Turtles tarinoita
+18
Ninjatar
Jalle
Redcat702
SitruunaNinja
DJ turtle
limuliskonen
TurtlesPili
SAINW
Wioly
lovexxxleonardo
Aiko-chan
katjuska xD
SanZio
turtlestypy
.:TMNTGIRL:.
Cecilia
Jaruto
Sweetdonnie
22 posters
Sivu 13 / 34
Sivu 13 / 34 • 1 ... 8 ... 12, 13, 14 ... 23 ... 34
Vs: Turtles tarinoita
Loin pari päivää sitten oman tmnt hahmon, Hunterin Kirjotan siitä nyt sellaset neljä tarinaa, ensimmäinen kertoo sen lapsuudesta, toinen ja kolmas kertovat kun se viel asui sen "veljien" luona, ja neljäs siitä ku se jätti sen perheen
Kuvaa Hunterista voitte mennä ihailemaan tuosta linkistä ----> https://2img.net/h/oi62.tinypic.com/29gk9s9.jpg
Siinä ekana se on siis vielä nuori, tokana se asuu viel sen "veljien" luona ja vikana se onkin jo sitte jättänyt ne Tän viestin jälkee alan kirjottaa sitä ekaa tarinaa
Ja mun tmnt tyyli on aika outo XD En viitsinyt katsoa mallia, yritin kerrankin ihan itse piirtää vartalon XD
Kuvaa Hunterista voitte mennä ihailemaan tuosta linkistä ----> https://2img.net/h/oi62.tinypic.com/29gk9s9.jpg
Siinä ekana se on siis vielä nuori, tokana se asuu viel sen "veljien" luona ja vikana se onkin jo sitte jättänyt ne Tän viestin jälkee alan kirjottaa sitä ekaa tarinaa
Ja mun tmnt tyyli on aika outo XD En viitsinyt katsoa mallia, yritin kerrankin ihan itse piirtää vartalon XD
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Vs: Turtles tarinoita
"Etpäs saakkaan kiinni, Raph!" 11-vuotias Mikey lällätti ja juoksi pakoon veljeään.
"Ai enkö? Sehän nähdään Mikey!" Raph huusi ja lähti takaa-ajoon. Leo seisoi hieman kauempana ja vahti, etteivät hänen veljensä tekisi tyhmyyksiä. Don seisoi hänen vierellään ja luki kirjaa. Mikey juoksi pakoon, mutta koska Raph oli hieman vanhempi, hän oli nopeampi. Mikey tiesti että ainoa keino päästä pakoon oli mennä kielletylle alueelle. Hän kuuli Raphin jo ihan takanaan, kun kääntyi viemärin risteyksestä oikealle, sinne missä kielletty alue oli.
"Ei sinne...!" Leo älähti tajutessaan minne hänen veljensä juoksivat. Don nosti päänsä kirjasta, ja huomasi että oli jäänyt yksin.
"Hei jätkät venatkaa!" hän huudahti ja heitti kirjan maahan, lähtien Leon ja muiden perään. Mikey vilkaisi taakseen, ja huomasi että Raph seurasi vieläkin. Samassa Mikey kompastui johonkin, koska ei katsonut eteensä. Mikey kaatui naamalleen viemäriveteen. Raph hidasti ja pysähtyi Mikeyn taakse. Mikey nousi ylös ja vilkaisi sitä, mihin oli kompastunut.
"Mikä toi on?" hän älähti. Raph nosti sen vedestä.
"LEO!! DON!! TULKAA KATSOMAAN!!" hän karjaisi ja vilkaisi taakseen, josta Leo juoksikin jo hänen vierelleen. Hetken päästä Donikin pääsi muiden luokse.
"Toihan on kilpikonna.." Don henkäisi ja otti syliinsä kilpikonnan, joka oli heitä hieman pienempi ja kevyempi.
"Sekin on mutatoitunut!" Leo sanoi.
"Onko se sitten meidän veli?" Mikey kysyi. Don pudisti päätään.
"Ei se mitenkään voi olla" hän sanoi. Kilpikonna avasi silmänsä kuullessaan meteliä.
"Keitä te olette...?!" hän säikähti.
"Rauhoitu" Leo sanoi. Don vilkaisi Leota. Heidän löytämänsä kilpikonna oli selvästi vuoden tai pari nuorempi. Ehkä se luulisi heitä veljiksiin.
"Me olemme... Sinun veljiäsi!" Don huudahti.
"Oletteko..?" kilpikonna mutisi. Don laski sen alas.
"Kyllä me olemme, vai mitä Mikey ja Raph?" Leo kysyi ja vilkaisi Raphia ja Mikeytä. Raph avasi suunsa sanoakseen totuuden, mutta nähdessään Leon katseen, hän vastasikin:
"Ni-niin! Etkö muka muista... Hunter...?"
"Sekö on nimeni..?" Hunter kysyi ja vilkaisi Mikeytä.
"Joo!" Mikey hihkasi ja hymyili.
"Taisit saada pienen muistinmenetyksen, kun kaaduit. Me olemme sinun veljiäsi, Hunter. Don, Leo, Raph ja Mikey" Don selitti. Raph huomasi kaistaleen harmaata kangasta, joka roikkui putkesta. Hän käveli sen luokse, repi sen irti ja pisti siihen saillaan silmänreiät. Raph käveli kangaskaistale kädessään Hunterin luokse, ja sitoi sen hänen päähänsä.
"Nyt sinullakin on samanlainen naamio, niinkuin meillä" hän hymähti hiljaa. Hunter hymyili. Leo tarttui häntä kädestä, ja sanoi:
"Mennään mestari Tikun luokse" He lähtivät kielletyltä alueelta varovaisesti, ja kaikki, Hunteria lukuunottamatta miettivät vain yhtä asiaa:
Mitä sitten kun Hunter saa totuuden selville...?
Hunterin oli ensin vaikeaa oppia muistamaan, kuka hänen veljistään oli kukin. Mutta heidän naamionsa auttoivat.
"Siis... Leolla on sininen.. Ja Donilla violetti.. Mikeyllä taas on oranssi.. Ja Raphilla punainen.." hän mutisi huoneessaan, jonka Leo ja Don olivat raivanneet hänelle. Mestari Tikku tuli huoneen suulle.
"Tuletko katsomaan taisteluharjoituksia Hunter?" hän kysyi.
"Joo, tulen ihan pian. Miksen minäkin voi muuten harjoitella?" Hunter vastasi, ja kallisti päätään kysyvästi.
"Koska sait muistinmenetyksen, etkä siis muista liikkeitä jotka olen jo opettanut" Tikku vastasi, ja mietti mielessään, kuinka kauan he voisivat valehdella Hunterille. Hunter nyökkäsi. Tikku lähti takaisin seuraamaan harjotuksia.
"Mestari Tikku siis löysi minut ja veljeni silloin kun olimme ihan pieniä.. Mutta miksi minä olen heitä vuoden nuorempi..?" Hunter mietti ääneen. Hän vilkaisi itseään peilistä. Hunter ei ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän tonki koko huoneen läpi, ja löysi lisää harmaata kangasta. Sitä oli varmaan käytetty alustana tai jonakin muuna. Hunter repi kankaasta palasia. Hän sitoi käsiinsä, ja jalkoihinsa kangas suikaleita. Hän myös sitoi kaulaansa taittelemansa huivin. Hän vilkaisi itseään uudestaan peilistä. Hunter oli tyytyväinen. Hän lähti katsomaan veljiensä harjotuksia. Mikey ja Don taistelivat toisiaan vastaan, Leo ja Raph toisiaan. Hunter nojasi seinää vasten ja mietti. Miksei minulla ole aseita? Raphilla on sait, Leolla katanat, Mikeyllä kusarigama ja Donilla naginata.. Minulla ei mitään...
"Mestari Tikku...?" Hunter kysyi.
"Niin?" Tikku kysyi.
"Miksei minulla ole asetta?" Hunter kysyi. Tikku mietti vastaustaan.
"Koska.. Et tarvitse asetta. Kunhan vain tokenet tuosta muistinmenetyksestä, alan taas harjoittaa sinua" Tikku vastasi, luvaten itselleen että puhuisi totta. Hunter nyökkäsi hitaasti, kun tajusi että Tikun äänensävyssä oli hieman valehtelun makua. Hunter käänsi katseensa takaisin taisteluharjotuksiin.
"Ai enkö? Sehän nähdään Mikey!" Raph huusi ja lähti takaa-ajoon. Leo seisoi hieman kauempana ja vahti, etteivät hänen veljensä tekisi tyhmyyksiä. Don seisoi hänen vierellään ja luki kirjaa. Mikey juoksi pakoon, mutta koska Raph oli hieman vanhempi, hän oli nopeampi. Mikey tiesti että ainoa keino päästä pakoon oli mennä kielletylle alueelle. Hän kuuli Raphin jo ihan takanaan, kun kääntyi viemärin risteyksestä oikealle, sinne missä kielletty alue oli.
"Ei sinne...!" Leo älähti tajutessaan minne hänen veljensä juoksivat. Don nosti päänsä kirjasta, ja huomasi että oli jäänyt yksin.
"Hei jätkät venatkaa!" hän huudahti ja heitti kirjan maahan, lähtien Leon ja muiden perään. Mikey vilkaisi taakseen, ja huomasi että Raph seurasi vieläkin. Samassa Mikey kompastui johonkin, koska ei katsonut eteensä. Mikey kaatui naamalleen viemäriveteen. Raph hidasti ja pysähtyi Mikeyn taakse. Mikey nousi ylös ja vilkaisi sitä, mihin oli kompastunut.
"Mikä toi on?" hän älähti. Raph nosti sen vedestä.
"LEO!! DON!! TULKAA KATSOMAAN!!" hän karjaisi ja vilkaisi taakseen, josta Leo juoksikin jo hänen vierelleen. Hetken päästä Donikin pääsi muiden luokse.
"Toihan on kilpikonna.." Don henkäisi ja otti syliinsä kilpikonnan, joka oli heitä hieman pienempi ja kevyempi.
"Sekin on mutatoitunut!" Leo sanoi.
"Onko se sitten meidän veli?" Mikey kysyi. Don pudisti päätään.
"Ei se mitenkään voi olla" hän sanoi. Kilpikonna avasi silmänsä kuullessaan meteliä.
"Keitä te olette...?!" hän säikähti.
"Rauhoitu" Leo sanoi. Don vilkaisi Leota. Heidän löytämänsä kilpikonna oli selvästi vuoden tai pari nuorempi. Ehkä se luulisi heitä veljiksiin.
"Me olemme... Sinun veljiäsi!" Don huudahti.
"Oletteko..?" kilpikonna mutisi. Don laski sen alas.
"Kyllä me olemme, vai mitä Mikey ja Raph?" Leo kysyi ja vilkaisi Raphia ja Mikeytä. Raph avasi suunsa sanoakseen totuuden, mutta nähdessään Leon katseen, hän vastasikin:
"Ni-niin! Etkö muka muista... Hunter...?"
"Sekö on nimeni..?" Hunter kysyi ja vilkaisi Mikeytä.
"Joo!" Mikey hihkasi ja hymyili.
"Taisit saada pienen muistinmenetyksen, kun kaaduit. Me olemme sinun veljiäsi, Hunter. Don, Leo, Raph ja Mikey" Don selitti. Raph huomasi kaistaleen harmaata kangasta, joka roikkui putkesta. Hän käveli sen luokse, repi sen irti ja pisti siihen saillaan silmänreiät. Raph käveli kangaskaistale kädessään Hunterin luokse, ja sitoi sen hänen päähänsä.
"Nyt sinullakin on samanlainen naamio, niinkuin meillä" hän hymähti hiljaa. Hunter hymyili. Leo tarttui häntä kädestä, ja sanoi:
"Mennään mestari Tikun luokse" He lähtivät kielletyltä alueelta varovaisesti, ja kaikki, Hunteria lukuunottamatta miettivät vain yhtä asiaa:
Mitä sitten kun Hunter saa totuuden selville...?
Hunterin oli ensin vaikeaa oppia muistamaan, kuka hänen veljistään oli kukin. Mutta heidän naamionsa auttoivat.
"Siis... Leolla on sininen.. Ja Donilla violetti.. Mikeyllä taas on oranssi.. Ja Raphilla punainen.." hän mutisi huoneessaan, jonka Leo ja Don olivat raivanneet hänelle. Mestari Tikku tuli huoneen suulle.
"Tuletko katsomaan taisteluharjoituksia Hunter?" hän kysyi.
"Joo, tulen ihan pian. Miksen minäkin voi muuten harjoitella?" Hunter vastasi, ja kallisti päätään kysyvästi.
"Koska sait muistinmenetyksen, etkä siis muista liikkeitä jotka olen jo opettanut" Tikku vastasi, ja mietti mielessään, kuinka kauan he voisivat valehdella Hunterille. Hunter nyökkäsi. Tikku lähti takaisin seuraamaan harjotuksia.
"Mestari Tikku siis löysi minut ja veljeni silloin kun olimme ihan pieniä.. Mutta miksi minä olen heitä vuoden nuorempi..?" Hunter mietti ääneen. Hän vilkaisi itseään peilistä. Hunter ei ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän tonki koko huoneen läpi, ja löysi lisää harmaata kangasta. Sitä oli varmaan käytetty alustana tai jonakin muuna. Hunter repi kankaasta palasia. Hän sitoi käsiinsä, ja jalkoihinsa kangas suikaleita. Hän myös sitoi kaulaansa taittelemansa huivin. Hän vilkaisi itseään uudestaan peilistä. Hunter oli tyytyväinen. Hän lähti katsomaan veljiensä harjotuksia. Mikey ja Don taistelivat toisiaan vastaan, Leo ja Raph toisiaan. Hunter nojasi seinää vasten ja mietti. Miksei minulla ole aseita? Raphilla on sait, Leolla katanat, Mikeyllä kusarigama ja Donilla naginata.. Minulla ei mitään...
"Mestari Tikku...?" Hunter kysyi.
"Niin?" Tikku kysyi.
"Miksei minulla ole asetta?" Hunter kysyi. Tikku mietti vastaustaan.
"Koska.. Et tarvitse asetta. Kunhan vain tokenet tuosta muistinmenetyksestä, alan taas harjoittaa sinua" Tikku vastasi, luvaten itselleen että puhuisi totta. Hunter nyökkäsi hitaasti, kun tajusi että Tikun äänensävyssä oli hieman valehtelun makua. Hunter käänsi katseensa takaisin taisteluharjotuksiin.
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Vs: Turtles tarinoita
Luolaan saapui valkoinen susi. Se aikoi jo hyökätä Raphin kimppuun, mutta Tikku esti sen. Hän sanoi: "Älä tule tänne. Tämä on käsky." Valkoinen susi perääntyi ulos luolasta. Raph sanoi: "Miksi teit sen? Miksi et voinut jäädä meidän turvaksemme?" Tikku huokaisi ja sanoi: "Minulla ei ollut vaihtoehtoja. Laumani tarvitsi minua. Voit päästää irti jo."
Raph ei irrottanut otettaan. Tikku sanoi tyynesti: "Vaikka et irrottasi, en halua satuttaa sinua." Raph irrotti ja käänsi selkänsä Tikulle. Tikun kaulassa oli vain pienet naarmut, joiden verenvuoto tyrehtyi nopeasti. Raph vaihtoi puheen aihetta: "Miten muka näytän Silppurilta? En ole lainkaan hänen kaltaisensa." Tikku huokaisi. Hän sanoi: "Se johtuu menneisyydestäni. Voin kertoa siitä samalla kun paikkaan haavasi." Raph sanoi: "Ihan miten vain."
Raph makasi luolan lattialla. Hän katsoi ulos luolasta. Sudet juttelivat toisilleen puhuen mukavista asioista. Tikku laittoi jotakin Raphin haavojen päälle. Hän sanoi: "Isäni tavoin minäkin johdin tätä laumaa. Isäni oli suuremmoinen uros. Hän ei antanut armoa verivihollisilleen, mutta oli todella lempeä ja huolehtivainen isä."
Raph ei sanonut mitään. Tikku jatkoi: "Kaikki sisarukseni kuolivat synnytyksessä. Vain minä jäin eloon, osittain. Vanhentuessani minulla ei ollut yhtään leikkikaveria. Sitten eräänä päivänä metsästä löytyi pieni pentu. Se oli hädin tuskin elossa, mutta vanhempani päättivät auttaa sitä. Pentu oli muutaman kuukauden nuorempi kuin minä silloin. Tiedät jo ehkä, kuka hän oli."
Silppuri... Raph mietti päässään, mutta ei sanonut sitä ääneen. Tikku jatkoi tarinaansa: "Pitkään olimme onnellisia yhdessä. Mutta pian Silppuri alkoi tuntea kateutta minua kohtaan, koska minun kuului olla seuraava johtaja. Muutama viikko myöhemmin molemmat vanhempani tapettiin, enkä tiedä syytä. Siinä kohtaa minun oli otettava valta itselleni. Kuukausi kaikki sujui ongelmitta, kunnes rakastuimme molemmat samaan naaraaseen. Hän kuitenkin piti enemmän minusta. Muutaman kuukauden kuluttua saimme viisi kaunista pentua. Silppuri raivostui siitä. Kun minä ja minun vanhin poikani olimme harjoittelemassa Silppuri toimi. Kun saavuin takaisin niin..."
Raph sanoi: "niin..." Tikku sanoi: "Silppuri oli tappanut koko perheeni. Raivostui niin pahasti, että aiheutin hänelle niin monta arpea, ettei hän olisi pystynyt enää kävelemään. Katkerana karkoitin hänet laumasta. Sitten kun katosi metsään, en kuullut hänestä enää sen jälkeen."
Raph ei irrottanut otettaan. Tikku sanoi tyynesti: "Vaikka et irrottasi, en halua satuttaa sinua." Raph irrotti ja käänsi selkänsä Tikulle. Tikun kaulassa oli vain pienet naarmut, joiden verenvuoto tyrehtyi nopeasti. Raph vaihtoi puheen aihetta: "Miten muka näytän Silppurilta? En ole lainkaan hänen kaltaisensa." Tikku huokaisi. Hän sanoi: "Se johtuu menneisyydestäni. Voin kertoa siitä samalla kun paikkaan haavasi." Raph sanoi: "Ihan miten vain."
Raph makasi luolan lattialla. Hän katsoi ulos luolasta. Sudet juttelivat toisilleen puhuen mukavista asioista. Tikku laittoi jotakin Raphin haavojen päälle. Hän sanoi: "Isäni tavoin minäkin johdin tätä laumaa. Isäni oli suuremmoinen uros. Hän ei antanut armoa verivihollisilleen, mutta oli todella lempeä ja huolehtivainen isä."
Raph ei sanonut mitään. Tikku jatkoi: "Kaikki sisarukseni kuolivat synnytyksessä. Vain minä jäin eloon, osittain. Vanhentuessani minulla ei ollut yhtään leikkikaveria. Sitten eräänä päivänä metsästä löytyi pieni pentu. Se oli hädin tuskin elossa, mutta vanhempani päättivät auttaa sitä. Pentu oli muutaman kuukauden nuorempi kuin minä silloin. Tiedät jo ehkä, kuka hän oli."
Silppuri... Raph mietti päässään, mutta ei sanonut sitä ääneen. Tikku jatkoi tarinaansa: "Pitkään olimme onnellisia yhdessä. Mutta pian Silppuri alkoi tuntea kateutta minua kohtaan, koska minun kuului olla seuraava johtaja. Muutama viikko myöhemmin molemmat vanhempani tapettiin, enkä tiedä syytä. Siinä kohtaa minun oli otettava valta itselleni. Kuukausi kaikki sujui ongelmitta, kunnes rakastuimme molemmat samaan naaraaseen. Hän kuitenkin piti enemmän minusta. Muutaman kuukauden kuluttua saimme viisi kaunista pentua. Silppuri raivostui siitä. Kun minä ja minun vanhin poikani olimme harjoittelemassa Silppuri toimi. Kun saavuin takaisin niin..."
Raph sanoi: "niin..." Tikku sanoi: "Silppuri oli tappanut koko perheeni. Raivostui niin pahasti, että aiheutin hänelle niin monta arpea, ettei hän olisi pystynyt enää kävelemään. Katkerana karkoitin hänet laumasta. Sitten kun katosi metsään, en kuullut hänestä enää sen jälkeen."
TMNTfani!- Viestien lukumäärä : 248
Ikä : 24
Registration date : 16.10.2013
Turtles tarinoita
Hunter vaikuttaa söpöltä . Mul on kans yks hahmo joka on poikien pikkusiskoPurplecat702 kirjoitti:"Etpäs saakkaan kiinni, Raph!" 11-vuotias Mikey lällätti ja juoksi pakoon veljeään.
"Ai enkö? Sehän nähdään Mikey!" Raph huusi ja lähti takaa-ajoon. Leo seisoi hieman kauempana ja vahti, etteivät hänen veljensä tekisi tyhmyyksiä. Don seisoi hänen vierellään ja luki kirjaa. Mikey juoksi pakoon, mutta koska Raph oli hieman vanhempi, hän oli nopeampi. Mikey tiesti että ainoa keino päästä pakoon oli mennä kielletylle alueelle. Hän kuuli Raphin jo ihan takanaan, kun kääntyi viemärin risteyksestä oikealle, sinne missä kielletty alue oli.
"Ei sinne...!" Leo älähti tajutessaan minne hänen veljensä juoksivat. Don nosti päänsä kirjasta, ja huomasi että oli jäänyt yksin.
"Hei jätkät venatkaa!" hän huudahti ja heitti kirjan maahan, lähtien Leon ja muiden perään. Mikey vilkaisi taakseen, ja huomasi että Raph seurasi vieläkin. Samassa Mikey kompastui johonkin, koska ei katsonut eteensä. Mikey kaatui naamalleen viemäriveteen. Raph hidasti ja pysähtyi Mikeyn taakse. Mikey nousi ylös ja vilkaisi sitä, mihin oli kompastunut.
"Mikä toi on?" hän älähti. Raph nosti sen vedestä.
"LEO!! DON!! TULKAA KATSOMAAN!!" hän karjaisi ja vilkaisi taakseen, josta Leo juoksikin jo hänen vierelleen. Hetken päästä Donikin pääsi muiden luokse.
"Toihan on kilpikonna.." Don henkäisi ja otti syliinsä kilpikonnan, joka oli heitä hieman pienempi ja kevyempi.
"Sekin on mutatoitunut!" Leo sanoi.
"Onko se sitten meidän veli?" Mikey kysyi. Don pudisti päätään.
"Ei se mitenkään voi olla" hän sanoi. Kilpikonna avasi silmänsä kuullessaan meteliä.
"Keitä te olette...?!" hän säikähti.
"Rauhoitu" Leo sanoi. Don vilkaisi Leota. Heidän löytämänsä kilpikonna oli selvästi vuoden tai pari nuorempi. Ehkä se luulisi heitä veljiksiin.
"Me olemme... Sinun veljiäsi!" Don huudahti.
"Oletteko..?" kilpikonna mutisi. Don laski sen alas.
"Kyllä me olemme, vai mitä Mikey ja Raph?" Leo kysyi ja vilkaisi Raphia ja Mikeytä. Raph avasi suunsa sanoakseen totuuden, mutta nähdessään Leon katseen, hän vastasikin:
"Ni-niin! Etkö muka muista... Hunter...?"
"Sekö on nimeni..?" Hunter kysyi ja vilkaisi Mikeytä.
"Joo!" Mikey hihkasi ja hymyili.
"Taisit saada pienen muistinmenetyksen, kun kaaduit. Me olemme sinun veljiäsi, Hunter. Don, Leo, Raph ja Mikey" Don selitti. Raph huomasi kaistaleen harmaata kangasta, joka roikkui putkesta. Hän käveli sen luokse, repi sen irti ja pisti siihen saillaan silmänreiät. Raph käveli kangaskaistale kädessään Hunterin luokse, ja sitoi sen hänen päähänsä.
"Nyt sinullakin on samanlainen naamio, niinkuin meillä" hän hymähti hiljaa. Hunter hymyili. Leo tarttui häntä kädestä, ja sanoi:
"Mennään mestari Tikun luokse" He lähtivät kielletyltä alueelta varovaisesti, ja kaikki, Hunteria lukuunottamatta miettivät vain yhtä asiaa:
Mitä sitten kun Hunter saa totuuden selville...?
Hunterin oli ensin vaikeaa oppia muistamaan, kuka hänen veljistään oli kukin. Mutta heidän naamionsa auttoivat.
"Siis... Leolla on sininen.. Ja Donilla violetti.. Mikeyllä taas on oranssi.. Ja Raphilla punainen.." hän mutisi huoneessaan, jonka Leo ja Don olivat raivanneet hänelle. Mestari Tikku tuli huoneen suulle.
"Tuletko katsomaan taisteluharjoituksia Hunter?" hän kysyi.
"Joo, tulen ihan pian. Miksen minäkin voi muuten harjoitella?" Hunter vastasi, ja kallisti päätään kysyvästi.
"Koska sait muistinmenetyksen, etkä siis muista liikkeitä jotka olen jo opettanut" Tikku vastasi, ja mietti mielessään, kuinka kauan he voisivat valehdella Hunterille. Hunter nyökkäsi. Tikku lähti takaisin seuraamaan harjotuksia.
"Mestari Tikku siis löysi minut ja veljeni silloin kun olimme ihan pieniä.. Mutta miksi minä olen heitä vuoden nuorempi..?" Hunter mietti ääneen. Hän vilkaisi itseään peilistä. Hunter ei ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän tonki koko huoneen läpi, ja löysi lisää harmaata kangasta. Sitä oli varmaan käytetty alustana tai jonakin muuna. Hunter repi kankaasta palasia. Hän sitoi käsiinsä, ja jalkoihinsa kangas suikaleita. Hän myös sitoi kaulaansa taittelemansa huivin. Hän vilkaisi itseään uudestaan peilistä. Hunter oli tyytyväinen. Hän lähti katsomaan veljiensä harjotuksia. Mikey ja Don taistelivat toisiaan vastaan, Leo ja Raph toisiaan. Hunter nojasi seinää vasten ja mietti. Miksei minulla ole aseita? Raphilla on sait, Leolla katanat, Mikeyllä kusarigama ja Donilla naginata.. Minulla ei mitään...
"Mestari Tikku...?" Hunter kysyi.
"Niin?" Tikku kysyi.
"Miksei minulla ole asetta?" Hunter kysyi. Tikku mietti vastaustaan.
"Koska.. Et tarvitse asetta. Kunhan vain tokenet tuosta muistinmenetyksestä, alan taas harjoittaa sinua" Tikku vastasi, luvaten itselleen että puhuisi totta. Hunter nyökkäsi hitaasti, kun tajusi että Tikun äänensävyssä oli hieman valehtelun makua. Hunter käänsi katseensa takaisin taisteluharjotuksiin.
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Turtles tarinoita
Se naaras taisi olla Tang Shen ?TMNTfani! kirjoitti:Luolaan saapui valkoinen susi. Se aikoi jo hyökätä Raphin kimppuun, mutta Tikku esti sen. Hän sanoi: "Älä tule tänne. Tämä on käsky." Valkoinen susi perääntyi ulos luolasta. Raph sanoi: "Miksi teit sen? Miksi et voinut jäädä meidän turvaksemme?" Tikku huokaisi ja sanoi: "Minulla ei ollut vaihtoehtoja. Laumani tarvitsi minua. Voit päästää irti jo."
Raph ei irrottanut otettaan. Tikku sanoi tyynesti: "Vaikka et irrottasi, en halua satuttaa sinua." Raph irrotti ja käänsi selkänsä Tikulle. Tikun kaulassa oli vain pienet naarmut, joiden verenvuoto tyrehtyi nopeasti. Raph vaihtoi puheen aihetta: "Miten muka näytän Silppurilta? En ole lainkaan hänen kaltaisensa." Tikku huokaisi. Hän sanoi: "Se johtuu menneisyydestäni. Voin kertoa siitä samalla kun paikkaan haavasi." Raph sanoi: "Ihan miten vain."
Raph makasi luolan lattialla. Hän katsoi ulos luolasta. Sudet juttelivat toisilleen puhuen mukavista asioista. Tikku laittoi jotakin Raphin haavojen päälle. Hän sanoi: "Isäni tavoin minäkin johdin tätä laumaa. Isäni oli suuremmoinen uros. Hän ei antanut armoa verivihollisilleen, mutta oli todella lempeä ja huolehtivainen isä."
Raph ei sanonut mitään. Tikku jatkoi: "Kaikki sisarukseni kuolivat synnytyksessä. Vain minä jäin eloon, osittain. Vanhentuessani minulla ei ollut yhtään leikkikaveria. Sitten eräänä päivänä metsästä löytyi pieni pentu. Se oli hädin tuskin elossa, mutta vanhempani päättivät auttaa sitä. Pentu oli muutaman kuukauden nuorempi kuin minä silloin. Tiedät jo ehkä, kuka hän oli."
Silppuri... Raph mietti päässään, mutta ei sanonut sitä ääneen. Tikku jatkoi tarinaansa: "Pitkään olimme onnellisia yhdessä. Mutta pian Silppuri alkoi tuntea kateutta minua kohtaan, koska minun kuului olla seuraava johtaja. Muutama viikko myöhemmin molemmat vanhempani tapettiin, enkä tiedä syytä. Siinä kohtaa minun oli otettava valta itselleni. Kuukausi kaikki sujui ongelmitta, kunnes rakastuimme molemmat samaan naaraaseen. Hän kuitenkin piti enemmän minusta. Muutaman kuukauden kuluttua saimme viisi kaunista pentua. Silppuri raivostui siitä. Kun minä ja minun vanhin poikani olimme harjoittelemassa Silppuri toimi. Kun saavuin takaisin niin..."
Raph sanoi: "niin..." Tikku sanoi: "Silppuri oli tappanut koko perheeni. Raivostui niin pahasti, että aiheutin hänelle niin monta arpea, ettei hän olisi pystynyt enää kävelemään. Katkerana karkoitin hänet laumasta. Sitten kun katosi metsään, en kuullut hänestä enää sen jälkeen."
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Vs: Turtles tarinoita
Niin, Hunter vaikuttaa söpöltä Mutta älä nuolaise ennenkuin tipahtaa :dNinjatar kirjoitti:Hunter vaikuttaa söpöltä . Mul on kans yks hahmo joka on poikien pikkusiskoPurplecat702 kirjoitti:"Etpäs saakkaan kiinni, Raph!" 11-vuotias Mikey lällätti ja juoksi pakoon veljeään.
"Ai enkö? Sehän nähdään Mikey!" Raph huusi ja lähti takaa-ajoon. Leo seisoi hieman kauempana ja vahti, etteivät hänen veljensä tekisi tyhmyyksiä. Don seisoi hänen vierellään ja luki kirjaa. Mikey juoksi pakoon, mutta koska Raph oli hieman vanhempi, hän oli nopeampi. Mikey tiesti että ainoa keino päästä pakoon oli mennä kielletylle alueelle. Hän kuuli Raphin jo ihan takanaan, kun kääntyi viemärin risteyksestä oikealle, sinne missä kielletty alue oli.
"Ei sinne...!" Leo älähti tajutessaan minne hänen veljensä juoksivat. Don nosti päänsä kirjasta, ja huomasi että oli jäänyt yksin.
"Hei jätkät venatkaa!" hän huudahti ja heitti kirjan maahan, lähtien Leon ja muiden perään. Mikey vilkaisi taakseen, ja huomasi että Raph seurasi vieläkin. Samassa Mikey kompastui johonkin, koska ei katsonut eteensä. Mikey kaatui naamalleen viemäriveteen. Raph hidasti ja pysähtyi Mikeyn taakse. Mikey nousi ylös ja vilkaisi sitä, mihin oli kompastunut.
"Mikä toi on?" hän älähti. Raph nosti sen vedestä.
"LEO!! DON!! TULKAA KATSOMAAN!!" hän karjaisi ja vilkaisi taakseen, josta Leo juoksikin jo hänen vierelleen. Hetken päästä Donikin pääsi muiden luokse.
"Toihan on kilpikonna.." Don henkäisi ja otti syliinsä kilpikonnan, joka oli heitä hieman pienempi ja kevyempi.
"Sekin on mutatoitunut!" Leo sanoi.
"Onko se sitten meidän veli?" Mikey kysyi. Don pudisti päätään.
"Ei se mitenkään voi olla" hän sanoi. Kilpikonna avasi silmänsä kuullessaan meteliä.
"Keitä te olette...?!" hän säikähti.
"Rauhoitu" Leo sanoi. Don vilkaisi Leota. Heidän löytämänsä kilpikonna oli selvästi vuoden tai pari nuorempi. Ehkä se luulisi heitä veljiksiin.
"Me olemme... Sinun veljiäsi!" Don huudahti.
"Oletteko..?" kilpikonna mutisi. Don laski sen alas.
"Kyllä me olemme, vai mitä Mikey ja Raph?" Leo kysyi ja vilkaisi Raphia ja Mikeytä. Raph avasi suunsa sanoakseen totuuden, mutta nähdessään Leon katseen, hän vastasikin:
"Ni-niin! Etkö muka muista... Hunter...?"
"Sekö on nimeni..?" Hunter kysyi ja vilkaisi Mikeytä.
"Joo!" Mikey hihkasi ja hymyili.
"Taisit saada pienen muistinmenetyksen, kun kaaduit. Me olemme sinun veljiäsi, Hunter. Don, Leo, Raph ja Mikey" Don selitti. Raph huomasi kaistaleen harmaata kangasta, joka roikkui putkesta. Hän käveli sen luokse, repi sen irti ja pisti siihen saillaan silmänreiät. Raph käveli kangaskaistale kädessään Hunterin luokse, ja sitoi sen hänen päähänsä.
"Nyt sinullakin on samanlainen naamio, niinkuin meillä" hän hymähti hiljaa. Hunter hymyili. Leo tarttui häntä kädestä, ja sanoi:
"Mennään mestari Tikun luokse" He lähtivät kielletyltä alueelta varovaisesti, ja kaikki, Hunteria lukuunottamatta miettivät vain yhtä asiaa:
Mitä sitten kun Hunter saa totuuden selville...?
Hunterin oli ensin vaikeaa oppia muistamaan, kuka hänen veljistään oli kukin. Mutta heidän naamionsa auttoivat.
"Siis... Leolla on sininen.. Ja Donilla violetti.. Mikeyllä taas on oranssi.. Ja Raphilla punainen.." hän mutisi huoneessaan, jonka Leo ja Don olivat raivanneet hänelle. Mestari Tikku tuli huoneen suulle.
"Tuletko katsomaan taisteluharjoituksia Hunter?" hän kysyi.
"Joo, tulen ihan pian. Miksen minäkin voi muuten harjoitella?" Hunter vastasi, ja kallisti päätään kysyvästi.
"Koska sait muistinmenetyksen, etkä siis muista liikkeitä jotka olen jo opettanut" Tikku vastasi, ja mietti mielessään, kuinka kauan he voisivat valehdella Hunterille. Hunter nyökkäsi. Tikku lähti takaisin seuraamaan harjotuksia.
"Mestari Tikku siis löysi minut ja veljeni silloin kun olimme ihan pieniä.. Mutta miksi minä olen heitä vuoden nuorempi..?" Hunter mietti ääneen. Hän vilkaisi itseään peilistä. Hunter ei ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän tonki koko huoneen läpi, ja löysi lisää harmaata kangasta. Sitä oli varmaan käytetty alustana tai jonakin muuna. Hunter repi kankaasta palasia. Hän sitoi käsiinsä, ja jalkoihinsa kangas suikaleita. Hän myös sitoi kaulaansa taittelemansa huivin. Hän vilkaisi itseään uudestaan peilistä. Hunter oli tyytyväinen. Hän lähti katsomaan veljiensä harjotuksia. Mikey ja Don taistelivat toisiaan vastaan, Leo ja Raph toisiaan. Hunter nojasi seinää vasten ja mietti. Miksei minulla ole aseita? Raphilla on sait, Leolla katanat, Mikeyllä kusarigama ja Donilla naginata.. Minulla ei mitään...
"Mestari Tikku...?" Hunter kysyi.
"Niin?" Tikku kysyi.
"Miksei minulla ole asetta?" Hunter kysyi. Tikku mietti vastaustaan.
"Koska.. Et tarvitse asetta. Kunhan vain tokenet tuosta muistinmenetyksestä, alan taas harjoittaa sinua" Tikku vastasi, luvaten itselleen että puhuisi totta. Hunter nyökkäsi hitaasti, kun tajusi että Tikun äänensävyssä oli hieman valehtelun makua. Hunter käänsi katseensa takaisin taisteluharjotuksiin.
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Vs: Turtles tarinoita
Ninjatar kirjoitti:Se naaras taisi olla Tang Shen ?TMNTfani! kirjoitti:Luolaan saapui valkoinen susi. Se aikoi jo hyökätä Raphin kimppuun, mutta Tikku esti sen. Hän sanoi: "Älä tule tänne. Tämä on käsky." Valkoinen susi perääntyi ulos luolasta. Raph sanoi: "Miksi teit sen? Miksi et voinut jäädä meidän turvaksemme?" Tikku huokaisi ja sanoi: "Minulla ei ollut vaihtoehtoja. Laumani tarvitsi minua. Voit päästää irti jo."
Raph ei irrottanut otettaan. Tikku sanoi tyynesti: "Vaikka et irrottasi, en halua satuttaa sinua." Raph irrotti ja käänsi selkänsä Tikulle. Tikun kaulassa oli vain pienet naarmut, joiden verenvuoto tyrehtyi nopeasti. Raph vaihtoi puheen aihetta: "Miten muka näytän Silppurilta? En ole lainkaan hänen kaltaisensa." Tikku huokaisi. Hän sanoi: "Se johtuu menneisyydestäni. Voin kertoa siitä samalla kun paikkaan haavasi." Raph sanoi: "Ihan miten vain."
Raph makasi luolan lattialla. Hän katsoi ulos luolasta. Sudet juttelivat toisilleen puhuen mukavista asioista. Tikku laittoi jotakin Raphin haavojen päälle. Hän sanoi: "Isäni tavoin minäkin johdin tätä laumaa. Isäni oli suuremmoinen uros. Hän ei antanut armoa verivihollisilleen, mutta oli todella lempeä ja huolehtivainen isä."
Raph ei sanonut mitään. Tikku jatkoi: "Kaikki sisarukseni kuolivat synnytyksessä. Vain minä jäin eloon, osittain. Vanhentuessani minulla ei ollut yhtään leikkikaveria. Sitten eräänä päivänä metsästä löytyi pieni pentu. Se oli hädin tuskin elossa, mutta vanhempani päättivät auttaa sitä. Pentu oli muutaman kuukauden nuorempi kuin minä silloin. Tiedät jo ehkä, kuka hän oli."
Silppuri... Raph mietti päässään, mutta ei sanonut sitä ääneen. Tikku jatkoi tarinaansa: "Pitkään olimme onnellisia yhdessä. Mutta pian Silppuri alkoi tuntea kateutta minua kohtaan, koska minun kuului olla seuraava johtaja. Muutama viikko myöhemmin molemmat vanhempani tapettiin, enkä tiedä syytä. Siinä kohtaa minun oli otettava valta itselleni. Kuukausi kaikki sujui ongelmitta, kunnes rakastuimme molemmat samaan naaraaseen. Hän kuitenkin piti enemmän minusta. Muutaman kuukauden kuluttua saimme viisi kaunista pentua. Silppuri raivostui siitä. Kun minä ja minun vanhin poikani olimme harjoittelemassa Silppuri toimi. Kun saavuin takaisin niin..."
Raph sanoi: "niin..." Tikku sanoi: "Silppuri oli tappanut koko perheeni. Raivostui niin pahasti, että aiheutin hänelle niin monta arpea, ettei hän olisi pystynyt enää kävelemään. Katkerana karkoitin hänet laumasta. Sitten kun katosi metsään, en kuullut hänestä enää sen jälkeen."
Niin sen ajattelinkin.
TMNTfani!- Viestien lukumäärä : 248
Ikä : 24
Registration date : 16.10.2013
Turtles tarinoita
Jatkuu
Kun he olivat päässeet salista heitä alettiin raahata neljään eri suuntaan. Leo vilkaisi nopeasti vartijaansa ja iski tätä kyynärpäällä vatsaan. Sotilas taittui kaksinkerrion ja Leo iski toista potkulla leukaan. Sitten hän lähti juoksemaan käytävää pitkin. Hänen oli auttettava veljiään. Jotenkin hän sai ranteensa vapaiksi ja juoksi kunnes törmäsi Karaihin. Karailla oli käsissään miekka.
- Päästä minut ohi Karai, Leo pyysi.
- En voi, Karai sanoi päätään pudistaen.
- Minun on autettava veljiäni, Leo sanoi.
- Ja minun toteltava isääni, Karai sanoi ja nosti miekkansa.
Leo veti omansa ja kaksintaistelu alkoi. Miekat kalahtelivat yhteen kun nämä kaksi miekkamestaria ottivat yhteen.
- Tiedän ettet ole samanlainen kuin Silppuri, Leo sanoi.
Karai laski katseensa ja sanoi hiljaa:
- Olen pahoillani Leo.
Sitten Karai puhalsi kädeltään jotain pölyä. Leo perääntyi yskien ja tajusi samalla että pöly oli magnolian tainnuttavaa siitepölyä. Leo katsoi Karaita kuin kysyen:
- Miksi?
Sitten hän rojahti tajuttomana lattialle. Pari sotilasta ilmestyi paikalle.
- Hienoa työtä Karai. Sait vangin kiinni. Silppuri on tyytyväinen, toinen sotilas sanoi.
Karai ei sanonut mitään.
Vähän myöhemmin Leo alkoi pikkuhiljaa palata tajuihinsa. Hän yrtti liikkua mutta tajusi että hänen kätensä oli sidottu paaluun joka oli kallionreunalla.
- Lohikäärmekallio, Leo ajatteli.
Hän katseli ympärilleen. Paikka näytti ammoin tuhoutuneelta temppeliltä jossa oli joskus pidetty uhriseremonioita lohikäärmeille.
- Lohikkärmeitä pidettiin jumalina. Niille uhrattiin nuoria neitoja, Leo mutisi hiljaa itsekseen.
Äkkiä ilmasta kuului hurja karjaisu. Leo nosti katseensa ja huomasi ilmassa kiertelevän suuren punaisen lohikäärmeen. Oli aika selvää jos hän ei pian pääsisi vapaaksi häenstä saattaisi tulla lohikäärmeen ilmainen lounas.
Kommentoikaa pliis
Kun he olivat päässeet salista heitä alettiin raahata neljään eri suuntaan. Leo vilkaisi nopeasti vartijaansa ja iski tätä kyynärpäällä vatsaan. Sotilas taittui kaksinkerrion ja Leo iski toista potkulla leukaan. Sitten hän lähti juoksemaan käytävää pitkin. Hänen oli auttettava veljiään. Jotenkin hän sai ranteensa vapaiksi ja juoksi kunnes törmäsi Karaihin. Karailla oli käsissään miekka.
- Päästä minut ohi Karai, Leo pyysi.
- En voi, Karai sanoi päätään pudistaen.
- Minun on autettava veljiäni, Leo sanoi.
- Ja minun toteltava isääni, Karai sanoi ja nosti miekkansa.
Leo veti omansa ja kaksintaistelu alkoi. Miekat kalahtelivat yhteen kun nämä kaksi miekkamestaria ottivat yhteen.
- Tiedän ettet ole samanlainen kuin Silppuri, Leo sanoi.
Karai laski katseensa ja sanoi hiljaa:
- Olen pahoillani Leo.
Sitten Karai puhalsi kädeltään jotain pölyä. Leo perääntyi yskien ja tajusi samalla että pöly oli magnolian tainnuttavaa siitepölyä. Leo katsoi Karaita kuin kysyen:
- Miksi?
Sitten hän rojahti tajuttomana lattialle. Pari sotilasta ilmestyi paikalle.
- Hienoa työtä Karai. Sait vangin kiinni. Silppuri on tyytyväinen, toinen sotilas sanoi.
Karai ei sanonut mitään.
Vähän myöhemmin Leo alkoi pikkuhiljaa palata tajuihinsa. Hän yrtti liikkua mutta tajusi että hänen kätensä oli sidottu paaluun joka oli kallionreunalla.
- Lohikäärmekallio, Leo ajatteli.
Hän katseli ympärilleen. Paikka näytti ammoin tuhoutuneelta temppeliltä jossa oli joskus pidetty uhriseremonioita lohikäärmeille.
- Lohikkärmeitä pidettiin jumalina. Niille uhrattiin nuoria neitoja, Leo mutisi hiljaa itsekseen.
Äkkiä ilmasta kuului hurja karjaisu. Leo nosti katseensa ja huomasi ilmassa kiertelevän suuren punaisen lohikäärmeen. Oli aika selvää jos hän ei pian pääsisi vapaaksi häenstä saattaisi tulla lohikäärmeen ilmainen lounas.
Kommentoikaa pliis
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Vs: Turtles tarinoita
Jännäks meneeNinjatar kirjoitti:Jatkuu
Kun he olivat päässeet salista heitä alettiin raahata neljään eri suuntaan. Leo vilkaisi nopeasti vartijaansa ja iski tätä kyynärpäällä vatsaan. Sotilas taittui kaksinkerrion ja Leo iski toista potkulla leukaan. Sitten hän lähti juoksemaan käytävää pitkin. Hänen oli auttettava veljiään. Jotenkin hän sai ranteensa vapaiksi ja juoksi kunnes törmäsi Karaihin. Karailla oli käsissään miekka.
- Päästä minut ohi Karai, Leo pyysi.
- En voi, Karai sanoi päätään pudistaen.
- Minun on autettava veljiäni, Leo sanoi.
- Ja minun toteltava isääni, Karai sanoi ja nosti miekkansa.
Leo veti omansa ja kaksintaistelu alkoi. Miekat kalahtelivat yhteen kun nämä kaksi miekkamestaria ottivat yhteen.
- Tiedän ettet ole samanlainen kuin Silppuri, Leo sanoi.
Karai laski katseensa ja sanoi hiljaa:
- Olen pahoillani Leo.
Sitten Karai puhalsi kädeltään jotain pölyä. Leo perääntyi yskien ja tajusi samalla että pöly oli magnolian tainnuttavaa siitepölyä. Leo katsoi Karaita kuin kysyen:
- Miksi?
Sitten hän rojahti tajuttomana lattialle. Pari sotilasta ilmestyi paikalle.
- Hienoa työtä Karai. Sait vangin kiinni. Silppuri on tyytyväinen, toinen sotilas sanoi.
Karai ei sanonut mitään.
Vähän myöhemmin Leo alkoi pikkuhiljaa palata tajuihinsa. Hän yrtti liikkua mutta tajusi että hänen kätensä oli sidottu paaluun joka oli kallionreunalla.
- Lohikäärmekallio, Leo ajatteli.
Hän katseli ympärilleen. Paikka näytti ammoin tuhoutuneelta temppeliltä jossa oli joskus pidetty uhriseremonioita lohikäärmeille.
- Lohikkärmeitä pidettiin jumalina. Niille uhrattiin nuoria neitoja, Leo mutisi hiljaa itsekseen.
Äkkiä ilmasta kuului hurja karjaisu. Leo nosti katseensa ja huomasi ilmassa kiertelevän suuren punaisen lohikäärmeen. Oli aika selvää jos hän ei pian pääsisi vapaaksi häenstä saattaisi tulla lohikäärmeen ilmainen lounas.
Kommentoikaa pliis
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Vs: Turtles tarinoita
vähän pitkä ja siisti tarina XDPurplecat702 kirjoitti:"Etpäs saakkaan kiinni, Raph!" 11-vuotias Mikey lällätti ja juoksi pakoon veljeään.
"Ai enkö? Sehän nähdään Mikey!" Raph huusi ja lähti takaa-ajoon. Leo seisoi hieman kauempana ja vahti, etteivät hänen veljensä tekisi tyhmyyksiä. Don seisoi hänen vierellään ja luki kirjaa. Mikey juoksi pakoon, mutta koska Raph oli hieman vanhempi, hän oli nopeampi. Mikey tiesti että ainoa keino päästä pakoon oli mennä kielletylle alueelle. Hän kuuli Raphin jo ihan takanaan, kun kääntyi viemärin risteyksestä oikealle, sinne missä kielletty alue oli.
"Ei sinne...!" Leo älähti tajutessaan minne hänen veljensä juoksivat. Don nosti päänsä kirjasta, ja huomasi että oli jäänyt yksin.
"Hei jätkät venatkaa!" hän huudahti ja heitti kirjan maahan, lähtien Leon ja muiden perään. Mikey vilkaisi taakseen, ja huomasi että Raph seurasi vieläkin. Samassa Mikey kompastui johonkin, koska ei katsonut eteensä. Mikey kaatui naamalleen viemäriveteen. Raph hidasti ja pysähtyi Mikeyn taakse. Mikey nousi ylös ja vilkaisi sitä, mihin oli kompastunut.
"Mikä toi on?" hän älähti. Raph nosti sen vedestä.
"LEO!! DON!! TULKAA KATSOMAAN!!" hän karjaisi ja vilkaisi taakseen, josta Leo juoksikin jo hänen vierelleen. Hetken päästä Donikin pääsi muiden luokse.
"Toihan on kilpikonna.." Don henkäisi ja otti syliinsä kilpikonnan, joka oli heitä hieman pienempi ja kevyempi.
"Sekin on mutatoitunut!" Leo sanoi.
"Onko se sitten meidän veli?" Mikey kysyi. Don pudisti päätään.
"Ei se mitenkään voi olla" hän sanoi. Kilpikonna avasi silmänsä kuullessaan meteliä.
"Keitä te olette...?!" hän säikähti.
"Rauhoitu" Leo sanoi. Don vilkaisi Leota. Heidän löytämänsä kilpikonna oli selvästi vuoden tai pari nuorempi. Ehkä se luulisi heitä veljiksiin.
"Me olemme... Sinun veljiäsi!" Don huudahti.
"Oletteko..?" kilpikonna mutisi. Don laski sen alas.
"Kyllä me olemme, vai mitä Mikey ja Raph?" Leo kysyi ja vilkaisi Raphia ja Mikeytä. Raph avasi suunsa sanoakseen totuuden, mutta nähdessään Leon katseen, hän vastasikin:
"Ni-niin! Etkö muka muista... Hunter...?"
"Sekö on nimeni..?" Hunter kysyi ja vilkaisi Mikeytä.
"Joo!" Mikey hihkasi ja hymyili.
"Taisit saada pienen muistinmenetyksen, kun kaaduit. Me olemme sinun veljiäsi, Hunter. Don, Leo, Raph ja Mikey" Don selitti. Raph huomasi kaistaleen harmaata kangasta, joka roikkui putkesta. Hän käveli sen luokse, repi sen irti ja pisti siihen saillaan silmänreiät. Raph käveli kangaskaistale kädessään Hunterin luokse, ja sitoi sen hänen päähänsä.
"Nyt sinullakin on samanlainen naamio, niinkuin meillä" hän hymähti hiljaa. Hunter hymyili. Leo tarttui häntä kädestä, ja sanoi:
"Mennään mestari Tikun luokse" He lähtivät kielletyltä alueelta varovaisesti, ja kaikki, Hunteria lukuunottamatta miettivät vain yhtä asiaa:
Mitä sitten kun Hunter saa totuuden selville...?
Hunterin oli ensin vaikeaa oppia muistamaan, kuka hänen veljistään oli kukin. Mutta heidän naamionsa auttoivat.
"Siis... Leolla on sininen.. Ja Donilla violetti.. Mikeyllä taas on oranssi.. Ja Raphilla punainen.." hän mutisi huoneessaan, jonka Leo ja Don olivat raivanneet hänelle. Mestari Tikku tuli huoneen suulle.
"Tuletko katsomaan taisteluharjoituksia Hunter?" hän kysyi.
"Joo, tulen ihan pian. Miksen minäkin voi muuten harjoitella?" Hunter vastasi, ja kallisti päätään kysyvästi.
"Koska sait muistinmenetyksen, etkä siis muista liikkeitä jotka olen jo opettanut" Tikku vastasi, ja mietti mielessään, kuinka kauan he voisivat valehdella Hunterille. Hunter nyökkäsi. Tikku lähti takaisin seuraamaan harjotuksia.
"Mestari Tikku siis löysi minut ja veljeni silloin kun olimme ihan pieniä.. Mutta miksi minä olen heitä vuoden nuorempi..?" Hunter mietti ääneen. Hän vilkaisi itseään peilistä. Hunter ei ollut tyytyväinen ulkonäköönsä. Hän tonki koko huoneen läpi, ja löysi lisää harmaata kangasta. Sitä oli varmaan käytetty alustana tai jonakin muuna. Hunter repi kankaasta palasia. Hän sitoi käsiinsä, ja jalkoihinsa kangas suikaleita. Hän myös sitoi kaulaansa taittelemansa huivin. Hän vilkaisi itseään uudestaan peilistä. Hunter oli tyytyväinen. Hän lähti katsomaan veljiensä harjotuksia. Mikey ja Don taistelivat toisiaan vastaan, Leo ja Raph toisiaan. Hunter nojasi seinää vasten ja mietti. Miksei minulla ole aseita? Raphilla on sait, Leolla katanat, Mikeyllä kusarigama ja Donilla naginata.. Minulla ei mitään...
"Mestari Tikku...?" Hunter kysyi.
"Niin?" Tikku kysyi.
"Miksei minulla ole asetta?" Hunter kysyi. Tikku mietti vastaustaan.
"Koska.. Et tarvitse asetta. Kunhan vain tokenet tuosta muistinmenetyksestä, alan taas harjoittaa sinua" Tikku vastasi, luvaten itselleen että puhuisi totta. Hunter nyökkäsi hitaasti, kun tajusi että Tikun äänensävyssä oli hieman valehtelun makua. Hunter käänsi katseensa takaisin taisteluharjotuksiin.
Redcat702- Viestien lukumäärä : 1
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
"Hyvää synttäriä Hunter!" ääni herätti Hunterin. Hunter ei viitsinyt avata silmiään, koska oli vieläkin väsynyt eilisistä harjotuksista.
"Mmm.." hän mutisi ja veti peiton silmilleen. Mikey vetäisi kuitenkin peiton pois Hunterin päältä, ja ravisteli Hunteria.
"MIKEY!!" Hunter karjaisi ja tönäisi Mikeyn kauemmaksi. Hunter haukotteli ja nousi istumaan.
"Älä viitsi olla niin hapan, Hunter. Olethan jo 12 vuotta!" Leo huudahti ja hymyili. Hunter hymähti, ja etsi katseellaan naamiotaan. Hän muisti jättäneensä sen tuolille, joka oli peilin vieressä. Hän nousi ylös, ja kietoi peiton ympärilleen niin, että se peitti kasvotkin. Hänellä oli kylmä. Hunter laahusti tuolin luokse, ja vilkaisi itseään peilistä.
"....Mitäh.....?" hän huudahti ja vilkaisi nopeasti kahta veljeään, varmistaen etteivät he nähneet. Hunter vilkaisi uudestaan peiliä.
".......Eih...." hän kuiskasi ja peitti käsillään kasvonsa.
"Hunter? Onko kaikki hyvin?" Leo kysyi, ja oli vetämässä peiton pois Hunterin kasvoilta, kun Hunter huudahti:
"On! Kaikki on loistavasti! Menkää te tekemään aamupalaa, minä tulen kohta!"
"Mutta teimme sen jo..." Mikey sanoi.
"Tulen kohta! Menkää te edeltä!" Hunter huudahti ja kääntyi selin veljiinsä. Leo ja Mikey vilkaisivat toisiaan, ja hiipivät ulos huoneesta. Hunter heitti peiton lattialle.
"Miten.....?" hän kysyi ja melkein lyyhistyi lattialle. Hunter peitti vasemman silmänsä, ja yritti katsoa itseään peilistä. Hän ei nähnyt mitään. Hunter oli oikeassa. Hänen oikea silmänsä oli sokea. Se oli hailakan sininen, ei enää punainen kuin vielä eilen. Hunter nappasi tuolilta harmaan naamionsa, ja sitoi sen nopeasti naamaansa.
"Mitä jos toinenkin silmäni sokeutuu..? Miten voin enää jatkaa koulutusta...?" Hunter hätäili ja nousi lattialta. Samassa hänen silmäänsä osui kortti, joka lojui lattialla.
"Mikä tämä..." Hunter mietti ja nosti kortin lattialta. Hän avasi sen.
"12 vuotiaalle Hunterille" Hunter luki. Hän nosti katseensa kattoon. Kaksi vuotta sitten, hän sai muistinmenetyksen jonka takia hän ei muistanut ennen sitä tapahtuneita asioita. Mestari oli ainakin pitänyt lupauksensa. Hän oli opettanut Hunteria, niinkuin hänen veljiäänkin. Mutta Hunteria kalvasi epäillys. Hän oli epäillyt asiaa kyllä jo pari kuukautta. Entä jos en olekkaan heidän oikea veljensä...? Hunter mietti, ja heitti kortin tuolille lukematta sitä loppuun. Hän rojahti sängylleen uudesttaan makaamaan, ja jäi miettimään. Tuntuu kuin en tuntisi heitä lainkaan.. Kuin olisin ulkopuolinen...
"Hunter...?" Donin ääni keskeytti hänen ajatuksensa.
"Do-Don!" Hunter älähti ja nousi salaman nopeasti ylös.
"Leo ja Mikey sanoivat että tulisit syömään. Odotimme vartin sinua" Don sanoi, ja huomasi Hunterin sokean silmän.
"Mitä silmällesi on tapahtunut?!" Don älähti ja syöksähti Hunterin luokse tutkimaan sitä.
"En minä tiedä.. Heräsin vain ja se oli tuollainen.." Hunter sanoi hiljaa.
"Miten ihmeessä se on voinut sokeutua yhden yön aikana..?" Don mietti ääneen.
"Odota täällä. Käyn hakemassa pari kirjaa josta voi olla apua" Don sanoi ja lähti huoneesta.
"Odota! Haluaisin..!" Hunter yritti sanoa mutta kun ehätti huoneen suulle Don oli jo kadonnut huoneeseensa.
"Huoh.. Voisin kai mennä syömään.. Niinkuin lupasin..." Hunter huokaisi ja lähti tallustelemaan keittiölle päin. Hän pysähtyi kulman taakse kuullessaan veljiensä keskustelevan jostakin.
"Missä Hunter viipyy?"
"Antaa hänen tulla ihan rauhassa"
"Just joo. Tää mun kyhäämä synttäri-pizza jäähtyy! Kyhäsin sitä koko aamun!"
"Emmehän me voi olla varmoja onko tänään oikeasti hänen syntymäpäivänsä" Mitäh...!? Hunter mietti ja hivuttautui lähemmäksi kuullakseen paremmin.
"No, tänään on se päivä jona löysimme hänet"
"Niin.. Minusta on aika kurjaa että olemme joutuneet valehtelemaan tämän kokoajan.."
"Hunter ei ole meidän oikea veljemme. Mutta hän on silti osa perhettä"
"Joo, niin kai" Hunter joutui todenteolla hillitsemään itseään, ettei olisi rynninyt keittiöön ja hakannut hänen niin kutsutut "veljensä" puolikuoliaaksi. He ovat valehdelleet minulle kokotämän ajan! Vai vielä heidän veljensä! Epäillykseni osuivat oikeaan..! Hunterin sisintä riipaisi, koska hän olisi oikeasti halunnut uskoa että hänen epäillys olisi ollut väärä. Hän hengitti syvään, rauhoitti mielensä ja käveli keittiöön.
"Huomenta...!" hän sanoi ja huomasi että hymyili psykopaattisesti. Hänen koko olemuksensa huusi:
"He valehtelivat sinulle! Hakkaa ne kuoliaaksi!" Hän ei voinut sille mitään, että kuultuaan totuuden hän tunsi murhanhimoa valehtelijoita kohtaan.
"A-ai hei Hunter!" Raph huudahti.
"Kuvittelenko vain, vai oletteko te hieman... Säikähtäneitä...?" Hunter kysyi ja hivuttautui kohti leikkuulautaa.
"Mistä sinä niin päättelet..?" Mikey kysyi ja hymyili.
"Voi, ihan vain tuosta äänensävystäsi" Hunter sihahti, ja otti käteensä veitsen.
"Mitä sinun silmällesi on tapahtunut...?" Leo kysyi.
"Se on sokea. Luulisi minun veljeni tietävän miksi se on sokea. Mutta eihän Don sitä tiennyt" Hunter sanoi ja virnisti ilkeästi. Hän käveli ihan Leon taakse, ja iski veitsen Leon niskaan. Leo karjahti kivusta, ja yritti irroittaa veistä, mutta Hunter veti sen irti.
"Hunter....?! Mitä ihmettä sä teet...?" Leo ähkäisi ja yritti hyökätä Hunteria päin, mutta Hunter väisti ja potkaisi Leon jääkaappia päin. Leo lyyhistyi maahan puolitajuissaan. Raph tai Mikey ei pystynyt tekemään mitään, kun he olivat kauhusta jäätyneet paikoilleen.
"Vai olette te huijanneet minua kaksi vuotta.." Hunter sihisi ja asteli veitsi kädessään kohti Raphia ja Mikeytä.
"Sinä.. Siis kuulit keskustelun..." Mikey änkytti.
"Hunter... Ootko sä täällä...?" Don kysyi ja ilmestyi keittiön ovelle.
"Mitä ihmettä tääl on tapahtunut?!" hän kiljahti ja tuijotti ensin psykopaattisesti hymyilevää Hunteria, sitten lattialla makaavaa Leota, sitten Mikeyä ja Raphia.
"Hunter kuuli keskustelumme.." Raph sanoi. Hunter syöksähti kohti Raphia, mutta Don ehti torjua Hunterin naginatallaan.
"Idiootti!" Don huusi ja viilsi Hunterin jalkaan syvän viillon. Hunter karjaisi kivunhuudon ja heitti veitsensä kohti Donia. Don yritti väistää, mutta veitsi ehti upota hänen käteensä. Don pudotti naginatan ja vetäisi kivuliaasti karjaisten veitsen kädestään.
"Hunter.. Vaikka emme ole veljiäsi.. Sinun ei silti olisi tarvinnut tehdä tätä.." hän kuiskasi. Hunter nousi ähkäisten pystyyn, ja juoksi kompuroiden Donin ohitse napaten veitsensä tämän kädestä. Hunter juoksi ulos keittiöstä, samaan aikaan kun Mestari Tikku käveli ohi.
"Hunter..!?" hän älähti ja vilkaisi keittöön, ja ryntäsi saman tien auttamaan Donia ja Leota. Hunter juoksi pois, ei tiennyt minne, mutta vain pois. Hänen haavoittunut jalkansa hidasti juoksua, ja hän pysähtyi pian.
"Tämä.. Ei ole enää kotini.." hän murisi ja huomasi tikkaat ylös, pinnalle. Hän vilkaisi viiltoa jalassaan Hänen täytyi jaksaa kiivetä ylös. Sitten hän voisi levätä. Hunter lähti kiipeämään tikkaita, ja kun hän oli melkein pinnalla, hän kuuli viemärikannen läpi taistelun ääniä. Hän raotti kantta, jä älähti:
"Mitäh..!?"
"Mmm.." hän mutisi ja veti peiton silmilleen. Mikey vetäisi kuitenkin peiton pois Hunterin päältä, ja ravisteli Hunteria.
"MIKEY!!" Hunter karjaisi ja tönäisi Mikeyn kauemmaksi. Hunter haukotteli ja nousi istumaan.
"Älä viitsi olla niin hapan, Hunter. Olethan jo 12 vuotta!" Leo huudahti ja hymyili. Hunter hymähti, ja etsi katseellaan naamiotaan. Hän muisti jättäneensä sen tuolille, joka oli peilin vieressä. Hän nousi ylös, ja kietoi peiton ympärilleen niin, että se peitti kasvotkin. Hänellä oli kylmä. Hunter laahusti tuolin luokse, ja vilkaisi itseään peilistä.
"....Mitäh.....?" hän huudahti ja vilkaisi nopeasti kahta veljeään, varmistaen etteivät he nähneet. Hunter vilkaisi uudestaan peiliä.
".......Eih...." hän kuiskasi ja peitti käsillään kasvonsa.
"Hunter? Onko kaikki hyvin?" Leo kysyi, ja oli vetämässä peiton pois Hunterin kasvoilta, kun Hunter huudahti:
"On! Kaikki on loistavasti! Menkää te tekemään aamupalaa, minä tulen kohta!"
"Mutta teimme sen jo..." Mikey sanoi.
"Tulen kohta! Menkää te edeltä!" Hunter huudahti ja kääntyi selin veljiinsä. Leo ja Mikey vilkaisivat toisiaan, ja hiipivät ulos huoneesta. Hunter heitti peiton lattialle.
"Miten.....?" hän kysyi ja melkein lyyhistyi lattialle. Hunter peitti vasemman silmänsä, ja yritti katsoa itseään peilistä. Hän ei nähnyt mitään. Hunter oli oikeassa. Hänen oikea silmänsä oli sokea. Se oli hailakan sininen, ei enää punainen kuin vielä eilen. Hunter nappasi tuolilta harmaan naamionsa, ja sitoi sen nopeasti naamaansa.
"Mitä jos toinenkin silmäni sokeutuu..? Miten voin enää jatkaa koulutusta...?" Hunter hätäili ja nousi lattialta. Samassa hänen silmäänsä osui kortti, joka lojui lattialla.
"Mikä tämä..." Hunter mietti ja nosti kortin lattialta. Hän avasi sen.
"12 vuotiaalle Hunterille" Hunter luki. Hän nosti katseensa kattoon. Kaksi vuotta sitten, hän sai muistinmenetyksen jonka takia hän ei muistanut ennen sitä tapahtuneita asioita. Mestari oli ainakin pitänyt lupauksensa. Hän oli opettanut Hunteria, niinkuin hänen veljiäänkin. Mutta Hunteria kalvasi epäillys. Hän oli epäillyt asiaa kyllä jo pari kuukautta. Entä jos en olekkaan heidän oikea veljensä...? Hunter mietti, ja heitti kortin tuolille lukematta sitä loppuun. Hän rojahti sängylleen uudesttaan makaamaan, ja jäi miettimään. Tuntuu kuin en tuntisi heitä lainkaan.. Kuin olisin ulkopuolinen...
"Hunter...?" Donin ääni keskeytti hänen ajatuksensa.
"Do-Don!" Hunter älähti ja nousi salaman nopeasti ylös.
"Leo ja Mikey sanoivat että tulisit syömään. Odotimme vartin sinua" Don sanoi, ja huomasi Hunterin sokean silmän.
"Mitä silmällesi on tapahtunut?!" Don älähti ja syöksähti Hunterin luokse tutkimaan sitä.
"En minä tiedä.. Heräsin vain ja se oli tuollainen.." Hunter sanoi hiljaa.
"Miten ihmeessä se on voinut sokeutua yhden yön aikana..?" Don mietti ääneen.
"Odota täällä. Käyn hakemassa pari kirjaa josta voi olla apua" Don sanoi ja lähti huoneesta.
"Odota! Haluaisin..!" Hunter yritti sanoa mutta kun ehätti huoneen suulle Don oli jo kadonnut huoneeseensa.
"Huoh.. Voisin kai mennä syömään.. Niinkuin lupasin..." Hunter huokaisi ja lähti tallustelemaan keittiölle päin. Hän pysähtyi kulman taakse kuullessaan veljiensä keskustelevan jostakin.
"Missä Hunter viipyy?"
"Antaa hänen tulla ihan rauhassa"
"Just joo. Tää mun kyhäämä synttäri-pizza jäähtyy! Kyhäsin sitä koko aamun!"
"Emmehän me voi olla varmoja onko tänään oikeasti hänen syntymäpäivänsä" Mitäh...!? Hunter mietti ja hivuttautui lähemmäksi kuullakseen paremmin.
"No, tänään on se päivä jona löysimme hänet"
"Niin.. Minusta on aika kurjaa että olemme joutuneet valehtelemaan tämän kokoajan.."
"Hunter ei ole meidän oikea veljemme. Mutta hän on silti osa perhettä"
"Joo, niin kai" Hunter joutui todenteolla hillitsemään itseään, ettei olisi rynninyt keittiöön ja hakannut hänen niin kutsutut "veljensä" puolikuoliaaksi. He ovat valehdelleet minulle kokotämän ajan! Vai vielä heidän veljensä! Epäillykseni osuivat oikeaan..! Hunterin sisintä riipaisi, koska hän olisi oikeasti halunnut uskoa että hänen epäillys olisi ollut väärä. Hän hengitti syvään, rauhoitti mielensä ja käveli keittiöön.
"Huomenta...!" hän sanoi ja huomasi että hymyili psykopaattisesti. Hänen koko olemuksensa huusi:
"He valehtelivat sinulle! Hakkaa ne kuoliaaksi!" Hän ei voinut sille mitään, että kuultuaan totuuden hän tunsi murhanhimoa valehtelijoita kohtaan.
"A-ai hei Hunter!" Raph huudahti.
"Kuvittelenko vain, vai oletteko te hieman... Säikähtäneitä...?" Hunter kysyi ja hivuttautui kohti leikkuulautaa.
"Mistä sinä niin päättelet..?" Mikey kysyi ja hymyili.
"Voi, ihan vain tuosta äänensävystäsi" Hunter sihahti, ja otti käteensä veitsen.
"Mitä sinun silmällesi on tapahtunut...?" Leo kysyi.
"Se on sokea. Luulisi minun veljeni tietävän miksi se on sokea. Mutta eihän Don sitä tiennyt" Hunter sanoi ja virnisti ilkeästi. Hän käveli ihan Leon taakse, ja iski veitsen Leon niskaan. Leo karjahti kivusta, ja yritti irroittaa veistä, mutta Hunter veti sen irti.
"Hunter....?! Mitä ihmettä sä teet...?" Leo ähkäisi ja yritti hyökätä Hunteria päin, mutta Hunter väisti ja potkaisi Leon jääkaappia päin. Leo lyyhistyi maahan puolitajuissaan. Raph tai Mikey ei pystynyt tekemään mitään, kun he olivat kauhusta jäätyneet paikoilleen.
"Vai olette te huijanneet minua kaksi vuotta.." Hunter sihisi ja asteli veitsi kädessään kohti Raphia ja Mikeytä.
"Sinä.. Siis kuulit keskustelun..." Mikey änkytti.
"Hunter... Ootko sä täällä...?" Don kysyi ja ilmestyi keittiön ovelle.
"Mitä ihmettä tääl on tapahtunut?!" hän kiljahti ja tuijotti ensin psykopaattisesti hymyilevää Hunteria, sitten lattialla makaavaa Leota, sitten Mikeyä ja Raphia.
"Hunter kuuli keskustelumme.." Raph sanoi. Hunter syöksähti kohti Raphia, mutta Don ehti torjua Hunterin naginatallaan.
"Idiootti!" Don huusi ja viilsi Hunterin jalkaan syvän viillon. Hunter karjaisi kivunhuudon ja heitti veitsensä kohti Donia. Don yritti väistää, mutta veitsi ehti upota hänen käteensä. Don pudotti naginatan ja vetäisi kivuliaasti karjaisten veitsen kädestään.
"Hunter.. Vaikka emme ole veljiäsi.. Sinun ei silti olisi tarvinnut tehdä tätä.." hän kuiskasi. Hunter nousi ähkäisten pystyyn, ja juoksi kompuroiden Donin ohitse napaten veitsensä tämän kädestä. Hunter juoksi ulos keittiöstä, samaan aikaan kun Mestari Tikku käveli ohi.
"Hunter..!?" hän älähti ja vilkaisi keittöön, ja ryntäsi saman tien auttamaan Donia ja Leota. Hunter juoksi pois, ei tiennyt minne, mutta vain pois. Hänen haavoittunut jalkansa hidasti juoksua, ja hän pysähtyi pian.
"Tämä.. Ei ole enää kotini.." hän murisi ja huomasi tikkaat ylös, pinnalle. Hän vilkaisi viiltoa jalassaan Hänen täytyi jaksaa kiivetä ylös. Sitten hän voisi levätä. Hunter lähti kiipeämään tikkaita, ja kun hän oli melkein pinnalla, hän kuuli viemärikannen läpi taistelun ääniä. Hän raotti kantta, jä älähti:
"Mitäh..!?"
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Turtles tarinoita
Voi HunteriaPurplecat702 kirjoitti:"Hyvää synttäriä Hunter!" ääni herätti Hunterin. Hunter ei viitsinyt avata silmiään, koska oli vieläkin väsynyt eilisistä harjotuksista.
"Mmm.." hän mutisi ja veti peiton silmilleen. Mikey vetäisi kuitenkin peiton pois Hunterin päältä, ja ravisteli Hunteria.
"MIKEY!!" Hunter karjaisi ja tönäisi Mikeyn kauemmaksi. Hunter haukotteli ja nousi istumaan.
"Älä viitsi olla niin hapan, Hunter. Olethan jo 12 vuotta!" Leo huudahti ja hymyili. Hunter hymähti, ja etsi katseellaan naamiotaan. Hän muisti jättäneensä sen tuolille, joka oli peilin vieressä. Hän nousi ylös, ja kietoi peiton ympärilleen niin, että se peitti kasvotkin. Hänellä oli kylmä. Hunter laahusti tuolin luokse, ja vilkaisi itseään peilistä.
"....Mitäh.....?" hän huudahti ja vilkaisi nopeasti kahta veljeään, varmistaen etteivät he nähneet. Hunter vilkaisi uudestaan peiliä.
".......Eih...." hän kuiskasi ja peitti käsillään kasvonsa.
"Hunter? Onko kaikki hyvin?" Leo kysyi, ja oli vetämässä peiton pois Hunterin kasvoilta, kun Hunter huudahti:
"On! Kaikki on loistavasti! Menkää te tekemään aamupalaa, minä tulen kohta!"
"Mutta teimme sen jo..." Mikey sanoi.
"Tulen kohta! Menkää te edeltä!" Hunter huudahti ja kääntyi selin veljiinsä. Leo ja Mikey vilkaisivat toisiaan, ja hiipivät ulos huoneesta. Hunter heitti peiton lattialle.
"Miten.....?" hän kysyi ja melkein lyyhistyi lattialle. Hunter peitti vasemman silmänsä, ja yritti katsoa itseään peilistä. Hän ei nähnyt mitään. Hunter oli oikeassa. Hänen oikea silmänsä oli sokea. Se oli hailakan sininen, ei enää punainen kuin vielä eilen. Hunter nappasi tuolilta harmaan naamionsa, ja sitoi sen nopeasti naamaansa.
"Mitä jos toinenkin silmäni sokeutuu..? Miten voin enää jatkaa koulutusta...?" Hunter hätäili ja nousi lattialta. Samassa hänen silmäänsä osui kortti, joka lojui lattialla.
"Mikä tämä..." Hunter mietti ja nosti kortin lattialta. Hän avasi sen.
"12 vuotiaalle Hunterille" Hunter luki. Hän nosti katseensa kattoon. Kaksi vuotta sitten, hän sai muistinmenetyksen jonka takia hän ei muistanut ennen sitä tapahtuneita asioita. Mestari oli ainakin pitänyt lupauksensa. Hän oli opettanut Hunteria, niinkuin hänen veljiäänkin. Mutta Hunteria kalvasi epäillys. Hän oli epäillyt asiaa kyllä jo pari kuukautta. Entä jos en olekkaan heidän oikea veljensä...? Hunter mietti, ja heitti kortin tuolille lukematta sitä loppuun. Hän rojahti sängylleen uudesttaan makaamaan, ja jäi miettimään. Tuntuu kuin en tuntisi heitä lainkaan.. Kuin olisin ulkopuolinen...
"Hunter...?" Donin ääni keskeytti hänen ajatuksensa.
"Do-Don!" Hunter älähti ja nousi salaman nopeasti ylös.
"Leo ja Mikey sanoivat että tulisit syömään. Odotimme vartin sinua" Don sanoi, ja huomasi Hunterin sokean silmän.
"Mitä silmällesi on tapahtunut?!" Don älähti ja syöksähti Hunterin luokse tutkimaan sitä.
"En minä tiedä.. Heräsin vain ja se oli tuollainen.." Hunter sanoi hiljaa.
"Miten ihmeessä se on voinut sokeutua yhden yön aikana..?" Don mietti ääneen.
"Odota täällä. Käyn hakemassa pari kirjaa josta voi olla apua" Don sanoi ja lähti huoneesta.
"Odota! Haluaisin..!" Hunter yritti sanoa mutta kun ehätti huoneen suulle Don oli jo kadonnut huoneeseensa.
"Huoh.. Voisin kai mennä syömään.. Niinkuin lupasin..." Hunter huokaisi ja lähti tallustelemaan keittiölle päin. Hän pysähtyi kulman taakse kuullessaan veljiensä keskustelevan jostakin.
"Missä Hunter viipyy?"
"Antaa hänen tulla ihan rauhassa"
"Just joo. Tää mun kyhäämä synttäri-pizza jäähtyy! Kyhäsin sitä koko aamun!"
"Emmehän me voi olla varmoja onko tänään oikeasti hänen syntymäpäivänsä" Mitäh...!? Hunter mietti ja hivuttautui lähemmäksi kuullakseen paremmin.
"No, tänään on se päivä jona löysimme hänet"
"Niin.. Minusta on aika kurjaa että olemme joutuneet valehtelemaan tämän kokoajan.."
"Hunter ei ole meidän oikea veljemme. Mutta hän on silti osa perhettä"
"Joo, niin kai" Hunter joutui todenteolla hillitsemään itseään, ettei olisi rynninyt keittiöön ja hakannut hänen niin kutsutut "veljensä" puolikuoliaaksi. He ovat valehdelleet minulle kokotämän ajan! Vai vielä heidän veljensä! Epäillykseni osuivat oikeaan..! Hunterin sisintä riipaisi, koska hän olisi oikeasti halunnut uskoa että hänen epäillys olisi ollut väärä. Hän hengitti syvään, rauhoitti mielensä ja käveli keittiöön.
"Huomenta...!" hän sanoi ja huomasi että hymyili psykopaattisesti. Hänen koko olemuksensa huusi:
"He valehtelivat sinulle! Hakkaa ne kuoliaaksi!" Hän ei voinut sille mitään, että kuultuaan totuuden hän tunsi murhanhimoa valehtelijoita kohtaan.
"A-ai hei Hunter!" Raph huudahti.
"Kuvittelenko vain, vai oletteko te hieman... Säikähtäneitä...?" Hunter kysyi ja hivuttautui kohti leikkuulautaa.
"Mistä sinä niin päättelet..?" Mikey kysyi ja hymyili.
"Voi, ihan vain tuosta äänensävystäsi" Hunter sihahti, ja otti käteensä veitsen.
"Mitä sinun silmällesi on tapahtunut...?" Leo kysyi.
"Se on sokea. Luulisi minun veljeni tietävän miksi se on sokea. Mutta eihän Don sitä tiennyt" Hunter sanoi ja virnisti ilkeästi. Hän käveli ihan Leon taakse, ja iski veitsen Leon niskaan. Leo karjahti kivusta, ja yritti irroittaa veistä, mutta Hunter veti sen irti.
"Hunter....?! Mitä ihmettä sä teet...?" Leo ähkäisi ja yritti hyökätä Hunteria päin, mutta Hunter väisti ja potkaisi Leon jääkaappia päin. Leo lyyhistyi maahan puolitajuissaan. Raph tai Mikey ei pystynyt tekemään mitään, kun he olivat kauhusta jäätyneet paikoilleen.
"Vai olette te huijanneet minua kaksi vuotta.." Hunter sihisi ja asteli veitsi kädessään kohti Raphia ja Mikeytä.
"Sinä.. Siis kuulit keskustelun..." Mikey änkytti.
"Hunter... Ootko sä täällä...?" Don kysyi ja ilmestyi keittiön ovelle.
"Mitä ihmettä tääl on tapahtunut?!" hän kiljahti ja tuijotti ensin psykopaattisesti hymyilevää Hunteria, sitten lattialla makaavaa Leota, sitten Mikeyä ja Raphia.
"Hunter kuuli keskustelumme.." Raph sanoi. Hunter syöksähti kohti Raphia, mutta Don ehti torjua Hunterin naginatallaan.
"Idiootti!" Don huusi ja viilsi Hunterin jalkaan syvän viillon. Hunter karjaisi kivunhuudon ja heitti veitsensä kohti Donia. Don yritti väistää, mutta veitsi ehti upota hänen käteensä. Don pudotti naginatan ja vetäisi kivuliaasti karjaisten veitsen kädestään.
"Hunter.. Vaikka emme ole veljiäsi.. Sinun ei silti olisi tarvinnut tehdä tätä.." hän kuiskasi. Hunter nousi ähkäisten pystyyn, ja juoksi kompuroiden Donin ohitse napaten veitsensä tämän kädestä. Hunter juoksi ulos keittiöstä, samaan aikaan kun Mestari Tikku käveli ohi.
"Hunter..!?" hän älähti ja vilkaisi keittöön, ja ryntäsi saman tien auttamaan Donia ja Leota. Hunter juoksi pois, ei tiennyt minne, mutta vain pois. Hänen haavoittunut jalkansa hidasti juoksua, ja hän pysähtyi pian.
"Tämä.. Ei ole enää kotini.." hän murisi ja huomasi tikkaat ylös, pinnalle. Hän vilkaisi viiltoa jalassaan Hänen täytyi jaksaa kiivetä ylös. Sitten hän voisi levätä. Hunter lähti kiipeämään tikkaita, ja kun hän oli melkein pinnalla, hän kuuli viemärikannen läpi taistelun ääniä. Hän raotti kantta, jä älähti:
"Mitäh..!?"
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Turtles tarinoita
Jatkoa
Donia, Raphia ja Mikeä tönittiin eteenpäin kohti tyrmiä.
- Meidän on keksittävä keino päästä pakoon, Don kuiskasi.
- Ja miten muka jos saan kysyä. Heti kun päästään tyrmille meidät kahlitaan ranteista seiniin. Ei mitään mahiksia päästä pakoon, Raph kysäisi.
Mike aikoi sanoa jotain mutta Raph ehti ensin
- Ja jos sä aiot ehdottaa aseita niin miten sä aiot käyttää niitä jos oot ranteista seinässä kiinni? hän huomautti.
Mike sulki suunsa. Vähän myöhemmin kolmikko oli kahlittu ja lukittu tyrmään. Mandy käveli kaltereiden eteen. Hän hymyili ilkeästi.
- Veljenne on pian kuollut ja Silppuri saa voimansa. Voitto on hänen, hän naurahti.
- Ei jos me estetään se! Raph ärähti.
- Ai miten muka? Mandy kysyi ja lähti nauraen pois.
- Yks asia on ainakin varmaa. Mandy on ihan kuin Silppuri, Mike huomautti.
Saa pistää kommenttia . Sori et on näin lyhyt
Donia, Raphia ja Mikeä tönittiin eteenpäin kohti tyrmiä.
- Meidän on keksittävä keino päästä pakoon, Don kuiskasi.
- Ja miten muka jos saan kysyä. Heti kun päästään tyrmille meidät kahlitaan ranteista seiniin. Ei mitään mahiksia päästä pakoon, Raph kysäisi.
Mike aikoi sanoa jotain mutta Raph ehti ensin
- Ja jos sä aiot ehdottaa aseita niin miten sä aiot käyttää niitä jos oot ranteista seinässä kiinni? hän huomautti.
Mike sulki suunsa. Vähän myöhemmin kolmikko oli kahlittu ja lukittu tyrmään. Mandy käveli kaltereiden eteen. Hän hymyili ilkeästi.
- Veljenne on pian kuollut ja Silppuri saa voimansa. Voitto on hänen, hän naurahti.
- Ei jos me estetään se! Raph ärähti.
- Ai miten muka? Mandy kysyi ja lähti nauraen pois.
- Yks asia on ainakin varmaa. Mandy on ihan kuin Silppuri, Mike huomautti.
Saa pistää kommenttia . Sori et on näin lyhyt
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Vs: Turtles tarinoita
Ninjatar kirjoitti:Jatkoa
Donia, Raphia ja Mikeä tönittiin eteenpäin kohti tyrmiä.
- Meidän on keksittävä keino päästä pakoon, Don kuiskasi.
- Ja miten muka jos saan kysyä. Heti kun päästään tyrmille meidät kahlitaan ranteista seiniin. Ei mitään mahiksia päästä pakoon, Raph kysäisi.
Mike aikoi sanoa jotain mutta Raph ehti ensin
- Ja jos sä aiot ehdottaa aseita niin miten sä aiot käyttää niitä jos oot ranteista seinässä kiinni? hän huomautti.
Mike sulki suunsa. Vähän myöhemmin kolmikko oli kahlittu ja lukittu tyrmään. Mandy käveli kaltereiden eteen. Hän hymyili ilkeästi.
- Veljenne on pian kuollut ja Silppuri saa voimansa. Voitto on hänen, hän naurahti.
- Ei jos me estetään se! Raph ärähti.
- Ai miten muka? Mandy kysyi ja lähti nauraen pois.
- Yks asia on ainakin varmaa. Mandy on ihan kuin Silppuri, Mike huomautti.
Saa pistää kommenttia . Sori et on näin lyhyt
Lyhyt, mutta ytimekäs.
TMNTfani!- Viestien lukumäärä : 248
Ikä : 24
Registration date : 16.10.2013
Vs: Turtles tarinoita
Tikku sanoi: "Neon johtaa tätä laumaa hyvin." Raph ei sanonut mitään. Ulkona kuului varoitushuuto. Raph nousi ja säntäsi ulos. Viisi mustaa sutta olivat leirin keskellä. Ne oli piiritetty. Keulassa oleva musta susi sanoi: "Etsikää se pentu, tai muuten Shadow teloittaa meidät!" Sudet hajaantuivat ja puskivat saartorenkaan läpi. Kaksi sutta ei päässyt läpi.
Sitten kuului pennun rääkäisy. Raph katsoi, kun suuren kiven luolasta tuli esiin musta susi, jolla oli pentu suussaan. Pentu kiljaisi. Raph juoksi heitä kohti. Susi hyppäsi läheiseen puuhun pentu hampaissaan. Raphin vierestä juoksi Neon ja hän hyppäsi suden perään. Neon sanoi: "Laske Falcon maahan!" Susi sanoi: "Mustat sudet, peräännnytään!"
Mustat sudet kuulivat ja rimpuilivat pois vihollisen otteesta. Ne hyppäsivät puihin ja katosivat pian. Harmaavalkoinen susi sanoi: "Me voitimme." Neon hyppäsi puustaq ja sanoi: "Emmekä voittaneet. Ne saivat Falconin." Sudet hätkähtivät ja katsoivat toisiaan paniikin vallassa. Raph käveli Neonin viereen. Hän kysyi: "Mitä ne edes tekevät pennulla?" Neon sanoi: "Niitä ei itse Falcon kiinnosta. Ne käyttävät häntä syöttinä minulle."
Raph sanoi: "Meidän on pelastettava hänet." Neon sanoi: "Juuri nyt se on lähes mahdotonta. Shadow käyttää kaikki liikenevät sutensa vartioimaan imperiumiaan. Ne odottavat minua. Emme pääsisi lähellekään imperiumia." Raph kysyi: "Montako sutta siellä on?" Neon vastasi: "Vähän päälle 200. Jäämme alakynteen taistelussa. Mutta minulla on suunnitelma. Voit auttaa, jos vaara kiinnostaa."
Neon hyppäsi suuren kiven päälle. Se merkitsi muille susille, että on kokouksen aika. Ne kerääntyivät kiven ympärille. Neon sanoi: "On vain yksi keino saada Falcon takaisin ehjin nahoin. Minun on jäätävä kiinni." Sudet hätkähtivät ja alkoivat panikoida. Yksi susi väkijoukosta sanoi: "Jos jäät kiinni, meillä ei ole enää toivoa selviytyä. Tiedät, että Shadow tappaa kaikki vihollisensa." Neon sanoi: "Tiedän hyvin. Mutta se on ainoa vaihtoehto. Muutenkin, olen Shadowlle liian arvokas. Ei se tapa minua heti."
Sitten kuului pennun rääkäisy. Raph katsoi, kun suuren kiven luolasta tuli esiin musta susi, jolla oli pentu suussaan. Pentu kiljaisi. Raph juoksi heitä kohti. Susi hyppäsi läheiseen puuhun pentu hampaissaan. Raphin vierestä juoksi Neon ja hän hyppäsi suden perään. Neon sanoi: "Laske Falcon maahan!" Susi sanoi: "Mustat sudet, peräännnytään!"
Mustat sudet kuulivat ja rimpuilivat pois vihollisen otteesta. Ne hyppäsivät puihin ja katosivat pian. Harmaavalkoinen susi sanoi: "Me voitimme." Neon hyppäsi puustaq ja sanoi: "Emmekä voittaneet. Ne saivat Falconin." Sudet hätkähtivät ja katsoivat toisiaan paniikin vallassa. Raph käveli Neonin viereen. Hän kysyi: "Mitä ne edes tekevät pennulla?" Neon sanoi: "Niitä ei itse Falcon kiinnosta. Ne käyttävät häntä syöttinä minulle."
Raph sanoi: "Meidän on pelastettava hänet." Neon sanoi: "Juuri nyt se on lähes mahdotonta. Shadow käyttää kaikki liikenevät sutensa vartioimaan imperiumiaan. Ne odottavat minua. Emme pääsisi lähellekään imperiumia." Raph kysyi: "Montako sutta siellä on?" Neon vastasi: "Vähän päälle 200. Jäämme alakynteen taistelussa. Mutta minulla on suunnitelma. Voit auttaa, jos vaara kiinnostaa."
Neon hyppäsi suuren kiven päälle. Se merkitsi muille susille, että on kokouksen aika. Ne kerääntyivät kiven ympärille. Neon sanoi: "On vain yksi keino saada Falcon takaisin ehjin nahoin. Minun on jäätävä kiinni." Sudet hätkähtivät ja alkoivat panikoida. Yksi susi väkijoukosta sanoi: "Jos jäät kiinni, meillä ei ole enää toivoa selviytyä. Tiedät, että Shadow tappaa kaikki vihollisensa." Neon sanoi: "Tiedän hyvin. Mutta se on ainoa vaihtoehto. Muutenkin, olen Shadowlle liian arvokas. Ei se tapa minua heti."
Viimeinen muokkaaja, TMNTfani! pvm La Elo 30, 2014 4:11 am, muokattu 1 kertaa
TMNTfani!- Viestien lukumäärä : 248
Ikä : 24
Registration date : 16.10.2013
Tmnt- Viestien lukumäärä : 177
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
jatka nnopeeTmnt kirjoitti:Tikku sanoi: "Neon johtaa tätä laumaa hyvin." Raph ei sanonut mitään. Ulkona kuului varoitushuuto. Raph nousi ja säntäsi ulos. Viisi mustaa sutta olivat leirin keskellä. Ne oli piiritetty. Keulassa oleva musta susi sanoi: "Etsikää se pentu, tai muuten Shadow teloittaa meidät!" Sudet hajaantuivat ja puskivat saartorenkaan läpi. Kaksi sutta ei päässyt läpi.
Sitten kuului pennun rääkäisy. Raph katsoi, kun suuren kiven luolasta tuli esiin musta susi, jolla oli pentu suussaan. Pentu kiljaisi. Raph juoksi heitä kohti. Susi hyppäsi läheiseen puuhun pentu hampaissaan. Raphin vierestä juoksi Neon ja hän hyppäsi suden perään. Neon sanoi: "Laske Falcon maahan!" Susi sanoi: "Mustat sudet, peräännnytään!"
Mustat sudet kuulivat ja rimpuilivat pois vihollisen otteesta. Ne hyppäsivät puihin ja katosivat pian. Harmaavalkoinen susi sanoi: "Me voitimme." Neon hyppäsi puustaq ja sanoi: "Emmekä voittaneet. Ne saivat Falconin." Sudet hätkähtivät ja katsoivat toisiaan paniikin vallassa. Raph käveli Neonin viereen. Hän kysyi: "Mitä ne edes tekevät pennulla?" Neon sanoi: "Niitä ei itse Falcon kiinnosta. Ne käyttävät häntä syöttinä minulle."
Raph sanoi: "Meidän on pelastettava hänet." Neon sanoi: "Juuri nyt se on lähes mahdotonta. Shadow käyttää kaikki liikenevät sutensa vartioimaan imperiumiaan. Ne odottavat minua. Emme pääsisi lähellekään imperiumia." Raph kysyi: "Montako sutta siellä on?" Neon vastasi: "Vähän päälle 200. Jäämme alakynteen taistelussa. Mutta minulla on suunnitelma. Voit auttaa, jos vaara kiinnostaa."
Neon hyppäsi suuren kiven päälle. Se merkitsi muille susille, että on kokouksen aika. Ne kerääntyivät kiven ympärille. Neon sanoi: "On vain yksi keino saada Falcon takaisin ehjin nahoin. Minun on jäätävä kiinni." Sudet hätkähtivät ja alkoivat panikoida. Yksi susi väkijoukosta sanoi: "Jos jäät kiinni, meillä ei ole enää toivoa selviytyä. Tiedät, että Shadow tappaa kaikki vihollisensa." Neon sanoi: "Tiedän hyvin. Mutta se on ainoa vaihtoehto. Muutenkin, elon Shadowlle liian arvokas. Ei se tapa minua heti."
Tmnt- Viestien lukumäärä : 177
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
Hei! ajattelin tehä itteki sellasen tarinan, mutta ne on gepardeja =) (mun yks lempi villipedoista) aloitan sen ehkä tänään, katotaan.
Leo: kuningasgepardi
Raph: kuningasgepardi
Don: (normi) gepardi
Mikey: (normi) gepardi
Leo: kuningasgepardi
Raph: kuningasgepardi
Don: (normi) gepardi
Mikey: (normi) gepardi
Viimeinen muokkaaja, Tmnt pvm La Elo 30, 2014 7:58 am, muokattu 1 kertaa
Tmnt- Viestien lukumäärä : 177
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
Nyt mä sit alotan (sisko [TMNTfani!] hoputti koko päivän)!
Neljä gepardia astelivat pitkin savannia. Kaksi olivat tavallisia ja kaksi harvinaisempia kuningasgepardeja. Yksi kysyi: "Näkyykö mitään? On nälkä jalat on puhki ja pla pla pla...!. Toinen huusi: "Hiljaa Mikey tai pelästytät saliit pakoon!" Mikey sanoi: "Sori Leo, mut me ei olla saatu mitään päiväkausiin." Yksi sanoi: "Älä valita siinä vaan liiku." Se oli Raph.
He kulkivat vielä pari kilsaa kun eteen tuli gaselli lauma. Don sanoi: "Gaselleja!" Kaikki kyyristyivät väijymis asentoon. He hiipivät lähemmäs niitä, he hajaantuivat pian sen jälkeen Don ja Mikey kaarsivat laauman taakse kun taas Leo ja Raph olivat etusintamassa. Heidän tehtävä oli ajaa gasellit kohti Donia ja Mikeytä, kun taas he ottivat gasellin hengiltä.
Leo ja Raph syöksyivät gaselleja kohti. Gasellit huomasivat heidät ja lähtivät samantien, mutta vastassa oli yllätys, Mikey ja Don. He hyppäsivät ensimmäisen gasellin kippuun. Gaselli kuitenkin väisti hyökkäyksen täpärästi ja juoksi ohi. Don ja Mikey kävivät epäröimättä seuraavan kimppuun. Se ei ehtinyt väistää ja kaatui Donin ja Mikeyn painosta maahan. Kun don piti gasellia maassa Mikey puri sitä henkitorvesta.
Kun Leo Raph tulivat gaselli oli jo miltein kuollut. Leo huusi: "Hyvin tehty!" Pian he kaikki olivat gaselin kimpussa.
Siinä se nyt ois. Saa pistää kommenttia
PS. lukeeko kukaan muu deviantartista Night protectoria/Behind the darknessia ku mä ja TMNTfani!?
Neljä gepardia astelivat pitkin savannia. Kaksi olivat tavallisia ja kaksi harvinaisempia kuningasgepardeja. Yksi kysyi: "Näkyykö mitään? On nälkä jalat on puhki ja pla pla pla...!. Toinen huusi: "Hiljaa Mikey tai pelästytät saliit pakoon!" Mikey sanoi: "Sori Leo, mut me ei olla saatu mitään päiväkausiin." Yksi sanoi: "Älä valita siinä vaan liiku." Se oli Raph.
He kulkivat vielä pari kilsaa kun eteen tuli gaselli lauma. Don sanoi: "Gaselleja!" Kaikki kyyristyivät väijymis asentoon. He hiipivät lähemmäs niitä, he hajaantuivat pian sen jälkeen Don ja Mikey kaarsivat laauman taakse kun taas Leo ja Raph olivat etusintamassa. Heidän tehtävä oli ajaa gasellit kohti Donia ja Mikeytä, kun taas he ottivat gasellin hengiltä.
Leo ja Raph syöksyivät gaselleja kohti. Gasellit huomasivat heidät ja lähtivät samantien, mutta vastassa oli yllätys, Mikey ja Don. He hyppäsivät ensimmäisen gasellin kippuun. Gaselli kuitenkin väisti hyökkäyksen täpärästi ja juoksi ohi. Don ja Mikey kävivät epäröimättä seuraavan kimppuun. Se ei ehtinyt väistää ja kaatui Donin ja Mikeyn painosta maahan. Kun don piti gasellia maassa Mikey puri sitä henkitorvesta.
Kun Leo Raph tulivat gaselli oli jo miltein kuollut. Leo huusi: "Hyvin tehty!" Pian he kaikki olivat gaselin kimpussa.
Siinä se nyt ois. Saa pistää kommenttia
PS. lukeeko kukaan muu deviantartista Night protectoria/Behind the darknessia ku mä ja TMNTfani!?
Viimeinen muokkaaja, Tmnt pvm La Elo 30, 2014 11:19 am, muokattu 1 kertaa
Tmnt- Viestien lukumäärä : 177
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
Siis onks TMNTfani! Sun siskos? Ja tosi hyvä alotus :3Tmnt kirjoitti:Nyt mä sit alotan (sisko [TMNTfani!] hoputti koko päivän)!
Neljä gepardia astelivat pitkin savannia. Kaksi olivat tavallisia ja kaksi harvinaisempia kuningasgepardeja. Yksi kysyi: "Näkyykö mitään? On nälkä jalat on puhki ja pla pla pla...!. Toinen huusi: "Hiljaa Mikey tai pelästytät saliit pakoon!" Mikey sanoi: "Sori Leo, mut me ei olla saatu mitään päiväkausiin." Yksi sanoi: "Älä valita siinä vaan liiku." Se oli Raph.
He kulkivat vielä pari kilsaa kun eteen tuli gaselli lauma. Don sanoi: "Gaselleja!" Kaikki kyyristyivät väijymis asentoon. He hiipivät lähemmäs niitä, he hajaantuivat pian sen jälkeen Don ja Mikey kaarsivat laauman taakse kun taas Leo ja Raph olivat etusintamassa. Heidän tehtävä oli ajaa gasellit kohti Donia ja Mikeytä, kun taas he ottivat gasellin hengiltä.
Leo ja Raph syöksyivät gaselleja kohti. Gasellit huomasivat heidät ja lähtivät samantien, mutta vastassa oli yllätys, Mikey ja Don. He hyppäsivät ensimmäisen gasellin kippuun. Gaselli kuitenkin väisti hyökkäyksen täpärästi ja juoksi ohi. Don ja Mikey kävivät epäröimättä seuraavan kimppuun. Se ei ehtinyt väistää ja kaatui Donin ja Mikeyn painosta maahan. Kun don piti gasellia maassa Mikey puri sitä henkitorvesta.
Kun Leo Raph tulivat gaselli oli jo miltein kuollut. Leo huusi: "Hyvin tehty!" Pian he kaikki olivat gaselin kimpussa.
Siinä se nyt ois. Saa pistää kommenttia
Purplecat702- Viestien lukumäärä : 100
Ikä : 24
Registration date : 27.07.2014
Vs: Turtles tarinoita
joo on :hyper:Purplecat702 kirjoitti:Siis onks TMNTfani! Sun siskos? Ja tosi hyvä alotus :3Tmnt kirjoitti:Nyt mä sit alotan (sisko [TMNTfani!] hoputti koko päivän)!
Neljä gepardia astelivat pitkin savannia. Kaksi olivat tavallisia ja kaksi harvinaisempia kuningasgepardeja. Yksi kysyi: "Näkyykö mitään? On nälkä jalat on puhki ja pla pla pla...!. Toinen huusi: "Hiljaa Mikey tai pelästytät saliit pakoon!" Mikey sanoi: "Sori Leo, mut me ei olla saatu mitään päiväkausiin." Yksi sanoi: "Älä valita siinä vaan liiku." Se oli Raph.
He kulkivat vielä pari kilsaa kun eteen tuli gaselli lauma. Don sanoi: "Gaselleja!" Kaikki kyyristyivät väijymis asentoon. He hiipivät lähemmäs niitä, he hajaantuivat pian sen jälkeen Don ja Mikey kaarsivat laauman taakse kun taas Leo ja Raph olivat etusintamassa. Heidän tehtävä oli ajaa gasellit kohti Donia ja Mikeytä, kun taas he ottivat gasellin hengiltä.
Leo ja Raph syöksyivät gaselleja kohti. Gasellit huomasivat heidät ja lähtivät samantien, mutta vastassa oli yllätys, Mikey ja Don. He hyppäsivät ensimmäisen gasellin kippuun. Gaselli kuitenkin väisti hyökkäyksen täpärästi ja juoksi ohi. Don ja Mikey kävivät epäröimättä seuraavan kimppuun. Se ei ehtinyt väistää ja kaatui Donin ja Mikeyn painosta maahan. Kun don piti gasellia maassa Mikey puri sitä henkitorvesta.
Kun Leo Raph tulivat gaselli oli jo miltein kuollut. Leo huusi: "Hyvin tehty!" Pian he kaikki olivat gaselin kimpussa.
Siinä se nyt ois. Saa pistää kommenttia
Tmnt- Viestien lukumäärä : 177
Ikä : 24
Registration date : 29.08.2014
Vs: Turtles tarinoita
Neon sanoi: "teemme näin. Minä näyttäydyn vartijoille ja samaan aikaan..." Yksi susi keskeytti: "Etkö ota mukaasi vahvistuksia?" Neon pudisti päätän ja sanoi: "En aio vaarantaa teidän henkiänne. Sitä paitsi minun on helpompi paeta yksin. Samaan aikaa pieni joukko-osasto etsii ja vapauttaa Falconin."
Neon hyppäsi alas kiveltä ja osa susista erkani ja katosi pesiinsä. Neon sanoi ruskealle sudelle: "Rocket, sinä johdat joukko-osastoa.Tunnet sen paikan hyvin ja minä luotan sinuun." Ruskea susi nyökkäsi ja sanoi: "Teen parhaani, päällikkö." Neon siirtyi valkoisen suden eteen. Hän sanoi: "Frost, sinäkin kuulut siihen. Kuten myös Flame ja Snow."
Liekinvärinen ja mustavalkoinen susi kumarsi ja liittyi ruskean ja valkoisen seuraan. Neon sanoi: "Tarvitsemme vielä yhden." Raph nousi ja sanoi: "Minä voin tarjota apuani." Neon sanoi: "Kiitos, mutta muista, että tästä tulee hyvin vaarallinen tehtävä." Raph sanoi: "Juuri sitä varten tänne tulinkin."
Neon nyökkäsi ja sanoi: "Lähdetään. Aikaa ei ole hukattavaksi." Joukko juoksi pois leiristä kohti mustien susien imperiumia. Raphin vieressä juoksi mustavalkoinen naaras. Naaras sanoi: "Sinun ei ole pakko tehdä tätä." Raph sanoi: "Käytän elämäni miten haluan." Naaras sanoi: "Ihan miten itse haluat."
Joukko hidasti vauhtia, koska he olivat saapuneet imperiumin sisäänkäynnille. Sitä vartioi viisi sutta. Neon kuiskasi: "Piiloutukaa. Ne eivät saa nähdä teitä." Joukko kätkeytyi mahdollisimman hyvin ja Neon hiipi heistä pois päin. Jonkin matkan päässä hän hyppäsi esiin ja sanoi: "Olen täällä, typerykset."
Mustat sudet huomasivat hänet ja hyökkäsivät henen päälleen. Yksi tarttui hänen kaulastaan, toinen tarttui jalasta, yksi kyljestä ja viimeinen hännästä. Yksi susista sanoi: "Mikä hölmö. Käveli suoraan ansaa! Pomosta tulee erittäin tyytyväinen." Neon murisi.
alkoivat raahata Neonia imperiumiin. Yksi susista sanoi vapaana olevalle: "Mene kertomaan Shadowlle, että tämä juntti on saatu kiinni." Susi juoksi sisään. Muut jatkoivat Neonin raahaamista. Pian ei kuulunut enää mitään ääntä, joten Rocket hyppäsi läheiseen puuhun. Muut seurasivat häntä. Raphkin pääsi, vaikka hän oli pahasti loukkaantunut.
Rocket osoitti hännällään läheistä tasannetta. Hän hyppäsi tasanteelle. Muut seurasivat häntä. Rocket alkoi kaivaa hiekkaista rinnettä. Pian seinä sortui ja paljasti pienen luolan. Rocket sanoi: "Tästä pääsemme sisään." Hän tunkeutui sisään pienestä aukosta. Kukin susi meni yksitellen sisään.
Itse aukko oli pieni, mutta luola oli sen sijaan tilava. Se ei ollut täynnä hiekkaa, vaan koko luola oli kiveä. Rocket sanoi: "Tätä luolaa ei vartioida kovin tarkasti, mutta saatamme törmätä vartijoihin. Lyömme ne vain kanveesiin ja sitten jatkamme matkaa."
Pieni joukko jatkoi kävelyä luolan poikki. Pian kuului rasahdus. Koko joukko katsoi lattiaa ja näkivät, että Se pettäisi pian. Rocket sanoi: "Juoskaa." joukko juoksi eteenpäin nopeaa tahtia. Lattia alkoi sortumaan ja Se saavutti heidät pian. Raph näki edessään tukevamman näköisen alustan muutaman metrin korkeudessa Raph huusi: "Mennään tuonne!" Lattia alkoi heidän alla halkeilemaan. Pian Se pettäisi. Joukon etummaiset hyppäsivät kielekkeelle. Raph hyppäsi ja pääsi juuri ja juuri ylös asti.
Alhaalla oli enää vain yksi susi. Se oli Snow. Raph huusi: "Snow, hyppää!" Mustavalkoinen susi hyppäsi, mutta hyppy jäi liian vajaaksi. Kun Snow tuli lähemmäs heitä Raph kurkotti kaulaansa saadakseen Snowsta otteen. Alhaalla lattia romahti. Raph piteli kaikin voimin Snowta otteessaan. Raph alkoi nojata taakse päin, jotta muut saisivat otteen Snowsta. Frost tarttui Snown vasemmasta jalasta ja auttoi Raphia vetämään Snown ylös.
Snow sanoi värisevällä äänellä: "Kiitos." Hän nousi ja ryhmä pystyi taas jatkaa matkaansa.
Tällänen nyt.
Neon hyppäsi alas kiveltä ja osa susista erkani ja katosi pesiinsä. Neon sanoi ruskealle sudelle: "Rocket, sinä johdat joukko-osastoa.Tunnet sen paikan hyvin ja minä luotan sinuun." Ruskea susi nyökkäsi ja sanoi: "Teen parhaani, päällikkö." Neon siirtyi valkoisen suden eteen. Hän sanoi: "Frost, sinäkin kuulut siihen. Kuten myös Flame ja Snow."
Liekinvärinen ja mustavalkoinen susi kumarsi ja liittyi ruskean ja valkoisen seuraan. Neon sanoi: "Tarvitsemme vielä yhden." Raph nousi ja sanoi: "Minä voin tarjota apuani." Neon sanoi: "Kiitos, mutta muista, että tästä tulee hyvin vaarallinen tehtävä." Raph sanoi: "Juuri sitä varten tänne tulinkin."
Neon nyökkäsi ja sanoi: "Lähdetään. Aikaa ei ole hukattavaksi." Joukko juoksi pois leiristä kohti mustien susien imperiumia. Raphin vieressä juoksi mustavalkoinen naaras. Naaras sanoi: "Sinun ei ole pakko tehdä tätä." Raph sanoi: "Käytän elämäni miten haluan." Naaras sanoi: "Ihan miten itse haluat."
Joukko hidasti vauhtia, koska he olivat saapuneet imperiumin sisäänkäynnille. Sitä vartioi viisi sutta. Neon kuiskasi: "Piiloutukaa. Ne eivät saa nähdä teitä." Joukko kätkeytyi mahdollisimman hyvin ja Neon hiipi heistä pois päin. Jonkin matkan päässä hän hyppäsi esiin ja sanoi: "Olen täällä, typerykset."
Mustat sudet huomasivat hänet ja hyökkäsivät henen päälleen. Yksi tarttui hänen kaulastaan, toinen tarttui jalasta, yksi kyljestä ja viimeinen hännästä. Yksi susista sanoi: "Mikä hölmö. Käveli suoraan ansaa! Pomosta tulee erittäin tyytyväinen." Neon murisi.
alkoivat raahata Neonia imperiumiin. Yksi susista sanoi vapaana olevalle: "Mene kertomaan Shadowlle, että tämä juntti on saatu kiinni." Susi juoksi sisään. Muut jatkoivat Neonin raahaamista. Pian ei kuulunut enää mitään ääntä, joten Rocket hyppäsi läheiseen puuhun. Muut seurasivat häntä. Raphkin pääsi, vaikka hän oli pahasti loukkaantunut.
Rocket osoitti hännällään läheistä tasannetta. Hän hyppäsi tasanteelle. Muut seurasivat häntä. Rocket alkoi kaivaa hiekkaista rinnettä. Pian seinä sortui ja paljasti pienen luolan. Rocket sanoi: "Tästä pääsemme sisään." Hän tunkeutui sisään pienestä aukosta. Kukin susi meni yksitellen sisään.
Itse aukko oli pieni, mutta luola oli sen sijaan tilava. Se ei ollut täynnä hiekkaa, vaan koko luola oli kiveä. Rocket sanoi: "Tätä luolaa ei vartioida kovin tarkasti, mutta saatamme törmätä vartijoihin. Lyömme ne vain kanveesiin ja sitten jatkamme matkaa."
Pieni joukko jatkoi kävelyä luolan poikki. Pian kuului rasahdus. Koko joukko katsoi lattiaa ja näkivät, että Se pettäisi pian. Rocket sanoi: "Juoskaa." joukko juoksi eteenpäin nopeaa tahtia. Lattia alkoi sortumaan ja Se saavutti heidät pian. Raph näki edessään tukevamman näköisen alustan muutaman metrin korkeudessa Raph huusi: "Mennään tuonne!" Lattia alkoi heidän alla halkeilemaan. Pian Se pettäisi. Joukon etummaiset hyppäsivät kielekkeelle. Raph hyppäsi ja pääsi juuri ja juuri ylös asti.
Alhaalla oli enää vain yksi susi. Se oli Snow. Raph huusi: "Snow, hyppää!" Mustavalkoinen susi hyppäsi, mutta hyppy jäi liian vajaaksi. Kun Snow tuli lähemmäs heitä Raph kurkotti kaulaansa saadakseen Snowsta otteen. Alhaalla lattia romahti. Raph piteli kaikin voimin Snowta otteessaan. Raph alkoi nojata taakse päin, jotta muut saisivat otteen Snowsta. Frost tarttui Snown vasemmasta jalasta ja auttoi Raphia vetämään Snown ylös.
Snow sanoi värisevällä äänellä: "Kiitos." Hän nousi ja ryhmä pystyi taas jatkaa matkaansa.
Tällänen nyt.
TMNTfani!- Viestien lukumäärä : 248
Ikä : 24
Registration date : 16.10.2013
Turtles tarinoita
Tosi mahtavaTmnt kirjoitti:jatka nnopeeTmnt kirjoitti:Tikku sanoi: "Neon johtaa tätä laumaa hyvin." Raph ei sanonut mitään. Ulkona kuului varoitushuuto. Raph nousi ja säntäsi ulos. Viisi mustaa sutta olivat leirin keskellä. Ne oli piiritetty. Keulassa oleva musta susi sanoi: "Etsikää se pentu, tai muuten Shadow teloittaa meidät!" Sudet hajaantuivat ja puskivat saartorenkaan läpi. Kaksi sutta ei päässyt läpi.
Sitten kuului pennun rääkäisy. Raph katsoi, kun suuren kiven luolasta tuli esiin musta susi, jolla oli pentu suussaan. Pentu kiljaisi. Raph juoksi heitä kohti. Susi hyppäsi läheiseen puuhun pentu hampaissaan. Raphin vierestä juoksi Neon ja hän hyppäsi suden perään. Neon sanoi: "Laske Falcon maahan!" Susi sanoi: "Mustat sudet, peräännnytään!"
Mustat sudet kuulivat ja rimpuilivat pois vihollisen otteesta. Ne hyppäsivät puihin ja katosivat pian. Harmaavalkoinen susi sanoi: "Me voitimme." Neon hyppäsi puustaq ja sanoi: "Emmekä voittaneet. Ne saivat Falconin." Sudet hätkähtivät ja katsoivat toisiaan paniikin vallassa. Raph käveli Neonin viereen. Hän kysyi: "Mitä ne edes tekevät pennulla?" Neon sanoi: "Niitä ei itse Falcon kiinnosta. Ne käyttävät häntä syöttinä minulle."
Raph sanoi: "Meidän on pelastettava hänet." Neon sanoi: "Juuri nyt se on lähes mahdotonta. Shadow käyttää kaikki liikenevät sutensa vartioimaan imperiumiaan. Ne odottavat minua. Emme pääsisi lähellekään imperiumia." Raph kysyi: "Montako sutta siellä on?" Neon vastasi: "Vähän päälle 200. Jäämme alakynteen taistelussa. Mutta minulla on suunnitelma. Voit auttaa, jos vaara kiinnostaa."
Neon hyppäsi suuren kiven päälle. Se merkitsi muille susille, että on kokouksen aika. Ne kerääntyivät kiven ympärille. Neon sanoi: "On vain yksi keino saada Falcon takaisin ehjin nahoin. Minun on jäätävä kiinni." Sudet hätkähtivät ja alkoivat panikoida. Yksi susi väkijoukosta sanoi: "Jos jäät kiinni, meillä ei ole enää toivoa selviytyä. Tiedät, että Shadow tappaa kaikki vihollisensa." Neon sanoi: "Tiedän hyvin. Mutta se on ainoa vaihtoehto. Muutenkin, elon Shadowlle liian arvokas. Ei se tapa minua heti."
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Turtles tarinoita
Gepardeja? SiistiäTmnt kirjoitti:joo on :hyper:Purplecat702 kirjoitti:Siis onks TMNTfani! Sun siskos? Ja tosi hyvä alotus :3Tmnt kirjoitti:Nyt mä sit alotan (sisko [TMNTfani!] hoputti koko päivän)!
Neljä gepardia astelivat pitkin savannia. Kaksi olivat tavallisia ja kaksi harvinaisempia kuningasgepardeja. Yksi kysyi: "Näkyykö mitään? On nälkä jalat on puhki ja pla pla pla...!. Toinen huusi: "Hiljaa Mikey tai pelästytät saliit pakoon!" Mikey sanoi: "Sori Leo, mut me ei olla saatu mitään päiväkausiin." Yksi sanoi: "Älä valita siinä vaan liiku." Se oli Raph.
He kulkivat vielä pari kilsaa kun eteen tuli gaselli lauma. Don sanoi: "Gaselleja!" Kaikki kyyristyivät väijymis asentoon. He hiipivät lähemmäs niitä, he hajaantuivat pian sen jälkeen Don ja Mikey kaarsivat laauman taakse kun taas Leo ja Raph olivat etusintamassa. Heidän tehtävä oli ajaa gasellit kohti Donia ja Mikeytä, kun taas he ottivat gasellin hengiltä.
Leo ja Raph syöksyivät gaselleja kohti. Gasellit huomasivat heidät ja lähtivät samantien, mutta vastassa oli yllätys, Mikey ja Don. He hyppäsivät ensimmäisen gasellin kippuun. Gaselli kuitenkin väisti hyökkäyksen täpärästi ja juoksi ohi. Don ja Mikey kävivät epäröimättä seuraavan kimppuun. Se ei ehtinyt väistää ja kaatui Donin ja Mikeyn painosta maahan. Kun don piti gasellia maassa Mikey puri sitä henkitorvesta.
Kun Leo Raph tulivat gaselli oli jo miltein kuollut. Leo huusi: "Hyvin tehty!" Pian he kaikki olivat gaselin kimpussa.
Siinä se nyt ois. Saa pistää kommenttia
Ninjatar- Viestien lukumäärä : 1288
Registration date : 10.02.2010
Sivu 13 / 34 • 1 ... 8 ... 12, 13, 14 ... 23 ... 34
Sivu 13 / 34
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa