ja kaatui sitten Donia vasten. Adrenaliiniryöppy oli laantunut ja hän tunsi kaikki kehossaan olevat kivut. Don kääntyi muihin päin.
- Hän on haavoittunut. Meidän on vietävä hänet Splinterin luo, hän sanoi.
- Etkö sä voi tehdä mitään? Mike kysyi.
Don näytti ärtyneeltä.
- Sä tiedät varsin hyvin et mä en ole vielä mikään haka parannustaioissa, hän sanoi.
Leo otti ohjat käsiinsä.
- Okei. Donnie saatko tuettua hänet? hän kysyi.
Don nyökkäsi. Hän tuki Samuraita.
- Hyvä. Mentiin, Leo sanoi.
Nelikko lähti takaisin kohti leiriä mukanaan haavoittunut tyttö

Wyääh D: Miksei mulle ole tullu mitää ilmotusta näistä tarinoista DX Hyvä tarina, jatka tätä X3

Ninjatar kirjoitti:

TMNTfani! kirjoitti:"Isä, lopeta tämä hulluus!" Silppuri sanoi: "Ei askeltakaan eteenpäin, tai revin tämän rakin kurkun auki." Venus pysähtyi saartorekaan taakse. Silppuri sanoi: "Hyvä. Karai hoitele se." Koirien takaa hyppäsi mista susi. "Käskystä isä." Susi juoksi Venuksen eteen. "Pitkästä aikaa Venus. Valitettavasti joudun tappamaan sinut."

Leo sanoi heikolla äänellä: "Venus, pakene. Älä välitä minusta." Venus sanoi: "En. Tuota en voi toteuttaa!" Silppuri piti yhä kiinni Leon kurkusta. Hän on hädin tuskin tajuissaan. Hän kuitenkin jatkoi kamppailuaan. Jos hän luovuttaisi Silppuri voittaisi.

Joku koirista saartorenkaassa sanoi: "Mestari varo!" Silppuri irroitti otteensa ja katsoi ylös. Muutama metri hänen yläpuolellaan häntä päin syöksi koira. se upotti hampaansa Silppurin päänahkaan. Koira jäi roikkumaan hänen päähänsä. Silppuri sanoi: "Kirottu rakki!" Silppuri riuhtaisi päänsä sivulle ja sitten toiselle, kunnes purija irtosi.

Leo nosti päänsä ja sanoi: Tulit oikeaan aikaan." Koira sanoi: "Ai tulinko? Luulin jo tulevani myöhässä. Oletko kunnossa?" Leo sanoi: "Voin hyvin Don." Don kysyi: "Mitä sinun jalallesi on tapahtunut?" Leo sanoi: "Älä aloita taas."

Silppuri sanoi: "Sinä! Tapan sinut ensin!" Donin puraisu oli saanut Silppurin pään vuotamaan. Se teki hänestä vielä vihaisemman. Hän oli nyt vaarallisempi kuin koskaan aiemmin. Silppuri hyökkäsi Donin kimppuun. Hän väisti jokaisen hyökkäyksen nopeasti ja tarkasti.

Leo nousi seisomaan. Hän lähti kävelemään kohti riiteleviä siskoksia. Karai oli päässyt niskan päälle. Hän piteli Venusta tiukasti maassa. Leo meni varjoihin ja päätti yllättää Karain. Hän hiipi heidän taakseen. Sitten hän hyppäsi Karain päälle. Karain ote irtosi ja hän mätkähti maahan. Leo piteli häntä kiinni maassa. "Oletko kunnossa?" Leo kysyi. Venus nousi ja vastasi: "Kyllä olen. Kiitos." Karai huusi: "Päästä irti!" Leo nosti karain ja heitti sen läheiseen roskalavaan.  

Leo ja Venus kuulivat huudon. He katsoivat äänen suuntaan. Silppuri oli saanut otteen Donin niskasta. Silppuri sanoi: "Älä vielä huuda. Kärsimyksesi ovat vasta alkaneet." Don sanoi: "Hitto. Jos aiot tappaa niin tee se kerralla." Silppuri sanoi: "olet oikeassa. Voisin ihan hyvin murtaa niskasi. Mutta saat kuolla hitaasti. Älää edes kuvittele kunniallisesta kuolemasta. Siitä tulee olemaan häpeä koko suvullesi!"

"Niin ei käy Silppuri", Leo sanoi: "Koska minä aion pysäyttää sinut." Sillä hetkellä salama välähti taivaalla ja alkoi sataa. Veri heidän turkeissaan huuhtoutui osittain pois. Leo juoksi Silppuria kohti. Hän hyppäsi Silppuria päin kaikin voimin. Hän törmäsi Silppuria päin. Silppuri menetti tasapainonsa ja kaatui märkään maahan. Leo puri Silppurin kaulaan.

Silppuri nauroi. "Hölmö. Kokosi on minulle vain hyödyksi." Silppuri nousi jaloilleen ja tönäisi suurilla tassuillaan Leon irti. Don sekä Leo makasivat maassa.  Silppuri seisoi metrin heidän edessään. Silppuri näytti heidän silmissään oikealta pirulta. "Nyt te...."

Kuului suuri pamaus. Sen jälkeen kuului kauhistuneitä ääniä. Rivisotilas makasi maassa kuolleena. Silppuri ja veljekset katsoivat äänen lähdettä. Leo haistoi jotain epämiellyttävää. "Haistatko tuon?" don sanoi: "Kyllä. Ruudin hajua. Tuo rivisotilas on ammuttu." Venus sanoi hätäisesti.: "Sittenhän meidän on päästävä pois täältä!"

Pian tuli toinen pamahdus. Jälleen yksi sotilas oli ammuttu kuoliaaksi. Leo näki jossain kaukaisuudessa aseenpiipun. 1..2..3..4.. Leo sanoi: "Meidän on häivyttävä täältä! Täällä on 5 aseistautunutta ihmistä ja kaikki tähtäävät meitä!" Silppuri sanoi: "Ei! Te ette lähde mihinkään!" Leo sanoi: "Senkin pahvi, etkö tajua miten vakavaa tämä on?! Aseet eivät ole leikin asia. Ne tappavat jopa mahtavan karhun! Ja sitä paitsi menetät tässä vain väkeä. ja mahdollisesti myös oman heikesi!"

Don sanoi: "Leo lopeta tuo. Ei se kuuntele järkipuhetta." Leo ei ollut kuulla, mitä Don sanoi. Aseiden laukaukset olivat liian kovia. Silppuri oli menettänyt jo puolet väestään. Leo perääntyi Donin ja Venuksen luo. Silppuri sanoi: "Tulkaa ryökäleet! Vetäydytään!"  Silppuri johdatti loput väestään turvaan. "Odottakaa minua!" Karai kiipesi ulos roskikksesta. "En unohda tätä! Seuraavalla kerralla tulee noutaja!"

Leo sanoi: "Mennään mekin kuuseen täältä." Leo käveli pikavauhtia kohti kotia. Hän katsoi taakse varmistaen, että muut seurasivat häntä. Venus seurasi, mutta Don oli jäänyt seisomaan paikoilleen. Leo huusi hänelle: "Ala tulla sieltä jo! Olet tulilinjalla!" Don sanoi: "Joo joo. Ihmettelen vain, mihin ne hävisivät."

"Mitä?" Leo sanoi: "Eivätkö ne enää ole siellä?" Don sanoi: "En usko. Mutta kannattaa silti pitää kiirettä." Vesi esti Leoa haistamasta mitään. Mutta näkökykyä se ei ole vienyt. Leo tutkaili ympäristön tarkasti. Puskassa liikkui jokin. Sitten sen läpi tunkeutui jotakin. Se oli ase. Ja se oli tähdätty juuri Doniin. Leo huusi: "Don, varo!"

Sanoinhan laitavani sen tänne.  Ehkä jatkan sitten keskiyöllä, jos siltä tuntuu. :enkeli: 

Vau nyt meni jännäks  . Tota miten toi mun tarina vaikuttaa Potterilta?

Jatka pian D:

"Keitä te olette?" Mikey kysyi ja paljasti kyntensä.
"Rauhoitu ny vähän!" kolli sanoi ja otti askeleen taakse päin.
"Me suojellaan meidän reviiriä teiltä! Senkin... Murhaajat!" Don sähähti ja meinasi heittäytyä kollin kimppuun, mutta Mikey pysäytti hänet.
"Anna heidän ensin puhua" hän naukaisi.
"Minä olen April" naaras sanoi ja veti kyntensä sisään.
"Ja tuo toinen on Casey" April lisäsi.
"Kiva. Minä olen Mikey ja tuossa on veljeni Don" Mikey sanoi.
"Miksi te olette meidän reviirillä?" Don kysyi vieläkin epävarmana.
"Minut häädettiin omalta reviiiriltäni. Pakenin ja pelastin tuon törpön tippumasta katolta" April sanoi. Don veti kyntensä sisään.
"Varmasti Silppurin tekosia!" hän sähähti.
"Muuten, missä Raph ja Leo on?" Mikey ihmetteli. He olivat hetken hiljaa.
"Ei edes tarvitse arvata" Don sanoi lopulta ja päästi ison huokauksen.
"Mistä te puhutte?" April kysyi. Mikey ja Don vilkaisivat toisiaan.
"Me kerromme" Mikey sanoi ja istuutui maahan.

"Nyt ymmärrän" April sanoi kun Mikey ja Don lopettivat kertomisen.
"No pitäskö meidän mennä auttamaan teidän veljiä" Casey kysyi.
"Voimme me mennä katsomaan, mikä tilanne siellä on. Raph ja Leo ovat hyviä tappelemaan" Don sanoi.
"Kerrotaanko Tikulle?" Mikey kysyi, mutta Don pudisti päätään.
"Tikku lähtisi itsekkin mukaan, enkä halua vaarantaa hänen henkeään" Don naukaisi. Neljä kissaa hiipivät nukkuvan Tikun ohi. He seurasiat Leon ja Raphin hajujälkeä.
"He ovat menneet katolle" Don kuiskasi ja vilkaisi reittiä jolla he olivat kiivenneet katolle.
"Helppo homma!" Casey naurahti ja hyppäsi alimmalle parvekkeen kaiteelle. Nopeasti hän seurasi reittiä ja oli katolla alle kahdessa minuutissa. Mikey ja April seurasivat häntä, mutta Don jäi epäröiden maahan. Mikey pysähtyi ja vilkaisi veljeään.
"Mikä on Don?" hän kysyi.
"Minä.." Don aloitti, mutta samass hän muisti miten häntä oli haukuttu, ettei hän ikinä tehnyt mitään hienoa. Don loikkasi alimmalle parvekkeelle. Mikey jatkoi mutta vilkuili kokoajan Donia. Pian Don oli puolivälissä. Hän valmistautui hyppäämään seuraavalle parvekkeen kaiteelle, mutta hänen otteensa lipesi kaiteesta ja hän putosi.
"Don!" Mikey rääkäisi. Don paljasti kyntensä ja tarttui seinään.
"E-ei hätää!" hän huikkasi vaikka tiesi ettei ote kestäisi pitkään.
"Mä tuun auttaa!" Mikey huusi ja lähti laskeutumaan. Don tunsi että hänen otteensa alkoi pettää.
"Pian! Mä putoan!" hän rääkäisi.
"Pieni hetki!" Mikey oli Donin yläpuolella. Hän ojensi tassunsa Donille, joka yritti tarttua tassuun hampaillaan. Donin ote kuitenkin petti.

Purplecat702 kirjoitti:

Ninjatar kirjoitti:Kiva että tykkäät  . Täältä pesee lisää
Tyttö seisoi ällistyneenä puuta vasten. Pojat taistelivat varjoja vastaan. Leolla oli miekka, Donilla sauva, Raphilla veitset ja Mikellä ketjulla varustettu piikkipallonuija. Pojat onnistuivat kuitenkin ajamaan varjot käpälämäkeen.
- He ovat liian taitavia. Häivytään, yksi sihisi.
Don kääntyi ympäri tyttöön päin.
- Oletko kunnossa? hän kysyi.
Tyttö nyökkäsi arasti ja otti kiinni Donin ojentamasta kädestä. Don auttoi tytön pystyyn.
- Kiitos. Keitä te olette? tyttö kysyi.
- Nimeni on Don ja nämä ovat veljeni. Leo, Raph ja Mike, Don sanoi hymyillen.
- Minun nimeni on Samurai, tyttö sanoi.
Don ei saanut silmiään irti Samurain silmistä. Ne olivat vihreät ja kimaltelivat kuin smaragdit. Mike katsoi Donia ja virnisti Raphille.
- Joku taisi juuri saada osuman Amorin nuolesta, hän kuiskasi.
Äkkiä Don huomasi jotain. Samurain puvun toinen olkapää oli veren tahrima.
- Olet haavoittunut, hän henkäisi.
Samurai huomasi haavansa ja kaatui sitten Donia vasten. Adrenaliiniryöppy oli laantunut ja hän tunsi kaikki kehossaan olevat kivut. Don kääntyi muihin päin.
- Hän on haavoittunut. Meidän on vietävä hänet Splinterin luo, hän sanoi.
- Etkö sä voi tehdä mitään? Mike kysyi.
Don näytti ärtyneeltä.
- Sä tiedät varsin hyvin et mä en ole vielä mikään haka parannustaioissa, hän sanoi.
Leo otti ohjat käsiinsä.
- Okei. Donnie saatko tuettua hänet? hän kysyi.
Don nyökkäsi. Hän tuki Samuraita.
- Hyvä. Mentiin, Leo sanoi.
Nelikko lähti takaisin kohti leiriä mukanaan haavoittunut tyttö

Wyääh D: Miksei mulle ole tullu mitää ilmotusta näistä tarinoista DX Hyvä tarina, jatka tätä X3

Kiva et tykkäät  

Purplecat702 kirjoitti:"Keitä te olette?" Mikey kysyi ja paljasti kyntensä.
"Rauhoitu ny vähän!" kolli sanoi ja otti askeleen taakse päin.
"Me suojellaan meidän reviiriä teiltä! Senkin... Murhaajat!" Don sähähti ja meinasi heittäytyä kollin kimppuun, mutta Mikey pysäytti hänet.
"Anna heidän ensin puhua" hän naukaisi.
"Minä olen April" naaras sanoi ja veti kyntensä sisään.
"Ja tuo toinen on Casey" April lisäsi.
"Kiva. Minä olen Mikey ja tuossa on veljeni Don" Mikey sanoi.
"Miksi te olette meidän reviirillä?" Don kysyi vieläkin epävarmana.
"Minut häädettiin omalta reviiiriltäni. Pakenin ja pelastin tuon törpön tippumasta katolta" April sanoi. Don veti kyntensä sisään.
"Varmasti Silppurin tekosia!" hän sähähti.
"Muuten, missä Raph ja Leo on?" Mikey ihmetteli. He olivat hetken hiljaa.
"Ei edes tarvitse arvata" Don sanoi lopulta ja päästi ison huokauksen.
"Mistä te puhutte?" April kysyi. Mikey ja Don vilkaisivat toisiaan.
"Me kerromme" Mikey sanoi ja istuutui maahan.

"Nyt ymmärrän" April sanoi kun Mikey ja Don lopettivat kertomisen.
"No pitäskö meidän mennä auttamaan teidän veljiä" Casey kysyi.
"Voimme me mennä katsomaan, mikä tilanne siellä on. Raph ja Leo ovat hyviä tappelemaan" Don sanoi.
"Kerrotaanko Tikulle?" Mikey kysyi, mutta Don pudisti päätään.
"Tikku lähtisi itsekkin mukaan, enkä halua vaarantaa hänen henkeään" Don naukaisi. Neljä kissaa hiipivät nukkuvan Tikun ohi. He seurasiat Leon ja Raphin hajujälkeä.
"He ovat menneet katolle" Don kuiskasi ja vilkaisi reittiä jolla he olivat kiivenneet katolle.
"Helppo homma!" Casey naurahti ja hyppäsi alimmalle parvekkeen kaiteelle. Nopeasti hän seurasi reittiä ja oli katolla alle kahdessa minuutissa. Mikey ja April seurasivat häntä, mutta Don jäi epäröiden maahan. Mikey pysähtyi ja vilkaisi veljeään.
"Mikä on Don?" hän kysyi.
"Minä.." Don aloitti, mutta samass hän muisti miten häntä oli haukuttu, ettei hän ikinä tehnyt mitään hienoa. Don loikkasi alimmalle parvekkeelle. Mikey jatkoi mutta vilkuili kokoajan Donia. Pian Don oli puolivälissä. Hän valmistautui hyppäämään seuraavalle parvekkeen kaiteelle, mutta hänen otteensa lipesi kaiteesta ja hän putosi.
"Don!" Mikey rääkäisi. Don paljasti kyntensä ja tarttui seinään.
"E-ei hätää!" hän huikkasi vaikka tiesi ettei ote kestäisi pitkään.
"Mä tuun auttaa!" Mikey huusi ja lähti laskeutumaan. Don tunsi että hänen otteensa alkoi pettää.
"Pian! Mä putoan!" hän rääkäisi.
"Pieni hetki!" Mikey oli Donin yläpuolella. Hän ojensi tassunsa Donille, joka yritti tarttua tassuun hampaillaan. Donin ote kuitenkin petti.

Tää on mahtava  

Täs tulee ny jatkoa  
Pian pojat saapuivat leiriinsä. Nuotion ääressä istui vanha tietäjä joka oli poikien oppi-isä. Mestari Splinter. Pojat kumarsivat.
- Mestari. Löysimme tämän tytön metsästä varjojen saartamana. Hän on haavoittunut. Voitko auttaa häntä? Leo kysyi.
Splinter nyökkäsi.
- Voin auttaa häntä. Donatello tarvitsen apuasi, hän sanoi.
Don näytti ensi hämmästyneeltä mutta nyökkäsi ja seurasi Splinteriä yhteen telttaan. Hän laski Samurain vuoteelle ja seurasi sivusta kun Splinter veti paidan olkapään pois haavan päältä. Verenvuoto oli aika runasata.
- Anna kuivatut ratamon lehdet, Splinter pyysi.
Don nyökkäsi ja otti vyöllään olevasta pussista pari ratamon lehteä. Splinter painoi ne haavan päälle ja verenvuoto alkoi pikkuhiljaa tyrehtyä. Sitten Splinter otti esille neulan ja lankaa ja alkoi ommella haavaa umpeen. Sen jälkeen hän vielä sitoi haavan ympärille siteen. Don katseli toimitusta keskittyneenä.

MEidän molempien (Minä ja Purplecat702) tarinassa Donille käy jus nyt jotain karmivaa.

Mikey alkoi pikkuhiljaa heräilemään. Joka paikkaan sattui. Hän makasi pehmeällä alustalla pienessä häkissä. Häkin ovi oli auki. Mikey tunsi jonkun sukivan hänen päätään.

Mikey avasi silmänsä. Hänen edessään istui nuori nainen. Mikey nosti pikaisesti päänsä pois tämän polvelta ja ryömi syvemmälle häkkiin. Nainen sanoi rauhallisella äänellä: "Taidatkin pelätä ihmisiä. Monet pitävät sinua agressiivisena." Mikey vastasi naisen katseeseen. Hänen silmissään ei näkynyt vihamielisyyttä ja vihaa, niinkuin on monissa muissa ihmisissä nähnyt. Nainen sanoi: "Älä pelkää. En satuta sinua."

Nainen työnsi kätensä Mikeyn pään eteen. Hän antoi naisen koskettaa hänen päätään. "Olet haavoittunut pahasti. Sinun pitää levätä." Nainen otti kätensä ulos häkistä, sulki oven ja lähti pois. Vasta silloin Mikey näki haavansa. Ne oli peitetty valkoisilla siteillä. En tiennytkään, että ihmisilläkin on parantajan lahjoja.
Mikey joi hiukan vettä ja kävi makuulle häkin lattialle. Lattialla oli muutama pehmeä viltti. Mikey asettui niiden päälle mukavaan asentoon.

Pienestä käytävästä tuli ihminen ja koira, jonka kanssa hän oli taistellut. Koira paljasti hampaansa hänelle. Koira alkoi haukkua kovaa. Ihminen teki kaikkensa pitääkseen koiran loitolla hänestä. Koira sanoi: "Viheliäinen moukka! Ensi kerralla teen muutakin kuin vain naarmun!" Mikey ilkkui: "Niin toisen naarmun." Koira suuttui entisestään. Ihminen huusi koiralle: "Tule Robert! Älä kiusaa sitä enää!" Robert lakkasi vetämästä. Hänen silmänsä täyttyivät vihasta. Hän kuitenkin seurasi ihmistä ulos rakennuksesta. Mikey asettui taas makaamaan lattialle.

Nainen palasi Mikeyn luokse. Hänellä oli oikeassa kädessään ruokakulho ja toisessa oli panta. Nainen avasi häkin oven ja antoi kulhon Mikeylle. Mikey söi ruuan hetkessä. Hän oli unohtanut, kuinka nälkäinen oli ollut. "Taisi olla nälkä." Nainen sanoi. Hän otti kulhon pois ja sulki oven. Nainen laittoi pannan roikkumaan seinälle. Sitten hän lähti.

Ei kovin pitkä, mutta parempi kuin ei mitään.

TMNTfani! kirjoitti:MEidän molempien (Minä ja Purplecat702) tarinassa Donille käy jus nyt jotain karmivaa.

Oho nii muute käy