kilppari rooli peli

sandra huusi tai pikemminkin ulvoi.
   "vaimentakaa....vaimentakaa....pääni..." yksi susista koppasi sandran kiinni tämän jalkojen pettäessä. jack aukoi suutaan kuin kuivalle maalle juuttunut kultakala osaamatta tehdä mitään.


TOISAALLA

boris huusi lujempaa kuin koskaan aijemmin. tuntui kuin tulista hiilihankoa olisi hangattu hänen päänsä sisällä.
   "boris..." boris ei kyennyt vastaamaan mutta tunnisti äänen. hän tunnisti myös käden joka kietoutui hänen ympärilleen.
"mikä sinulla!?! kerro!!"

Haru yritti haukkoa happea, yrittäessään samalla tunnistaa mitä olennot huusivat.
ne olivat kaikki tungettu johonkin kehoon, kuin astiaan...muuta Haru ei saanut huudosta selvää.
"hiljentäkää ne!!! Hiljaa!!! En halua kuunnella!!! "Haru huusi. "En voi auttaa!! Lopettakaa!!! "

TOISAALLA

Leonardo nielaisi, selviäisikö hän ilman....
Sandran kasvot näkyivät Leonardon mielessä...hän oli vain mutantti, mitä hän voisi tehdä...
Sitten tämä näki veljiensä odottavat kasvot, aivan...hänen täytyi voida tehdä jotain!

Hetken päästä kloonit ilmestyivät rakennukselle. Heidän leukansa oli loksahtaa kun he näkivät mitä rakennukselle oli tapahtunut. Se näytti pikemminkin kreikkalaiselle kuoleman jumala Haadekselle pystytetyltä mustalta temppeliltä kuin pilvenpiirtäjältä.
Masao: Tää on kuin mikäkin tuomiontemppeli ja Mandy on sen papitar.
Kun kloonit astuivat sisälle valtaistuin saliin he huomasivat seinänvierustalla seisovan Silppurin joka näytti ikään kuin kivipatsaalta. Mandy seisoi vähän matkan päässä yllään kreikkalaistyylinen mekko. Hän hymyili huivttuneena klooneille.
Mandy: Meduusan silmät.
Ralph kiskaisi Splinterin ylös.
Ralph: Mitäs tälle rotalle tehdään.
Mandy: Sido roikkumaan katosta. Järjestetään ne kilpparit ansaan

"sinun olisi kannattanut lukea historiasi hieman tarkemmin mandy...." silppurin hyytävä hahmo ilmestyi tolpan takaa.
"arvasin sinun olevan niin nuija, että yrittäisit kivettää minut. siksi laitoin haarmiskaani sijaisen nähdäkseni kuinka vedätettävissä olisit. ja niinhän sinä vain kulit kuin pässi narussa...." silppurin ääni oli kylmä.
"en ole ihminen. olen kone. kreikkalainen mytologinen olento ei tehoa minuun. paljastit juuri itsesi...." samassa lattiasta nousi läpimäkyvä seinämä, joka nousi mandyn sekä kloonien ylle.
" ole kuinka demoni tahansa, tuo voimakenttä on teille läpäisemätön. se on sinun voimiesi vastavoima. demonien vastavoima. kehittelin sen aikonaan sitä demonia ja sutta varten, mutta käy se näinkin." silppuri virnisti.
"olet hölmö mandy. olet aina ollut. leikit kuningatarta vaikkei sinulla ole edes kruunua taikka valtakuntaa. alamaisista puhumattakaan." konemmaisesti liikkuvat ninjat lähestyivät voimakenttää.
"voimakenttä imee itseensä voimasi. et mahda asialle mitään. ja jos yrität taistella vastaan...." silppuri nauroi nyt julmasti.
"demonit ovat ehkä voimakkaita, mutta pääosin äärettömän heikkoja. jos et halua kokea kaikkien sisälläsi olevien demonien helvetillistä tuskaa...."

TOISAALLA

   "mi-mitä oikein tapahtui?" jack katse ihmeissää sandraa ja harua jotka olivat lakanneet huutamasta ja makasivat velttoina toinen jackin käsivarsilla, toinen yhden suden sylissä.
   "jos teillä vampyyreillä on jotain osaa tähän katkon niskanne!!" yksi ärisi. jack avasi suunsa, mutta ymmärsi, että olisi parasta luikkia toisaalle. hän ei pystynyt haastamaan kaikkia susia yksin. siksi tämä haru mukanaan nousi toiseen kerrokseen.

Raphael ei meinannut pysyä nahoissaan, kun näki kloonit, Mandyn ja eritoten Silppurin. Raphael uhkui vihaa ja hänen täytyisi saada motata pahiksia kuonoon! Sanaakaan sanomatta Raphael hyökkäsi Rein kimppuun, haavoittaen tätä mahdollisimman pahasti. Lopuksi Raph potkaisi Rein seinään. Sen jälkeen Raph heilautti sai tikareitaan ympäri ja virnisti. "Sinähän olet aika säälittävä tapaus... mutta se nyt oli ihan arvattavissa!"

Mandy katsoi Silppuria ensin kylmästi mutta alkoi sitten hymyillä huvittuneena.
Mandy: Oletko tosissasi. Minussa yhdistyvät kaikki taruolennot mutta vain muutama niistä on demoneita. Camazotz oli vain helpoin keino päästä tänne. Atsteekien lepakkodemoni jos et satu tietämään.
Sitten Mandy heilautti kättään kohti Reitä ja huusi:
Mandy: Rei Kerberos!
Rein keho kouristui kun hänelle kasvoi käsiin ja jalkoihin terävät kynnet, suuhun ilmestyi terävät hampaat ja kaulaan kaksi ylimääräistä päätä
Mandy: Dai Rok lintu!
Daille kasvoi myös terävät kynnet, terävät hampaat ja suuret sulkapeitteiset siivet
Mandy: Ralph Khimaira!
Ralphille kasvoi toinen pää, terävät hampaat ja hän pystyi syöksemään tulta
Mandy: Ja Masao...
Mandy vilkaisi Leoa julmasti hymyillen.
Mandy: Ihmissusi!
Masaon muutos näytti kaikken kivuliaimmalta. Masao putosi polvilleen muutoksen aikana. Lopulta Masao seisoi toinen jalka kaatuneen pilarin päällä ja ulvoi kohti taivasta. Sitten Mandy käänyti takaisin Silppurin puoleen.
Mandy: Ja itse valitsen Krakenin.
Mandy alkoi nauraa julmasti kun hänen jalkansa alkoivat muuttua mustekalan lonkeroiksi ja niitä lonkeroita oli todella paljon. Mandy iski yhden lonkeronsa voimakentän läpi ja kietoi sen Silppurin ympärille. Toisella lonkerollaan Mandy nappasi Splinterin

Karai katkaisi Mandyn lonkeron miekallaan.
"Herrani!! Anteeksi että olen myöhässä! "Karai sanoi ja kääntyi katsomaan Mandyä.

TOISAALLA

Leonardo ei voinut uskoa silmiään.
"Ette voi olla tosissanne... "Leo mumisi ja vavahtui kuullessaan äänen. "Anna minun auttaa, tuollaiset taruolennot olivat mutaa minun jalkojeni alla... "
Leonardo ähkäisi hieman ja vei kätensä silmänsä luokse sillä toinen niistä oli nyt verenpunainen.
"En...en anna sinun vallata mieltäni tällä kertaa "Leonardo sanoi ja virnisti tuskallisesti. "Minä hoitelen Mandyn ja nuo otukset omalla tavallani! Siihen ei tarvita sinua! "
Ääni Leon päässä hiljeni ja tämä päästi huokauksen, sitten tämä kääntyi veljiinsä.
Aika ottaa käyttöön mitä Leo oli matkallaan oppinut. "Don, Dai Rok lintua on vaikea tappaa sillä se osaa lentää, mutta sen voima on myös sen heikkous, nuo siivet ovat erittäin herkät, satuta niitä...ja satutat sitä! Don, anna laukustasi lyijypaketti "
Leonardo otti lyijypaketin ja antoi sen Raphille. "Khimaran tuhoat odottamalla oikeata hetkeä, Khimara tuhottiin heittämällä lyijyä tulta syöksevään päähän jolloin lyijy sulasi olennon vatsaan ja tuhosi sen, käytä sitä! "
Sitten Leo kääntyi Mikeyhin, hän inhosi sitä...mutta Leo tiesi täydellisesti Sandran takia ihmissusien heikkoudet.
"Jos haluat hämmentää sitä, iske sen nenään, se on heikko kohta...mutta se mikä sen tappaa... "Leo ei ollut koskaan näyttänyt tai puhunut asiasta Sandran kanssa mutta hänellä oli aina pieni hopeaveitsi, jonka hän oli saanut Borikselta aikanaan. "Iske tämä sen sydämeen, onko selvä? "
nähdessään kaikkien veljiensä nyökkäävän, Leo hymähti ja käänsi katseensa Reihin. "Kerberos...heikko kohta...? keskellä kaikkia päitä...rintakehä... "

Mandy karjaisi tuskasta kun Karai katkaisi yhden lonkeroista. Hän käänsi katseensa Karaihin.
Mandy: Ihmettelinkin jo hetken missä viivyt "isosisko".
Mandy iski Karaita yhdellä lonkerollaan ja lennätti tämän ulos ikkunasta. Sitten Mandy kääntyi klooneihin päihin.
Mandy: Hoidelkaa ne kuolevaiset matelijat!
Kloonit nyökkäsivät ja kävivät hyökkäykseen. Rei iski leon maahan ja tarttui tämän ranteisiin samalla kun tämän kaikista kolmesta niskasta alkoi tulla käärmeitä.
Rei: Härnäsit nyt väärää koiraa kilppari.
Dai syöksyi kohti Donia, nappasi jaloillaan tämän bo-sauvasta ja nosti tämän ilmaan aikomuksenaan pudottaa tuhoonsa.
Ralph syöksyi kohti Raphia syöksien tulta suoraan kohti.
Ralph: Pistäkää pöytä koreaks kaverit. Tänään on tarjolla grillattua kilpparia
Masao katsoi Mikeä ja murisi kuin eläin. Hän haistoi Miken pelon. Masao ulvaisi ja hyökkäsi Miken kimppuun onnistuen kaatamaan hänet

Raph onnistui väistämään Ralphin iskun siistin näköisellä ukemilla ja jäi katsomaan Ralphia uhkaavana. "Etkö parempaan pysty? Haluatko, että leikkaan siipesi irti?!" Raph uhkaili äkäisenä, tarttuen sitten tulilinnun jalkaan. Raphin käsi paloi hieman, mutta ote pysyi Ralphissa. Raph otti esiin sai tikarinsa ja iski kovalla voimalla Raplhin siipiin.

Ralph karjaisi kuin leijona ja kamppasi Raphin. Samassa Ralph olikin jo Raphin niskassa ja piti tätä tiukassa otteessa kun hänen kilpensä suojista alkoi luikerrella esiin käärme.

"Raph!! heitä lyijy sen vatsaan!!! "Leo huusi ja ähkäisi käärmeiden tullessa tämän lähelle mutta yllättäen ne pysähtyivät.
Leo käänsi katseensa sivumalle. "H-Haru!?? "
Haru tuki itseään Jackiin ja mumisi, tai oikeastaan sihisi ojentaen kättään.
Käärmeet hakeutuivat Harun luokse ja imeytyivät tämän sisälle, jolloin Haru päästi tuskaisen äännähdyksen.
Haru virnisti, tämä ei ollut parantunut viimekertaisesta, ei vähääkään...mutta tuossa rakennuksessa, oli se jota vastaan Haru oli taistellut siitä lähtien kun tämä ystävystyi Sandran ja muiden kanssa.
Leo oli sanomassa jotain kun kuuli tutun huudon, Karai!!
Leo otti vauhtia ja liukui juuri ajoissa nappaamaan Karain syliinsä. "tuo oli lähellä... "Leo mumisi Karain pudistaessa päätään.

Karai käänsi katseensa Leonardoon ja punastui nostaen kättään.
"Leonardo!! Irroita otteesi minusta! "Karai sanoi ja yritti lyödä tätä kun Leo nappasi Karain ranteesta ja veti tämän alleen jolloin Karai ei päässyt liikkumaan.
"wow!! Rauhoitu!! Minä juuri pelastin henkesi!! "Leo huudahti ja käänsi katseensa Haruun joka nousi viimeinkin omille jaloilleen pitäen toisella kädellään Jackin olkapäästä.
"Mandyy.....MANDYYYYYYY!!!!!!!!!!!!!! "Haru karjaisi ja yllättäen tämä irroitti otteensa Jackistä ja vaikka poika huusi tämän perään Harun kädestä ilmestyi miekka, Lucra.
Haru väisti Rein hyökkäyksen ja katkaisi yhden tämän päistä, kierähtäen sivulle.
Leonardo ei voinut uskoa silmiään Harun päästessä pian Dain ohitse, Ralphin ohitse ja piean tämä oli ohittanut Masaonkin.
Kun kloonit yrittivät tämän perään Leonardo ja hänensä veljensä olivat näiden edessä.
"Veljet, me emme häviä, emme voi hävitä kun olemme yhdessä "Leo sanoi ja virnisti kääntäen katseensa Jackiin. "Mene Jack!! "
Haru Iski seinän hajalle ja kieri lattialla kunnes nousi ylös kääntäen katseensa viholliseensa.
Silppuri näytti päässeen ylös ja Haru murahti muistaen että se oli Silppuri joka ylläpiti salamurhajärjestöä, jossa Haru koulutettiin vaikka tämä luonnonlahjakkuus olikin.

"Pelastan sinut tällä kertaa mutta älä luulekkaan että se johtuisi siitä että olit ennen johtajani!! "Haru ärähti kääntäen sitten katseensa Mandyyn. "Mandy, en tarvitse Jigokun voimia...pärjään itsenäni, minä päihitän sinut omana itsenäni, puolidemonina!!!!!! "
Haru syöksyi Mandyä kohti ja leikkeli kaikki lonkerot tieltään. "Mikään muinainen satuolento....ei minua päihitä!!!!!! "

"luulitko saavasi leikkiä yksin?" sandra oli ilmestynyt ovensuuhun susilauman kärjessä. tyttö naksautteli niskojaan irvistäen.
"kuten aijemmin totesin...olet vain vammainen aasi, joka kuvittelee itsestään ihan liikoja," sandra karjaisi sännätessään juoksuun muuttuessaan lennossa sudeksi. ulvahdellen sudet laukkasivat tämän perässä.
"tänään on pojat tiedossa juhlaillallinen. tuoretta lihaa. käykää kiinni!" sandra tunsi kutkuttavaa mielivyvää susien käydessä masaoon ja daihin käsiski raastaessa näitä kappaleiksi minkä kerkesivät. veri valui valtoimenaan lattialle tahrien susien turkin kauttaaltaan, mutta ne eivät silti lopettaneet. eivät, ennen kuin vihollinen oli hävitetty...luita lukuunottamatta.
"oletko sinä seuraava onnekas?" sandra kysyi kääntyen kohti ralphia lihoen samalla huuliaan.

Don ärähti, kun hän tunsi Dain nostavan tämän ylös. Vieläkin ärsyttävämpää oli se, että bo-sauva oli jäänyt alas maahan. Dai nähtävästi aikoi tiputtaa hänet alas. Don ei tiennyt millä hänen pitäisi iskeä lintua, mutta siitä hänen ei tarvinnut huolehtia, sillä Sandra susineen oli tullut auttamaan heitä. Don onnistui laskeutua melko hyvin, vaikka horjui hieman. Don meni nostamaan Mikeyn ylös. "Oletko kunnossa?" Don kysyi. Mikey nyökkäsi, mutta näytti hieman pettyneeltä, kun Sandran eräs susi oli hyökännyt Masaon kimppuun. "Tee tietä, susihukka!" Mike käski ja työnsi suden pois tieltään. "Minä hoitelen tämän roskan..." Mike sanoi ja iski hopeaveitsen Masaon sydämeen. Mike piteli tiukasti veitsestä kiinni, iskien sen vieläkin syvemmälle Masaon lihaan eikä aikonut päästää irti, ei ennen kuin vihollinen oltaisiin saatu hengiltä. Don naksautteli niskojaan, muttei tiennyt mitä tekisi. "Purekaa sen linnun siipiin!!" Don neuvoi, hän olisi halunnut heittää shurikenin lintuun, mutta se oli liian vaarallista, koska sudet roikkuivat lentävän linnun selässä.

TOISAALLA:

Yoshiro oli jo melko hyvin levännyt ja oli nyt kuntosalilla, hakkaamassa nyrkkeilysäkkiä kovalla raivolla. Muutaman lyönnin jälkeen Yoshiro oli niin uupunut, että suorastaan lysähti maahan ja pyyhki pyyhkeellä hikistä naamaansa ja lopuksi joi kunnon kulauksen vettä vesipullosta. Yoshiron oli ollut pakko tulla treenaamaan, sillä jos hän olisi jäänyt kotiin, hän olisi varmaan homehtunut neljän seinän sisällä.

Raph ei kuitenkaan aikonut luovuttaa, vaikka Ralphilla olikin tiukka ote hänestä. Pian Sandrakin tuli leikkiin mukaan ja aikoi selvästikin listiä Ralphin. "Saatanan rakki..! Pysy vain siellä ja tapa se typerä kolmipäinen koira!!" Raph ärjäisi, kun Sandra astui lähemmäs Ralphia. "Onko kuulossa vikaa vai mikä nyt on?! Mene sinä auttamaan Leoa ja jätä nämä tyypit meidän hoidettavaksi!" Raph huusi. "Kyllä me pärjäämme..." Raph sanoi ja alkoi hitaasti nousta ylöspäin ja iski sai-tikareillaan Ralphin silmiin. Sitten Raph otti lyijyn ja heitti sen Ralphin päähän.


Toisaalla:

Kibo oli myös jonkinlaisen ihmeen kautta päätynyt myös kuntosalille ja katsonut treenaavaa Yoshiroa vähän kauempaa. Lopulta Kibo astui lähemmäs Yoshiroa, melkein säikäyttäen tämän. "Sinä se et sitten kauaa viihtynyt kotona" Kibo tokaisi tavalliseen tapaansa.

Leonardo hyökkäsi Rein takaa tönäisten tämän eteenpäin jolloin Ralph lensi Sandran suuntaan.
"Viimeistele se!!!! "Leo karjaisi.
Karai oli noussut ylös ja käänsi katseensa yläilmoihin, toivottavasti hänen herransa oli kunnossa...no, Leonardon ystävähän oli mennyt sinne mutta mitä jos hän tappaisi Silppurin samalla??

TOISAALLA

Haru onnistui saamaan Tikun vapaaksi ja laski tämän maahan.
"Hän on vieläkin tajuton... "Haru mumisi eikä huomannut lonkeroa tämän takaalta ennenkuin tämän yllätykseksi Silppuri torjui sen.
"Wow, luulin että Mandy oli sinun puolellasi!? "Haru huusi mennen selkä selkää vasten Silppurin kanssa iskien lonkeroita sivuun.
Haru virnisti itsekseen, antaa nyt Silppurin suojella Harun selkää...No, muutakaan keinoa ei ollut.
Samanaikaisesti vaalea hiuksinen poliisi katseli kuinka ihmiset kirkuivat ja kuinka muut poliisit yrittivät saada sivullisiä turvaan.
"Demonit, mutantit ja muut taistelevat keskenään...käyttäytyvät kuin pahaiset kakarat... "Taylor ojensi kätensä hänen uuden parinsa antaessa suuren bazookan, raketinheittimen.
Ah, tuollahan ne juoksivat, Taylor virnisti...demonit, hopea oli niin iso juttu niille, raketti suurella hopeasisällöllä ei varmaankaan tekisi pahaa...
"bye bye... "

TAKAISIN

Leo käänsi katseensa alas hetkellisesti, kun tämä näki sen.
"VAROKAA!!!!!! "Leo karjaisi ja näki Karain hetkellisesti jähmettyvän muiden yrittäessä karkuun. "Senkin idiootti!!!! "
Leo nappasi Karaista kiinni ja käänsi katseensa Sandraan päin, he eivät ehtisi ajoissa.
"Hypätkää!!!!! "Leo karjaisi ennenkuin yritti hypätä alas.
Suuri räjähdys, sitten hiljaista.
Leonardo yski hieman ja näki Donin kivien alla, Leonardo auttoi tämän pois.
"Missä muut ovat?? "Leo kysyi ja käänsi katseensa...niin monia kuolleita susia. "Sandra??? Sandra!!!?? "
Leo yritti pitää Donia pystyssä samalla kun tämän katse haravoi Sandraa.
Pian tämä näki Jackin nostavan tytön kivien alta, Sandra oli kunnossa!!
Leonardo käänsi katseensa tajuttomaan Karaihin jota hän oli suojellut...kunnossa tämäkin, vain tajuton.
"Mikey!!! Raph!!! "Leo huuteli laskien Donin istumaan.

Raph oli hämmästynyt, kun heidän takanaan räjähti. Suuret seinät hajosivat palasiksi ja Raphilta kesti hetken tajuta mitä oli tapahtunut. Hän oli tarrautunut Mikeen kiinni, Raph ei olisi ikinä antanut itselleen anteeksi, jos olisi jättänyt Miken keskelle räjähdystä. Sen Raph ainakin muisti, että he olivat hypänneet ja... sitten olikin räjähtänyt oikein kunnolla. Raph kirosi, kun huomasi toisen jalkansa olevan suuren kiven alla. Muuten hän oli kunnossa. Hän katsahti Mikeen, joka näytti olevan tajuton, aivotärähdys ehkäpä? Sitten Raph kuuli Leon äänen kantautuvan jostakin. "Leo!! Täällä näin!!" Raph huusi takaisin, toivoen että Leo kuulisi.

sandra uikutti. tämän iho oli palanut paikka paikoin pahasti, mutta tyttö pysyi silti omin jaloin pystyssä. sandran uikutus ei sitäpaitsi johtunut hänen omista vammoistaan. tämän katse oli osunut maassa retkottaviin susiin.
"ei...ei...." sandra tunsi raivon purkauksen olevan tulossa.
" se kuka tästä on vastuussa..." vihan kyyneleet valuivat sandran poskille. viisi hengissä selvinnyttä sutta laahusti sandran luo. sandra tyrkkäsi jackin luotaan ja syöksyi halaamaan susiaan. nyt sandra vasta käsitti kuinka paljon sudet hänelle merkitsivät. ne olivat osa häntä. laumansa...perheensä...
"vannon...että se joka tämän teki, joutuu vastuuseen," sandra murisi. hän hätkähti vasta kun tunsi kosketuksen olallaan. kääntyessään hän kohtasi leon kasvot. leon...sandra kietaisi kätensä leon kaulan ympärille. kyynelten tulvaan ei voinut estää. nyt hän muisti. hän oli luullut, että leo oli kuollut, sitten tämä oli lähtenyt...
silppuri kaivautui rojujen seasta pyyhkien haarniskaansa. hän huomasi mandyn ruumiin vähän matkan päässä. hetkeäkään miettimättä, tämä asteli sen luo, tarttui siihen ja leikkasi pään irti kehosta.
"huolehdi tästä," silppuri sanoi ojentaen päätä karaille, jonka näki seisovan vähän matkan päässä.

Karai nyökkäsi, mutta tiesi ettei tämä ollut tällä ohitse.
"Mandy palaa aina...ja aina takaisin... "Karai totesi ja laittoi pään laukkuun. Tämän ja Leonardon katseet kohtasivat.
Karai rikkoi katsekontaktin ensiksi ja sitten tämä lähti.
Leonardo oli sanomassa jotain kun kuulin Raphaelin äänen, tämän ote irtosi Sandrasta.
"Raph!!! Raph voi ei!! "Leonardo oli pienessä paniikissa ja tämä auttoi veljensä pois kiven alta. "Oletko kunnossa!? "
Haru nousi ylös ja yski muutaman kerran, kuka tämän...
Sitten tämä näki sen, vaaleahiuksisen poliisin, hän oli tämän takana!!
Poliisi hymähti ja tämän katse kohtasi Silppurin kanssa. "Anteeksi herrani, en tarkoittanut osua teihin samalla~~ "Taylor valehteli.
Taylorin meripihkan väriset silmät tarkkailivat Silppuria, eikä hänen hymynsä kadonnut.

sandra tiesi, ettei se välttämättä tarkoittanut mitään, mutta silti...hän oli nähnyt karain ja leon katseen vaihdossa jotain, joka sai hänen rintansa kouraisemaan. hän ei kuitenkaan ehtinyt asiaa kauan märehtiä kun tämä huomasi vaalea tukkaisen miehen. sandra tuijotti miestä ilmeettömänä.
"taylor..." tämä lopulta sanoi.
"kuinka sinä saatoit..."

Taylor vasta nyt huomasi tutun tytön katseen.
"ah, sinä olit...Sandrako se oli? "Taylor hymähti Sandralle omaa feikkihymyään. "Koska minusta tuntui siltä, halusin viimeinkin testata tätä... "
Taylor näytti bazookaa. "Ja koska se oli ainut keino saada teidät lopettamaan lapsellisen leikkinne, olenhan poliisi...tehtäväni on pysäyttää teidänkaltaisianne...ah! Yksi pääsi karkuun... "
Taylor näki Rein katoavan ja tämä huokaisi.
"Joka tapauksessa, miksi katsot minua noin? Pitäisikö tuntea katumusta? En tietääkseni tehnyt mitään väärää... "Taylor sanoi näyttäen mietteliäältä. "Minulla on raportti tehtävänä, jos sallinet... "

Rei oli lähtenyt Karain perään. Hän veti Karain varjoisalle kujalle peitti tämän suun kädellään ja painoi kunain tämän kaulalle.
Rei: Sä järjestät Mandyn ja mun veljien kropat hautausmaalla olevalle kryptalle vai haluatko kohdata sen osan mikä Kerberoksesta on jäljellä. Menikö perille

"tiesin kyllä, että teet mitä vain herrasi vuoksi, mutta että alistut moiseen...empä olisi uskonut," varjoista asteli tummatukkaisen miehen hahmo. tämä kaivoi taskustaan savukeen ja sytytti sen kuin hänellä ei olisi ollut kiire mihinkään.
"helvetistä ei pääse hevillä ulos, jos sinne on lukittuna. edes sinulta en olisi odottanut tälläistä siirtoa...kerberas." miehen suupielet kaartuivat vinoon hymyyn kun hän näki rein taittuvan kaksin kerroin ja tästä irtautui kolme nuorta poikaa. he olivat muuten täysin identtiset keskenään, paitsi että jokaisella oli erivärinen tukka.
"olisihan se pitänyt aavistaa, että edes sinulta emme onnistu kätkeytymään,boris," punatukkainen poika sanoi. boris pölläytti savupilven suustaan.
"tulitte rajan yli vain saadaksenne luciferin hereille. rikotte aika montaa helvetin lakia," boris sanoi.
"älä sinä saarnaa laeista!" violetti hiuksinen huusi äkkiä.
"sinä itse olet rikkonut useampaa lakia kuin moni muu ja saanut ne vain anteeksi siksi, että olet ex-helvetin herra."

TOISAALLA

sandra tunsi raivon kuplivan sisällään. hän halusi taittaa taylorin niskat, repiä tämän kappaleiksi ja syöttää susille. mutta silti...sandra vain seurasi kun mies käveli autolleen. johtuiko se sitä, että hän tiesi taylorin luonteen? vaiko siksi, että oli kerennyt ehkä vähän tykästyä tähän? vaiko siksi, että hän ei oikeastaan ollut sen parempi kuin tämäkään? vaiko kaikkia?
"mennään kotiin...." sandra mumisi nojaten yhteen suteen. sen turkki tuntui rauhoittavalta.

Karai otti Rein vastaan ja laski tämän maahan makaamaan kääntäen katseensa kolmosiin ja Borikseen.
Mitä tämä oli? Tälläistenkö kanssa Leo vietti aikaa?

TOISAALLA

Leo tunsi sydämensä ohittavan sydämenlyönnin.
"Sandra...voitko auttaa veljeni samalla kotiin minulla on jotain mitä minun pitää tehdä "Leo pyysi ja Haru joka nousi kivien alta nyökkäsi Sandran kanssa.
Leo lähti nopeaan juoksuun, tämä tunne...
Haru auttoi Donin ylös.
"Vien sinut kotiin... "Haru lupasi ja käänsi katseensa Mikeyhin ja Raphiin. "Sandra, Jack, apua kiitos? kädet on vähän täynnä "

sandra muodosti huulillaan sanan `tottakai`, mutta ääntä ei tullut. leo oli sivuuttanut hänet jotenkin tuostavain. aivan kuin he olisivat olleet hyvänpäivän tuttuja. miksi? sandra yritti karkottaa mielestään kaikki häiritsevät ajatukset. hän kuvitteli vain....
silti sandra ei pystynyt karistamaan epäilystä mielestään. saadakseen muuta ajateltavaa tämä riesi auttamaan harua veljesten kanssa.
"nostetaan heidät susien selkään," sandra sanoi auttaessa raphia yllös maasta.
"jaksatteko kantaa heitä?" sandra huolehti vielä, ennen kuin nosti raphin mustaturkkisen suden selkään.
"olemme susia, emme lampaita." sandra hymyili, mutta hymy ei yltänyt korviin asti.
"kumpa voisin hyvittää tapahtuneen teille." musta susi työnsi kuononsa likelle sandran kasvoja.
"sinun ei tarvitse hyvittää meille mitään. sinä olet antanut meille mahdollisuuden olla se mitä olemme."

"Arvasin "Kuului Leon ääni Boriksen takaalta. "Arvasin että se kenet minä tunsin olitte te... "
Leonardo asteli Boriksen vierelle. "Kerberos... "
Karai näki Leon huolen, eivätkö Kerberokset olleet hänen vihollisiaan.
Leonardo näytti hetken mietteliäältä kunnes asteli Boriksen ohitse Kerberos kolmosten luokse.
Boriksen yllätykseksi Leonardo silitti jokaisen hiuksia. "Olette joutuneet kokemaan kovia ettekö vain... "
Ennenkuin Boris ehti sanoa mitään Leonardo pudisti tälle päätään, hän ei ollut Lucifer, mutta Leo kykeni tuntemaan saman kiintymyksen kolmosiin.

TOISAALLA

"Outoa että annoit tämän tehneen vain kävellä "Haru sanoi yllättäen.